VALIKKO
1.8.2014 09:47

Vesireittejä ja rantalevää Vårdössä

Tie numero kaksi oli määränpäämme.

Maarianhaminasta koko Ahvenanmaan poikki menee tie numero kaksi, joka on vain n. 40 kilometriä pitkä. Netissä surffaillessa olin hoksannut, että siellä sijaitsi myös leirintäalue rannalla, joten se vaikutti oivalta kohteelta meren katselemiseen.

Tie numero kaksi on maakravulle eksoottinen. On sipsitehtaanmyymälää (iiiiiik, luit oikein!!!), vanhaa linnoitusta, siltoja upeilla saaristonäkymillä, kahvilaa vuorella ja lossi. Lossi oli miehelleni varsinkin elämys. Hän oli niin yllättynyt, kun tie loppui tuosta vain ja pitikin ajaa lauttaan matkaa jatkaakseen. Oli kuulemma jännä juttu, että Suomen kaltaisessa tehokkuusmaassa on jätetty rakentamatta silta ja tie. Hyvä niin, onpahan kunnollista saaristokulttuuria meille turisteille: kolme minuuttia lossissa ja rauhallinen vesireitti!
image
Leirintäalue, jossa yövyimme, on nimeltään Sandösund. Paikka on varsin edullinen, parilla eurolla irtoaa telttapaikka, kympillä asuntovaunupaikka ja neljällä kympillä pikkumökki. Me olimme varanneet ensimmäiseksi yöksemme mökin suomen ja tönkköruotsin sekaisella sähköpostiviestillä. Saimme varausvahvistuksen ruotsin ja tönkkösuomen kielellä nopeasti, ja olin tyytyväinen asiakaspalvelun vikkelyyteen.

Sängyt olivat kuhmuraiset, mutta nukuin silti hyvin ja sainpahan aamulla avata ikkunan merelle päin. Lämmin neljän minuutin suihku alueella maksoi euron, kylmän suihkun sai ihan ilmatteeksi. Keittiöt ja vessat pelasivat ja olivat siistejä. Henkilökunta oli ystävällistä ja puhui myös suomea. Sandösundin ainut ja samalla älyttömän suuri kompastuskivi on sen pahoin rehevöitynyt ranta.

Suuri hiekkaranta on mustien liejukasvien ja vihreiden levähuituloiden valtaama. Kukaan ei ollut uimassa, sillä typerät levät olivat vallanneet rannan varmaan 50 metrin verran. Rantakivet olivat liejussa ja linnunkakassa, joten oli vaikea löytää kohta, josta ylipäätään viitsi mennä veteen. Löysin lopulta suht puhtaan kohdan rannassa kallion vierestä, jolta pääsi uimaan. Ranta oli tosi matala, enkä jaksanut edes kävellä niin pitkälle, että olisin löytänyt syvän kohdan. Jossain vaiheessa levät lakkasivat kasvamasta ja sain kävellä hiekkapohjaisessa, kirkasvetisessä meressä. Uinti virkisti. Jos ranta olisi ollut puhdas, se olisi ollut pikkulasten unelmapaikka kesäpäivänä!

Meri oli kuitenkin kaunis ja makoilimme koko lämpimän iltapäivän auringossa sitä katsellen – kuten olimme tehneet jo matkalla rannalle.

photo

Visit Ålandin sivut ovat muuten hyvin helppokäyttöiset, sekä monipuoliset ja -kieliset. Käy vilkaisemassa, jos aiot Ahvenanmaalle!

Kommentit

  • Maarit Johanna

    Wuhuu, kaunista! Törkeää olla suomalainen kun ei ole koskaan käynyt saaristossa. Otsikostakin ymmärsin ensin että Vardø, mutta taidatkin olla melko kaukana pohjoisesta Norjasta 😀

    • rosita

      Siis eikö ole ihanaa ihan täällä kotimaassakin! Pohjoisessa Norjassakin on kyl upeeta, olen käynyt siellä meren katselureissulla Vannøyan saarella. Yhtään ei häviä Ahvenanmaa ja Vårdö sille keikalle! 🙂

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.
Stoorin bloggaaja? Kirjaudu sisään tästä.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.