VALIKKO
20.2.2017 22:20

Lentokenttäsekoilun ammattilainen eli HEL-TFS

Pyörin työni puolesta harva se päivä Helsinki-Vantaan kakkosterminaalissa. Aiemmin työskentelin vain tuossa terminaalissa ja saattelin ihmisiä matkoilleen. Tämä vain näin taustana itseäkin muistuttamaan, että pitäisi todella olla hallussa kyseinen lentokenttä ja kaikkine yksityiskohtineen lentomatkustuksen prosessit. Silti olin matkamme aluksi kujalla kuin juppi maatalousnäyttelyssä.

Olemme tosi usein myöhässä kaikkialta. Tällä kertaa myös lentokentältä. Otan hyvin vakavasti neuvon olla lähtöselvityksessä vähintään puoltatoista tuntia ennen lennon lähtöä. Se kannattaa, sillä koskaan ei tiedä, mitä voi sattua. Meille sattui niin, että saavuimme kentälle viisikymmentä minuuttia ennen lennon lähtöä. Löysimme edestämme läpi terminaalin matelevan jonon Norskin bagdrop-tiskille. Tuollaisessa jonossa seisominen on piinallista, kuten ruotsinsuomalaisen sanoisivat. Jättipiinallista.

Saimme viimein laukkumme hihnalle puolta tuntia ennen lentomme lähtöä. Turvatarkastus lapsen kanssa olisi nopea prosessi, mikäli matkustaja osaa toimia tilanteessa oik…Tai siis ei edes oikein, vaan sanotaanko että normaalisti. Menee sinne minne ohjataan, tekee kuten pyydetään ja menee lopulta tarkastettujen kamojensa kanssa pois. Mentyämme nyssäköinemme tarkastuksesta läpi aloin kummastella, että mihinkäköhän se tuli nysse mun uus käsimatkatavaralaukku. Pistin tottakai vanhat kollegat hommiin etsimään laukkuani sieltä tarkastuksen toiselta puolelta ja jakelin ohjeita etsijöille Justiiinana. Mieheni löysi laukun lopulta – siitä hihnalta, mihin olimme muutkin laukut jättäneet. Olin muuttunut yhdeksi niistä sekoilijoista, joille nauroin itse ennen turvatarkastajana katketakseni. Pidin omana tietonani, että kadotin myös koneeseennousukorttini. Kaikille kanssasekoilijoille tiedoksi, että lähtöportilta saa uuden passia näyttämällä!

Itse lento oli aika tukala. Kone oli aivan tupaten täynnä käsimatkatavaroita, meidän piti tunkea omat laukkumme ja Ebbavavvan hoitolaukku istuinten alle. Oli kuuma, oli toppatakkeja ja lapasia silmät ja suut täynnä ja takanamme rivillinen teinipoikia, jotka räkättivät niin omille jutuilleen, ettei Ebbis oikein nukkunut. Mutta perille päästiin ja laukutkin olivat ehtineet koneeseen eli hienosti meni!

Suomalaisten purkautuessa kentältä lämpimään ulkoilmaan Teneriffalle oli huippua katsoa ihmisten onnellisia reaktioita. Lämpö on kyllä ihan parasta.

Mikä on sinun mahtavin matkustusmokasi?

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.
Stoorin bloggaaja? Kirjaudu sisään tästä.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.