VALIKKO
20.1.2016 23:36

Oletko unelmoinut Kuubasta? Osa 3: Aina on aikaa rommille ja parille cha-cha:lle

Tässä tulee vihdoin ja viimein Kuuba-sarjan viimeinen postaus! Jos haluat tietää lisää kuubalaisen elämän iloista ja sen mukavista ihmisistä, lue tämä. Ja sen jälkeen, ei muuta kuin paikan päälle nauttimaan sikareista ja salsasta!

 

paluumuuttaja_katu1

Arki paremmaksi

Matkan jälkeen olen ollut sitä mieltä, että Castrojen sosialistinen diktatuuri on mahdollista vain neljästä syystä: rommi, sikarit, musiikki ja – seksi. Tämä saattaa kuulostaa yllättävältä päätelmältä. Silti, vaikka Fidel Castro onkin alun perin ollutkin hyvin tiukka hallinnossaan, hän on älynnyt, ettei ihmisten perusviettejä kannata tukahduttaa. On paljon helpompi kestää sosialismin rajoituksia – sitä, ettei saa uusinta puhelinmallia, hiustenkuivaajaa tai edes haluamaansa ruokaa – kunhan saa harjoittaa elämän muita iloja. (Tosin en tiedä, mitä mieltä olen hiustenkuivaajan käytännöllisyydestä Kuubassa. Sillä vaikka hiuksia onkin mahdotonta saada täysin kuiviksi ilman hiustenkuivaajaa, ajoittain yli 90%:iin nouseva ilmankosteus palauttaa ne kuitenkin takaisin kosteiksi.)

Vapaamuotoinen ja elämäniloinen oleskelu ja tanssiminen kaduilla ovat erittäin hyvää vastapainoa kaikelle byrokratialle! Sen lisäksi rommilla ja sikareilla saa hyvin suurennettua valtion kassaa.

Kuubalaiset ovatkin aikamoisia vilkkusilmiä. Näin vaaleana turistina saa kiitettävästi osakseen huomiota, mutta flirttailu on kaikin puolin niin yleinen ilmiö, että siitä ei kannata huolestua. Varattuna olemisessa ei olla niin tarkkoja ja kaikki vilkuilevat kaikkia. Aborttien suuri määrä on ilmeisesti ollut ongelma, mutta maan tehokas terveydenhuolto on saanut tehtyä jotain asialle, sillä luvut ovat pienentyneet. Nykyään Kuuban syntyvyys on samanlaista kuin muuallakin länsimaissa – siis vähäistä. Katolilaiseksi maaksi sekin on omituista, että pariskunnat saattavat normaalisti seurustella vaikka kymmenen vuotta, ennen kuin hakeutuvat naimisiin. Pakko kuitenkin tähän väliin huomauttaa: Vaikuttaa siltä, että hotelleissa on työntekijöille saatettu hiukan vääntää rautalangasta, että vilkuilua pitää vähentää.

 

blogi_soittajat

Muusikkoja koko kansa

Tunnetusti kuubalaiset ovat intohimoisia tanssijoita ja musiikin harrastajia. Vaikka maassa onkin paljon valtion korkeasti kouluttamaa väkeä, tuntuu, että joka toisen tyypin ammatti tai haaveammatti on muusikko ja tanssija. Onkin varmaa, kun turismi tulee räjähdysmäisesti kasvamaan saarella, että jonkin sorttista musiikillista viihdyttäjää tulee silti riittämään joka ikiseen hotelliin – ja joka illalle.

Meidänkin hotellissamme oli joka ilta ainakin kaksi musiikkiesitystä. Oli tosin harmillista, että esitykset loppuivat jo yhdeksän aikaan – juuri parahiksi, kun oli saanut nautittua illallisen jälkeisen piña coladan ja samalla onnistunut hankkimaan tarpeeksi rohkeutta yhteistanssiin.

Turisteille pyritäänkin myymään tanssin ideaa kaikin keinoin: Hotelleillakin on tanssitunteja, mutta mikäli oikeasti haluaa oppia heiluttamaan lanteitaan salsan, cha-chan tai muiden kuubalaisten rytmien tahtiin, lienee parempaa osallistua jonkun tanssikoulun kursseille. Havannassa tämän pitäisi olla melko yleistä.

Rommia pullo

Palatakseni takaisin piña coladaan ja rommiin: Turistille rommin hinnat ovat toki kalliimpia kuin paikallisille. Itse asiassa rommi ja sikarit ovat lähestulkoon ainoita ”elintarvikkeita”, joita voi turistina ostaa. Niitä on tarjolla vähän joka kulmassa, myös hotellien kaupoissa. Älä kuitenkaan osta sikareita mistä tahansa kojusta, mikäli haluat aitoja. Yli 50 kappaleen määristä pitää saada aitoustodistus, jos aikoo kuljettaa sikareja pois maasta.

