VALIKKO

Hyvä olo kateissa.

Viikonloppuna pysähdyin ja otin avokädellä vastaan sen, nimittäin huomion – oma hyvä oloni on hukassa. Mulle hyvä olo tulee pienistä asioista, mutta ehkä suuri tekijä on arjen tasapainotuksen hallinnalla, omalla ajalla sekä henkisellä + ulkoisella hyvinvoinnilla. Nimittäin just nyt mä en voi hyvin, mun vartalo ei voi hyvin, enkä mä kyllä näytäkään hyvältä. Uskon kun saan kaikki palaset balanssiin, niin hyvä olo näkyy ja tuntuu sekä sisäisesti että ulkoisesti. Kuka muu minusta huolehtisi kuin minä itse?

Tiedätte varmaan arjen ruuhkavuodet- sanonnan? Nimittäin sellaista se elämä on nyt, ja tuntuu että robottimaisesti suosittaa samat arjen tehtävät viikosta toiseen. Viikon aikana arkipäivistä viikonloppuun tulee yhdistellä aikatauluja, molemman lapsen harrastukset, työssä oloajat, reissupäivät, viikon lämpimät ruuat, kaupassakäynnit ja ties vaikka mitä. Tykkään itse myös ennakoida asioita, suunnitella etukäteen monta kotijuttua ja arjen pyörimisen esimerkiksi reissupäivieni ajan. Mutta joskus vain huomaa, että vaikka kuinka suorittaa ja suunnittelee, niin silti tunnit meinaavat loppua vuorokaudesta. Ketä siitä voisi syyttää? Itseään? Arjen muuttuvia tekijöitä ja ennalta arvaamattomia käänteitä?

Mulle tulee hyväolo kotona jo pelkästä siististä kodista, pienistä kauniista asioista sekä rauhallisuudesta. Tälläkin hetkellä pieni nippu pajunkissoja olohuoneen tasolla kovasti saa suupielet nousemaan ylöspäin. Pyykkikoneen hurina tuo kotoisuutta ja sellaista arjen turvallisuutta. Silti näillä kummallakaan seikalla ei sitä omaa ulkoista hyvää oloa paranneta. Sen ensiaskeleet tulee lähteä omasta itsestä, omasta päästä ja tahdonvoimasta. Aina löytyy jostain aikaa, järjestelemällä ja suunnittelemalla arjen aikatauluja. Mä tahdon saada itseni hyvinvoivaksi! Ja mä tykkään liikkua! Mikä tässä siis on niin vaikeaa?

Ehkä mun yksi kompastuskivi on nää herkut? Eilen juhlittiin appiukon synttäripäivää, ja lupasin leipoa kahvipöytään kakun ja banoffee sylissä lähdettiin kotoa. Vink vink – ohje täällä : http://www.stoori.fi/pakkomielteita/noshbanoffeenam/ . Herkut, voi että, kuka ne on keksinyt? Miksi ne yksinkertaisesti on vaan niin hyviä? Ja niin koukuttavia? Tunnustan, mä tykkään herkuista. En ehkä niinkään paljoa kakuista tai leivonnaisista kuin karkeista. Irtokarkit. Suklaa. Lakritsi. Vaahtomakeiset. Ai että. Jos sitten pistää karkkilakon pystyyn, sitten tekee mieli keksejä ja jäätelöä. Aina löytyy siis jokin kiertoreitti ja lopputulema on kuitenkin sama. Joten, mitenhän olisi sellainen lakko että sallisi vaikka 1-2 krt/ kuukaudessa herkkupäivän? Pystyisinkö mä siihen?

Toinen kompastuskivi: Ruokavalio, se onkin aika jännä juttu, nimittäin siitä taitaa kaikki lähteä. Se mitä pistät suuhusi ja millaisin väliajoin, mitä syöt, miten ja myös minkä takia. Onko osa syömisestä lohtusyömistä? Muistanko aina syödä? Korvaanko välipalat ehkä herkuilla? Syönkö tarpeeksi ja riittävän usein? Onko pakko syödä sitä rahkaa ja kieltää kaikki hyvä? Kannattaisiko mun kokeilla ruokapäiväkirjaa?

Olet mitä syöt. Tiedän.

Kolmas kompastuskivi on kuntosali. Mä tykkään käydä kuntosalilla, kun saliohjelma on kunnossa. Mä kammoksun sellaisia kuntosaleja, joissa peilaillaan itseään peilistä ja pullistellaan ( sori vaan hifistelijät:D ). Mä en aio hankkia treenikerroille viimeisen päälle muodissa olevia treenikuteita, vaan käytän niitä mitä kaapista löytyy ja mihin edelleen mahdun. Mutta, miksi se on vaikeaa mennä sinne salille yksin? Miksi olen riippuvainen salikaverista? Sanotaan, ettei salilla kukaan sinua katso, mutta miksi se välillä tuntuu siltä? Jos olisi mahdollista, niin käyttäisin kyllä mahdollisimman paljon personal traineria, nimittäin pt auttaa treenin kanssa ja antaa juuri oikeanlaista asennetta tekemiseen. Voisinko mä olla itse itseni personal trainer? Kai minäkin osaisin vaatia itseltäni, kehua itseäni ja sitoutua tekemiseen?

Kaikki lähtee siitä omasta päätöksestä. Haluanko saada itseni hyvinvoivaksi vai en?

Ja sitten se viimeinen avunhuuto teille, erityisesti Jyväskylän seudulla asuville. Help me, Elixia lopettaa tämän kuukauden lopussa, ja on iso kysymysmerkki mihin sitten? Mitä se suosittelette ja miksi? Olen käynyt testaamassa yhden kuntosalin, ja kyllä – olen tänään menossa testaamaan toisen vaihtoehdon. Mitä mä sitten haluan kuntosalilta? Tietenkin monipuolisen laitevalikoimman ja laiteopastuksen mikäli uusia laitteita, ja kyllä mä taidan kaivata myös ryhmäliikuntatunteja. Olen tasapainotellut ajatuksen kanssa, että pelkkä sali vai sali ja ryhmäliikunta, ja vaaka taitaa kallistua kuitenkin jälkimmäisen puoleen. Joten mitä vaihtoehtoja mulle jää? Mielellään otan kaikki vinkit, suositukset ja kokemukset vastaan!

Help me Jyväskylä!

 

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.
Stoorin bloggaaja? Kirjaudu sisään tästä.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.