VALIKKO
28.5.2017 18:56

Kävelykö tehotonta liikuntaa?

Kävelykö tehotonta liikuntaa? Kävelyn terveyshyödyistä puhutaan aivan liian vähän. Nykyään kaikki käy vaan salilla. Itse lenkkeilen useita kertoja viikossa. Välillä reippaasti, sykettä nostatellen ja hikoillen. Välillä rauhallisesti ja nauttien.

Kävely on ollut iso osassa elämässäni lapsuudesta lähtien, tuolloin tosin pakon sanelemana. Perheessämme ei ollut lasten kuskaamisen kulttuuria, joten sisarustemme kanssa totuimme vaihtamaan maisemaa pitkälti kävellen tai pyöräillen. Teini-ikäisenä aloin tehdä kävelylenkkejä äidin kanssa. Äitini päätti alkaa laihduttamaan ollessani teini-ikäinen ja lenkitin äitiäni pari-kolme kertaa viikossa kylän ympäri. Vain sulattaakseni äitini keskivartalolle kertyneet kilot pois. Tiedättehän sen iän, kun oma äiti on nolo. Sitten äiti on vielä nolompi jos se on ylipainoinen. Töppöstä toisen eteen pisti siis Liisa -teini reippaasti, ihan vain nolojen läskien hävityksen kunniaksi. Nyt olen itse siinä vaiheessa, kun oma äitini on muuttunut mielestäni tosi hyväksi tyypiksi. Sen sijaan olen oman tyttäreni mielestä nolo. Sitä en tiedä olenko hänen mielestään vielä läskikin, semisti kääkkä nyt ainakin.

Ikävästä yhteisestä menneisyydestämme huolimatta kävely on tullut aikuisiällä minulle erittäin tärkeäksi ja läheiseksi. Olen lapsesta lähtien juoksulenkkeillyt, mutta elämässä tulee väistämättä eteen tilanteita etteivät juoksulenkit onnistu. Kävely on onnistunut silloinkin, kun juoksu ei ole ollut suositeltavaa. Pian synnytysten jälkeen olen startannut vaunulenkkeilyn kävellen, samoin kävelyä on pystynyt jatkamaan vaikkei terveys ole muuten aina kestänyt juoksulenkkeilyä. Myös isompien flunssien jälkeen olen aloittanut liikkumisen aina kävelylenkeillä vähitellen vauhtia ja matkaa pidentämällä.

 

Nykyisin olen kiinnittänyt itseni rääkkämisen sijaan myös hoitamaan itseäni. Vuosikausia liikuin itseäni repien ja suorittaen. Urheilu oli mielestäni riittävän tehokasta vasta siinä vaiheessa, kun sykkeet olivat tapissa ja oksennus kurkussa. Nyt olen, osin pakon edestä, opetellut olemaan lempeämpi omalle keholleni.

Itseni hoitamiseen kuuluu riittävä lepo, tai no ainakin aiempaa enemmän sekä rentoutuminen. Lisäksi pyrin liikkumaan monipuolisesti, silloin tällöin toki maksimisykkeillä ja lihaskuntoa rehkien, mutta enimmäkseen rauhallisesti ja liikkumisesta nauttien. Olen aina ollut sitä mieltä, että jooga ja pilates ovat pitkästyttäviä ja tehottomia. Pilateksen kokeilutunnilla muiden kanssa tahtiin hengittäen ja kättä samalla venyttäen, kurkin olkani yli kelloa, että loppuisi jo. Nyt olen kokeillut kotona pilatesta YouTube -videoiden ohjeistamana uudelleen. Todella tehokasta ja notkeutta lisäävää puuhaa, joten joudun perumaan aiemmat puheeni.

Yksi rentouttavimmista asioista on kuitenkin lähteä kävelemään metsään tai muuten rauhalliselle maalaistielle. Kävellessä unohtuu huolet, murheet ja stressikäyrä rauhoittuu. Väittäisin myös laihtuneeni kilon tai kaksi sen jälkeen, kun korvasin osan rankoista treeneistä rauhallisemmalla liikunnalla. Tämähän voi tietysti johtua osin lihasmassan menetyksestä, mutta myös ruokahalun vähenemisestä. Moni varmasti tunnistaa sen ahmimisen tarpeen rankan liikuntasuorituksen jälkeen. Menetetyt kalorit tulee korvattua moninkertaisesti, eikä se kuuluisa anabolinen ikkunakaan paikkaa yli oman tarpeen tapahtunutta mässäämistä.

