VALIKKO
22.12.2015 00:21

Kaljakellunta on museoitu

Pienen tauon jälkeen taas tässä, päivää!

En ole koskaan selitellyt tai sen kummemmin blogissa kirjoitusinnon puuttumista pohtinut, mutta nyt aion kertoa teille jotain. Paitsi ettenpä kunnolla kerrokaan, vaan vihjailen vain ärsyttävästi! Kyllä, olen päässyt blogiurallani siihen suureen hetkeen, jossa vihjaillaan tulevaisuuden uusista kuvioista! Kirjoitetaan, että pian tapahtuu blogissa jotain uutta, josta ollaan hyvin innoissaan, mutta oh voi harmi ettei asiaa saa paljastaa vielä. Tiedättehän ne sen tyyppiset postaukset? Tämä on sellainen! Pysykää siellä ruutujen takana mukana, sillä tammikuussa tapahtuu!

Tulevasta innostuneena nykyinen tuntuu jo vanhalta ja siksi kirjoitusintoa on päässyt kanavoitumaan oheistoimintoihin, kuten uusien tuulien fiilistelyyn, aivot hattarana surffailuun kahvinjuonnin ohessa ja Asikaisen blogin läpilukemiseen. Nyt olen kuitenkin saanut jostain keskittymiskykyä kertoakseni teille yllättävän hyvästä museosta.

Hotelli Vantaan vieressä Tikkurilan keskustassa on pieni, kaksikerroksinen tiilitalo. Se on Vantaan kaupunginmuseo ja sinne on vapaa pääsy (pihit säästäjät huom). Tällä hetkellä museossa on esillä näyttely Vantaan joesta. Näyttely on yllätyksellinen, väritetty mielenkiintoisilla yksityiskohdilla ja pienillä aktiviteeteilla, jotka sopivat erityisesti lapsille. Kyllä, ihan oikeasti! Vantaan joen historia voi taitavien museologien käsissä olla sateisen iltapäivän miniseikkailu!
image
Näyttely alkaa yleistiedolla joen muodostumisesta ja kulkee nopean historialäpän kautta 60-luvulla neulotun Vantaan joessa venyneen uimapuvun kautta kaljakelluntaan. Hauska seinästä irrotettava kurkistusluukku houkuttelee opiskelemaan, mikä on kulttuurimaisema. Seuraavaassa huoneessa on takuuvarma naperohitti: hiekkalaatikko. Hiekkalaatikko on paikallaan siksi, että sitä kaivelemalla pääsee testaamaan arkeologin työtä. Naperoiden kaivellessa hiekkaa voivat aikuiset selittää heille seinälle nostettua tietoa arkeologiasta. Arkeologia-osio sisältää myös mm. pyöriäisen luun kappaleen, sekä neljä-viiskytä vuotta vanhat Alkon pullonkorkin ja hiusvärituubin. Maakerrostumien helmiä.
image
Arkeologiasta sukelletaan syvemmälle ja yhä vain kauemmas Vantaan joen historiaan viisiminuuttisen videon avulla. Opimme asioita satojen vuosien takaa ja itse saan isoimmat kicksit avaamalla seinästä jälleen kerran kurkistusluukun; opin, mitä tarkoittaa böle! Ruotsalaiset vieraamme nauravat aina itsensä poikki lukiessaan kylttejä Helsingissä.

”Böle, aahhhaaahhhaa, fruktansvärd, nä men titta, Skomakarsböle, oohhohhooo!”

Itse olen aina hymyillyt mukana, sillä tavalla että juuh, toki, huvittavaa, vaikka en todellakaan tiedä, mikä on ollut niin hauskaa. No suoraan sanottuna en ole ihan perillä asiasta vieläkään, mutta ainakin tiedän nyt, mitä böle tarkoittaa!

Videohuone oli sisustettu joki-teeman mukaan kivasti puupenkeillä ja joenpenkasta muistuttavilla kivimatolla ja -tyynyillä. Ebbavauvan museokäynnin huippuhetki muodostui pehmeän kivityynyn tarjoamasta kehollisesta ja aistimellisesta kokemuksesta.
image
Näyttely jatkuu kepein aihein yläkerrassa, jossa erityisesti suuret kuvat entisaikain uimareista Vantaan joella ilahduttavat nostalgiafriikkiä. Yhtä lailla ilahduttaa museon projektihuoneessa pyörivät Hakunilan koulun 8-luokkalaisten tekemät animaatiot, joiden juonen kulut auttavat ymmärtämään nykyteiniä. Tulivat omat, vinoutuneet yläasteajat mieleen, mutta sillä lailla hyvällä tavalla. Hymyilytti.

Kommentit

  • Tiia/ReiseReise

    Ahaa, ehkäpä löysit uuden portaalin blogillesi…hmm.. 😉
    Enpä tiennyt tuollaisesta museosta!

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.
Stoorin bloggaaja? Kirjaudu sisään tästä.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.