VALIKKO
21.4.2012 20:54

Minä asun taiteilijaresidenssissä!

Olemme taas muuttaneet, neljättä kertaa vuoden tämän vuoden aikana. Nyt muutimme asuntoon, joka on puolet pienempi kuin edellinen asuntomme, sillä tässä asunnossa on avokeittiö ja olkkari yhdessä. Ratkaisu on sinänsä näppärä ja neliöt tehokkaasti käytetty, saunakin meiltä löytyy, mutta tunnelma on muuttunut. Sen sijaan, että asuisimme väljästi ja yksinkertaisesti sisustetussa isossa asunnossa, asuntomme näyttää siltä, kuin täällä asuisi iloinen venäläinen mummeli.

Sanon näin, sillä tiedän, että venäläiset mummelit rakastavat värejä, kukkia, tauluja ja tilaisuutta täyttää pieni asunto huonekaluilla piripintaan. Meillä on kolmen istuttava sohva ja kaksi lokoisaa nojatuolia. Lisäksi meillä on suuri sohvapöytä, joka on nyt kukkapöytä. Meillä on neljän istuttava keittiön pöytä ja lipasto. Lipaston edessä on tuoli. Kukkatelinekin on yhdessä nurkassa (se on muuten Matu sun, jos kaipaat joskus niin tule hakemaan ;)). Koko komeus on sijoitettu vähän yli kymmenen neliön tilaan. Kaikkea tätä materiaa koristavat kirkkaat värit ja barokkikukkakuviot, joista venäläiset mummelitkin pitävät. Sohvat ovat vihreä-valko-kelta-kukka-kiemuraiset. Matto niiden alla on turkoosi pitkine lankoineen. Kukkapöydän kukkaruukut ovat kirkkaan pinkkejä. Ruokapöydän tuoleja koristaa viininpunainen nahka. Avokeittiön matto ja kaappien reunukset ovat kirkkaan oranssit. Lipaston päällä on Afrikka-kuvioinen sini-kelta-kangas ja turkoosi liina taiteellisesti poikittain (käytännön syistä, lipasto kärsi muutossa huomattavia vahinkoja). Verhomme ovat ekassa ikkunassa viininpunaiset ja tietysti barokkikiemura-kuvioiset, parvekkeen ovea peittää musta nauha-verho valkoisten valoverhojen päällä, jotka jatkuvat toista ikkunaa peittämään.

Kaiken tämän lisäksi seinillä on Afrikka-ja Praha-aiheisia tauluja, lapsuuskuvamme ja pari malilaista Cora-mini-kitaraa. Eikä siinä vielä kaikki. Näistä asioista puolet on sijoitettu eurooppalaisen näkökulman mukaan normaalille korkeudella. Puolet taas ovat katonrajassa. Niin, katonraja on afrikkalaisen näkökulman mukaan normaali taulun ripustamispaikka. Tämä, hyvät ihmiset, on kulttuuriero, joka kodissamme toteutuu!

Muuton jälkeisenä päivänä olin hämilläni tästä kaikesta väriloistosta ja Tohtori Sykerön-talomaisuudesta. Asuntomme ei nyt kyllä yhtään vastaa minkään sisustuslehden sivua. Hämmennykseni väistyi, kun yksi päivä tajusin, että miten kiva on tulla kotiin, jossa näkee paljon värejä, kun ulkona värejä ei ole kuin kolme: vaalean harmaa, keski-harmaa ja tummanharmaa (Suomen kevät, pah). Sitten olin innoissani, kun keksin, että kaikkine kukkineen kotimme tosiaan näyttää sen iloisen itärajan babushkan ympäristöltä. Onneksi keksin vieläkin paremman ajatuksen: asuntomme on kaikessa persoonallisuudessaan kuin taiteilijakoti! Ei, ei koti, vaan se sana mitä Hyacinth Bukée käyttää, residenssi! Minä asun nyt taiteilijaresidenssissä! Vähät välitän siitä, millaista kodissa pitäisi valkoisten sisustus-lehtien asuntojen mukaan näyttää. Täällä sateenkaari-laaksossamme voin kuvitella olevani vaikkapa väärinymmärretty, mutta silti menestyksekäs kuvanveistäjä tai köyhä kirjailija, jolla on loistoajatuksia.

Hyvät lukijat, tiedotus taiteilijaresidenssistämme päättyy tähän. Residenssit asukkaat menevät nyt saunaansa, jossa Marimekon musta unikko-suihkuverho ei riitele punaisen vadin ja vaaleanvihreän alakaapin kanssa.

 

Kommentit

  • NiinaK

    Pääsisinpä näkemään tämän residenssin. Voisitko liittää kuvan?!

    • rosita

      Ehhehei käy, sun pitää tulla käymään, että näet! 😀

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.
Stoorin bloggaaja? Kirjaudu sisään tästä.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.