Nykyisin en enää oikeastaan urheile tavoitteellisesti suorittaen vaan oikeasti liikunnasta nauttien. Entinen Liisa istuu tosin välillä olkapäällä ja naputtaa ettei tämä ole tarpeeksi tehokasta. Niillä hetkillä saattaa mopo karata käsistä. Toisaalta sitä rääkkiäkin keho tarvitsee ajoittain, joten antanemme sivupersoonankin hoitaa tehtäväänsä vielä kerran tai pari viikossa.

Kävelyllä on kiistattomasti myös tutkimustietoon perustuvia terveyshyötyjä. Sen lisäksi, että kävely on hyvää arkiliikuntaa, se on myös terveyden kannalta hyödyllistä. Normaalin arkipäivään liittyvän kävelyn lisäksi kannattaakin kuntokävellä rivakasti, joko sauvojen kanssa tai ilman, puoli tuntia vähintään neljänä päivänä viikossa. Aloittelijan kunto voi kohentua 4 -5 viikossa jo tuntuvasti. 3-4 kk:n säännöllisen kuntokävelyn jälkeen on pystytty mittauksin osoittamaan verenkierto- ja hengityselimistön kunnossa jopa 10 % parannuksia.  (Lähde: UKK instituutti)

Kaltaiselleni kohtuullisen pohjakunnon omaavalle liikkujalle, kävely on toki vain osa kunnon ylläpitämistä. Sen vuoksi saatan kävelylenkillä välillä ottaa intervalleina pyrähdyksiä vaiķkapa pieneen ylämäkeen, jotta saan sykkeen koholle. Kotipihassa lenkin jälkeen punnerran paristi viikkoon rappusia vasten, lankutan ja teen muutaman kyykkysarjan. Välillä juoksen enemmän ja välillä vähemmän. Lihaskuntoa pidän yllä kahvakuulaa pyörittäen n. kerran viikossa.

Painonhallinnan näkökulmasta kävely on erittäin hyvä asia. UKK instituutin useammastakin julkaisusta on nähtävissä, että kävely vauhdittaa rasvapitoisuuden vähenemistä. Lisäksi sokeriaineenvaihdunta ja kolesteroliarvot paranevat. Kaikkien painonpudottajien kannattaa siis tehdä reippaita kävelylenkkejä.

Kävelyllä on kiistattomasti vaikutusta mielihyvään. Raitis ulkoilma virkistää ja parantaa unen laatua. Lisäksi rytmikäs kävely vauhdittaa ajatuksia ja itsekin saan monesti hyviä ideoita nimenomaan yksin kävellessäni. Monet näistä minunkin blogikirjoituksistakin asettuvat muotoonsa päässäni lenkkien aikana.

Kesän lenkkejä vauhdittamaan hommasin itselleni uudet lenkkivehkeet Adidaksen lastenmallistosta. Olivat huomattavan paljon edukkaammat kuin aikuisten malliston, niin ja tietysti kooltaan sopivammat. Kevätsiivouksen yhteydessä lähti useammat jumppatrikoot roskikseen. Miten ne aina hintuukaan pyrstön kohdalta puhki?

Muistathan ottaa vähintään 10 000 askelta päivässä!

Liisa

Kommentit

  • Arkeilija

    Minä rakastan kävelyä ja olen siihen koukussa! Hyvä, että kävelyäkin arvostetaan eikä se ole vain-kävelyä…

     0
    • Liisa

      Kiva, että löytyi toinenkin. Luulen, että meitä ”vaan” kävelijöitä on paljon. Mietin pitkään, että otsikoinko tämän: Kävelyterapiaa. Nimittäin sitä kävely on, terapiaa.

       0
  • Maria Ihanaista

    Mäkin tykkään kävellä! Sekä koirien kanssa, että ihan ilmankin, mutta se on joka tapauksessa paljon miellyttävämpää kuin juokseminen ja ehdottomasti enempi mun juttu 😀

     0
    • Liisa

      Niin munkin 🙂 Koira olisi ihana lenkkikaveri.

       0

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.