VALIKKO
18.2.2016 16:00

Joustavaa kasvissyöntiä – suosittelussa Satokausikalenteri

paluumuuttaja_satokausikombo2

Mainitsin aiemmin muun muassa aamiaispostauksessani, että pyrin ruokavaliossani siirtymään yhä vegaanisempaan suuntaan. Tässä postauksessa selvitän omaan ruokavaliooni vaikuttavia syitä – ja sitä, miksi olen sen suhteen joustava.

Olen jo vuosia syönyt pääasiallisesti kasvisruokaa, mutta toisinaan syön lihaa – ja melko usein kalaa. Eläinperäisiä tuotteita tulee syötyä etenkin juhlatilanteissa ja kyläillessä. Siitä huolimatta isoisänikin jo oppinut, että syön mieluummin kalaa kuin lihaa. Ymmärrän, että vanhalle kansalle on vaikea ymmärtää, miksi lihaa ei voisi syödä, kun sitä on kerta saatavilla. Aina näin ei ole ollut. Pitääkin kunnioittaa sitä, että meillä on mahdollisuus tehdä valintoja.

Itselleni lihaan ja kalaan liittyy ennen kaikkea kulinaristisia intohimoja. Ravintoloissa tekee yhä mieli kokeilla eri tavoin valmistettua lihaa sekä erikoisempia eläinperäisiä tuotteita, kuten vaikkapa luuydintä ja simpukoita. Etenkin lihan osalta tulee mielestäni hyödyntää monipuolisesti eri osia ruhosta, ei vain sisä- ja ulkofileitä. Valitettavasti en itsekään en osaa kotioloissa käyttää kaikkein erikoisempia ruhon osia, vaikka olen tehnyt kokeiluja esimerkiksi keittämällä kokonaisen kanan (ei siis broilerin). Kanan keitto vasta on operaatio! Kattilan ei missään nimessä kannata olla liian pieni – eikä paikalla kannata olla  kämppiksen hämmentynyttä, puolalaista poikaystävää.

 

paluumuuttaja_kikhernecouscous

 

Lihan käsittelyn monipuoliset mahdollisuudet ovat niitä harvoja syitä, miksi kaipaan lihaa välillä ruokavaliooni – ei niinkään itse liha. Arjessa lihasta luopuminen ei ole juurikaan vaikeaa, varsinkin jos käyttää kalaa, kananmunia ja maitotuotteita. Koen kaipaavani jostain syystä eläinperäistä proteiinia etenkin iltaisin. Silloin tulee syötyä etenkin juustoja. Tällä hetkellä kuitenkin yritän etsiä korvikkeita iltaiseen proteiininhimoon.

Juuston vähentämisen syyt piilevät puhtaasti tuotannossa. Kananmunien ja maitotuotteiden osalta pätee lähes kaikki samat ekologiset ja eettiset ongelmat, kuin lihantuotantoon. Tappaminen ruuan eteen ei ole mielestäni suurin ongelma, vaan teollistuneen ruuantuotannon olosuhteet. Ne eivät tunnu toistuvista interventioista huolimatta parantuvan – enkä uskokaan niiden parantuvan, ennen kuin kuluttajat reagoivat asiaan isolla massalla.

 

paluumuuttaja_ceviche2

 

Vaikka teollistunut lihantuotanto saataisiinkin eettisessä mielessä hoidettua hyvin, on kuitenkin ylitsepääsemätön fakta, että lihan ja maitotuotteiden tuotanto kuluttaa enemmän luonnonvaroja ja tuottaa enemmän kasvihuonepäästöjä kuin kasvisten viljely. Koen, että väestön kasvaessa globaalisti meidän länsimaistenkin on ryhdyttävä vähentämään lihansyöntiä rajusti. Emme voi jäädä pohtimaan, että onneksi muualla sentään syödään riisiä ja kasviksia.

Löysin juuri joustavalle kasvissyönnille oman sanankin: fleksitarismi. Uskon vahvasti, että pienillä arjen muutoksilla saa pysyviä tuloksia aikaan. Mitä useampi muuttaa osaa tottumuksistaan – sen parempi. Täysin vegaaneilla ihmisillä on äärimmäisen tärkeä tehtävä, sillä heidän ansiostaan myös isojen massojen on helpompi löytää ruokakaupan hyllystä vaihtoehtoja, joissa ei ole eläinperäisiä tuotteita. Heidän vuokseen kasviksia ja kasvisruokaa myös markkinoidaan entistä enemmän. Tämä on omiaan houkuttelemaan ihmisiä kokeilemaan kasvisruokia – ja parantamaan maailmaa.

 

paluumuuttaja_satokausikombo3

 

Perinteisesti suomalaiset ovat syöneet lähinnä perunaa, tomaattia ja kurkkua. Käsitys kasviksista ja niiden monipuolisuudesta on kuitenkin onneksi muuttunut huimasti parina viime vuonna. Tästä on kiittäminen montaa seikkaa, mutta etenkin yhtä tuotetta: Satokausikalenteria.