All inclusive-hotelleissa kaikki rommidrinkit kuuluvat hintaan, sillä ne luokitellaan luonnollisesti paikallisiksi juomiksi. Rantabaarin Cuba libressä rommi ei välttämättä ole kovin hyvää, mutta yleensä hotellien aulabaareista saa jo melko hyviä mojitoja ja piña coladia. Koko päivä menee todella helposti pieneksi tissutteluksi, mutta eihän se lomalla haittaa…

 

paluumuuttaja_julkisivu

 

paluumuuttaja_katu2

 

(Tähän väliin pieni vapaavalintainen vinkki: älä juo Kuubassa viiniä. Se ei ole yhtään sen maan juttu ja paikalliset viinit eivät ole kovin nautittavia. Sen sijaan nauti lounaalla olutta. Mikään ei maistu trooppisessa lämmössä niin hyvälle kuin kylmä bisse.)

Jos olet mojitojen suuri ystävä, kannattaa ehdottomasti suunnistaa Havannassa ensimmäisessä Kuuba-postauksessani mainitsemaani Nacional de Cuba-hotelliin. Se tunnetaan loistokkaista julkkisvieraista mutta myös maan parhaista mojitoista. Eikä mikään ihme, sillä hotellin baarin mojitossa ei säästellä paikallista ruokosokeria eikä rommia. Itse asiassa kyseiseen drinkkiin tulee kahta eri rommia. Pohjalle vaaleaa ja päälle hiukan tummaa rommia syvyyttä antamaan. Suosittelen! Näkymät ja tilatkin ovat hotellissa hulppeat – paikalla vieraillessamme puutarhassa oli alkamassa aasialaisen nuorenparin häät.

Valtion tarjoamaa asiakaspalvelua

Kuubalaiset ihmiset ovat pääsääntöisesti hyvin lämpimiä ja ystävällisiä ihmisiä, mutta silti ei voi olettaa, että aina saisi hyvää asiakaspalvelua. Käytännössä maassa ei ole lainkaan yksityisiä yrityksiä (paitsi nykyään pieniä ravintoloita ja majapaikkoja), mikä tarkoittaa sitä, ettei kukaan oikeastaan vastaa oman työnsä tuloksesta. Asiakaspalvelutehtävissä tämä näkyy siinä, että valtion palveluksessa olevalta työntekijältä, eli keltään, ei voi odottaa välitöntä palvelua. Palvelun taso riippuu aika pitkälti ihmisestä.

Hotellien johdolle tuottaakin ilmeisiä vaikeuksia motivoida työntekijöitään, sillä kansainväliset vieraat ovat tottuneet 5 tähden hotellissa hyvään ja ripeään palveluun. Tämän yhtälön onnistumista hankaloittaa myös se, että Kuubassa on rennonlainen oma aikayksikkönsä, kuubalainen aika. Se, jos mikä on suhteellista. Heti voi tarkoittaa 2 minuutin päästä tai 3 tunnin päästä. Tai ehkä huomenna.

Kuubalaiseen aikaan voi yrittää vaikuttaa tippaamalla, sillä maassa on käytössä tippausjärjestelmä. Kun sanon järjestelmä, se tarkoittaa myös sitä: Ilmeisesti myös kaikkien tipit sosialisoidaan ja niille on oma verotuksensa sen mukaan, minkä kansallisuuden henkilö tipin on antanut. Huhhuh, sanon minä.

 

paluumuuttaja_mieskadulla

 

Pääsääntöisesti omat kokemukseni asiakaspalvelusta olivat hyviä – ja jos tippaa oikeana hetkenä, tarjoilijat oppivat yllättävän nopeasti ennakoimaan asiakkaan juomatottumuksia. Erityisen hyvin asiakaspalvelijoista jäi mieleen buffetravintolamme vanhempi naistarjoilija, joka halusi oppia puhumaan suomea. Kaikki lähti siitä, että sopersin eräällä illallisella ”una cerveza, por favor”. Tämän huiman espanjan taidonnäytteen jälkeen päädyin opettamaan koko loppuviikon ajan suomalaisia sanoja ja fraaseja. Lähtöpäivänä tarjoilija osasi hyvin kysyä suomeksi mm. eri ruokailijoiden juomavaihtoehdot ja sitä haluaako asiakas kenties lisää ja onko kaikki hyvin.

Samainen tarjoilija muuten kysyi loman päätteeksi minulta sähköpostiosoitetta. Postia ei ole vielä kuulunut, lienekö jäänyt hänen viestinsä Castron sensuurin hampaisiin. Jos postia vielä tulee, aion opetella itse espanjaa tarjoilijan avustuksella – ja ehkä jopa palata takaisin Kuubaan.

Kuinkas te, tuliko maasta millainen fiilis: Aiotteko matkata Kuubaan vai onko ykkösenä kenties jokin toinen kohde?

 

IMG_8096

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.
Stoorin bloggaaja? Kirjaudu sisään tästä.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.