VALIKKO
17.5.2017 15:15

Kotitalouksien ruokahävikki: miten meillä syödään ja vinkit ruokahävikin vähentämiseen

Rahkan viimeinen käyttöpäivä on ollut ja mennyt, lentääkö purkki roskiin vai voisitko vielä käyttää tuotetta? Ostatko kaupasta aina tuoreimmat tuotteet vai haetko katseellasi punaisia aletarroja? Pitäisikö kauppojen antaa roskiin menevät tuotteet ilmaiseksi niitä tarvitseville? Ruokahävikki koskettaa kaikkia ja on asia, johon pystymme jokainen vaikuttamaan omilla arkisilla valinnoillamme.

”Ruokahävikillä tarkoitetaan ruokaa, joka on alun perin ollut syömäkelpoista, mutta joka syystä tai toisesta päätyy roskiin tai biojätteeksi. Suomessa heitetään ruokaa vuosittain roskiin 120–160 miljoonaa kiloa eli 20–30 kiloa henkeä kohti.” – Saa syödä!

 

MITEN MEILLÄ SYÖDÄÄN?

Käsin, haarukalla, lusikalla ja joskus tortillakuoresta. No ei vaan, meillä syödään lähes 100% kotiruokaa eli pyrimme tekemään kaikki arkiruuat alusta loppuun itse. Eineksiä käytetään harvoin, korkeintaan kaupasta tarttuu mukaan pakaste lohkiksia tai satunnaisia kasvissoseita vauvalle.

Eineslettuja ei meidän kaappiin eksy, sillä itsetehdyt on vaan niin paljon parempia

Tässä kolme tärkeintä syytä, miksi meillä suositaan itsetehtyä ruokaa:

 

  1. Edullisuus: teemme isoja satseja ruokaa kerrallaan, jolloin annoshinta tippuu alas.
  2. Tiedät varmasti, mitä ruoka sisältää: etenkin nyt, kun tuo muksu syö samaa ruokaa kuin muut, olen entistä tarkempi ruuan sisällöstä. Mieluummin teen itse tuoreista raaka-aineista, jolloin tiedän tarkalleen paljon lapseni saa esimerkiksi suolaa ja sokeria. Ja toki haluan itsekin tietää, mitä sitä tulee suuhunsa laitettua.
  3. Voit tehdä itsellesi sopivan määrän tai pakastaa osan: Yksinelävä voi tehdä pienempiä satseja, kun taas isompi perhe voi valmistaa samalla vaivalla suurenkin satsin samaa ruokaa. Eineksiä harvemmin tulee pakastettua, kun taas tuoretta ruokaa on helppo laittaa annosrasioissa pakkaseen.

En kuitenkaan ala paasaamaan ja jeesustelemaan, kuinka kaikkien KUNNON IHMISTEN ja etenkin HYVIEN VANHEMPIEN tulisi tehdä kaikki ruuat alusta loppuun itse. Mieluusti vielä joko oman maan perunoista tai vähintään lähitilalta tuoreeltaan ostetuista. Ei näin. Tottakai on ihan okei käyttää silloin tällöin eineksiä ja puolieineksiä, käytetäänhän mekin. Ja jos joku niitä käyttää pelkästään niin antaa palaa.

MITEN VÄHENTÄÄ RUOKAHÄVIKKIÄ?

  • SUUNNITELMALLISUUS: Mieti etukäteenn, mitä tulet viikon aikana syömään ja osta vain tarvittava määrä raaka-aineita. Meillä esimerkiksi on juuri suunnitteilla 4 viikon kiertävä ruokalista, jonka heitän tänne, kunhan saan sen valmiiksi.
  •  JATKOJALOSTA JÄMÄRUOKIA: Jos keität liikaa kaurapuuroa, kannattaa jämistä pyöräyttää vaikka puurorieskoja. Samoin erilaiset muusit uppoavat leipiin näppärästi.  Kuivat leivänkannikat taas voi murskata pieneksi ja hyödyntää korppujauhojen tapaan.
  • HYÖDYNNÄ PAKASTINTA: Pakasta isommista ruokasatseista samantien osa, jolloin vanhaa ruokaa ei jää pyörimään kaappiin. Tee sama isommille leipäpaketeille, saat pidempään tuoretta leipää. Lähes kaikkea voi pakastaa, jos et ole varma, tarkista Googlesta.
  • SUOSI PUNAISIA TARROJA: Toki itse ostan yleensä myös sen tuoreimmalla päiväyksellä varustetun kanapaketin, jos olen siitä lähipäivinä tekemässä ruokaa. Mutta jos ostat pakasteeseen, voit yhtä hyvin ajatella isommassa mittakaavassa, ostaa punaisen tarran tuotteita ja näin vähentää kaupan ruokahävikkiä. Samalla saat saman tuotteen edullisemmalla.
  • ”KATSO, HAISTA JA MAISTA”: Vaikka tuotteen päiväys olisi umpeutunut, kannattaa se silti tsekata ennen roskiin nakkaamista. Esimerkiksi hapanmaitotuotteet, kananmunat jne oikeinsäilytettyinä ovat yleensä ihan hyviä vielä pitkään ”vanhennuttuaan”. Toisaalta taas kalaa, kanaa ja lihaa en itse käytä päiväysten jälkeen.

    Kauppojen ”osta se minkä tarvitset”- tyyliset hyllyt ovat käteviä, etenkin niille, jotka muuten heittäisivät osan valmispakkauksesta roskiin

Meillä varsinaista ruokaa menee roskiin tosi vähän. Bioastia täyttyy enimmäkseen kasvisten ja hedelmien kuorista, nykyisin kyllä myös vauvan lattialle viskelemistä sapuskoista. Välillä tosin koirat hoitavat lattian putsauksen, jolloin ruoka ei tietenkään mene hukkaan 😀 . Ruokahävikki vaihtelee kotitalouksien välillä suuresti, jolloin alun lainauksessa mainittu 20-30kg /hlö keskiarvo ei itse asiassa anna ihan todellista kuvaa. Entisaikojen roskisdyykkaus alkaa olemaan historiaa (ja roskisten lukitsemisten myötä myös mahdotonta), sillä monet kaupat ovat onnistuneet vähentämään roskiin päätyvän ruuan määrää merkittävästi. Tuotteita myydään alennuksella, annetaan hyväntekeväisyyteen tai jatkojalostetaan esimerkiksi biopolttonaineena.

Jämäruuista (kuten kaurapuurosta) voi jatkojalostaa vaikkapa ruokaisia välipala muffinsseja

Ihanne maailmassa ruoka tulisi läheltä, olisi luonnollista ja prosessoimatonta. Mutta Suomen kaltaisessa maassa monet ruoka-aineet on pakko tuoda ulkomailta, samoin perheiden tiukentuva talous pakottaa ihmisiä ostamaan halvempia merkkejä. Yritän itse löytää jonkinlaisen kultaisen keskitien ja tehdä parhaita mahdollisia valintoja mahdollisuuksien puitteissa.

Miten teillä toimii ruokahuolto? Tuleeko paljon biojätettä vai hyödynnetäänkö kaikki mahdollinen kotikompostorin avulla käyttöön?

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.
Stoorin bloggaaja? Kirjaudu sisään tästä.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.