Muutama muukin on täällä Stoorissa maininnut Satokausikalenterista, mm. Design Lifen Piiku. En tässä aio sen tarkemmin esitellä itse tuotetta, mutta kerrottakoon, että kalenterin perusideana on esitellä kuukausittain kaikki sadossa ja varastokaudessa olevat kasvikset, juurekset ja hedelmät. Kalenteri antaa myös paljon lisäinfoa kasvisten ominaisuuksista ja säilyttämisestä.

Vaikka nyt on jo helmikuu, tilasin vasta omani. Satokausikalenteri sekä Kalakalenteri saapuivat juuri postissa ja etsin kuumeisesti paikkaa niille keitiössä. En ole seinäkalenterien ystävä, mutta tämä ansaitsee paikkansa keittiössäni. Se nimittäin lisäsi pelkästään S-ryhmän kaupoissa kasvisten menekkiä 12 miljoona kiloa! Luvusta puuttuu muut kaupat, eli kasvun määrä on vielä huikeampi.

Tärkeintä muutoksessa oli mielestäni se, että kasvisten kuluttaminen oli myös aiempaa monipuolisempaa. Satokausikalenteri ja S-ryhmä toteuttivatkin yhteistössä satokausipisteen hevi-osastoilla ainakin Prismoissa. Pisteeseen oli aseteltu näyttävästi satokaudessa olevia tuotteita – myös tuntemattomia. Tämän myötä esimerkiksi pelkästään kurpitsojen myynti 13-kertastui. Jotenkin käsittämätöntä ajatella, että suomalaiset ovay yhtäkkiä ruvenneet ostamaan intohimoisesti kurpitsoja – tai vaikkapa sitä kuuluisaa lehtikaalia!

Kasvisten syönnin lisääntyminen on toki osa isompaa terveysbuumia. Vaikka omat syyni kasvisyöntiin ovatkin pitkälti eettiset ja ekologiset, olen erittäin tyytyväinen, että suomalaiset ovat innostuneet kasviksista osana terveysintoilua. On aivan sama pelastuuko maailma siksi, että ihmiset miettivät terveyttään vai siksi, että he miettivät ilmastonmuutosta.

Ei muuta kuin rohkeasti kokeilemaan! Vaikka juuri ylistinkin lihan käsittelyn ihanuutta ruuanlaitossa, niin täytyy muistaa, että kasvisten käsittelyssä vasta onkin vaihtoehtoja. Tiesittekö, että esimerkisi punajuuria ei tarvitse aina keittää? Mikäli ne leikkaa hyvin ohuiksi siivuiksi, maustaa balsamicolla ja paahtaa pannulla, saa erinomaisen ihania, karamellisoituneita ja rapeita punajuuria. Elämän ei tarvitse olla yhtä sosekeittoa tai tomaatti-kurkku-sipuli-salaattia!

Ps. Jos olet innokas kalansyöjä tai epävarma, millaista kalaa kannattaa syödä ja milloin, suosittelen lämpimästi mainitsemaani Kalakalenteria. Siitä löytyy paljon käyttövinkkejä kaloille ja mereneläville, sekä erittäin mielenkiintoinen ravintoarvotaulukko. Näin suomalaisena kannattaa syödä kuhaa – siinä on toiseksi eniten D-vitamiinia kaikista täällä myytävistä kaloista! Ohjeen kuhan käyttöön cevichessä löydät täältä.

 

paluumuuttaja_satokausikombo1

Kommentit

  • anniina

    Vai että fleksitarismi, voisinkohan mäkin kutsua itseäni sellaiseksi? Kuulostaa hienolta. Olen laiska ruoanlaittaja enkä kovin hyvä. Avopuolisoni ei ole ollenkaan iloinen harvoista reseptikokeiluistani. Niinpä meillä tehdään paljon ihan perus lihaisia kotiruokia. Kiinnostaisi kyllä siirtyä enemmän kasvisruokaan ja ruokaloissa ja ravintoloissa valitsenkin usein sen vaihtoehdon.

    • Riikka Leinonen

      Tuo fleksitarismi oli ilmeisesti muotikäsite joskus pari vuotta sitten. 😀 Varmasti jokainen voi kutsua melko helpostikin itseään fleksitaristiksi, mutta ilmeisesti kasvissyönnin suhde sekaravintoon pitää olla kuitenkin sellainen, että pääasiallinen ruokavalio koostuu kasviksista. Liha- ja kala ovat ruokavaliossa poikkeustapauksia.

      Eräs kaverini valitteli myös tuota, että on surkea keittiössä, mutta yllättäen hänestä kuoriutui hyväkin kokki vegaanihaasteen myötä. Siinä kun saa päivittäin reseptin ja muutenkin ostosohjeet.

      Mutta tosiaan, ihmiset ajattelevat kasvisruokaa siirtymistä usein ihan liian monimutkaisesti! Usein ajatellaan että liha pitää joka aterialla korvata jotenkin ja opetella kokkaamaan tofua, quornia ja ties mitä! Tutkittu fakta on, että monipuolisesti kasviksia syömällä proteiinia saa ihan tarpeeksi. Kyse onkin siitä, että rohkeasti yhdistelee kasviksia keskenään ja tukee kokonaisuutta monipuolisesti täysjyväviljoilla.

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.
Stoorin bloggaaja? Kirjaudu sisään tästä.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.