VALIKKO
18.4.2016 18:26

Meillä kummittelee

Tulen töistä kotiin. Eteinen lainehtii kuraisia kenkiä. Väsyneenä tulee tuskasteltua jälkikasvulle siitä voisivatko he jatkossa laittaa jalkineensa paikalleen. Vastaukseksi saan hämmentyneitä ilmeitä, keskenään vaihdettuja katseita sekä mutinaa josta olen erottavinani sanoja mutta, me, laitettiin ja paikoilleen.

Keittiössä on aamupalan jäljiltä astiat pöydällä. Meinaan aloittaa virren veisuun siitä kuinka ne kuuluisi laittaa koneeseen ennen kouluun lähtöä. Ennen suuni aukaisemista toinen ehättää kertomaan kuinka se homma aloitettiin muttei sitä ehditty saattamaan loppuun koska jostakin ihmeen syystä joku oli hävittänyt toisen puhelimen ja sen etsintään meni aikaa. Sillä toisella ei ollut mitään käryä siitä miten sellainen hukkuminen on voinut tapahtua, joku sen oli hukannut. Anyway, tiskeille ei jäänyt aikaa.

DSCF3146

Sohva on vinossa. Suoristan sen ja käyn veskissä. Kun palaan olohuoneeseen niin sohva on taas vinossa. Ristinsielua ei näy missään. Suoristan sohvan.

Imuroin ja ihmettelen mistä ihmeestä tätä kuraa voi tulla keittiöön kun kengät riisutaan kuitenkin ovelle. Kaikki kissaa myöten pudistelevat päitään, ei osaa eikä arpaa asian suhteen. Kukaan ei ole kävellyt kengillä askeltakaan sisällä. Lattialle on unohtunut sukka. Sukan omistaja kyllä kertoo vieneensä sen pyykkiin. Kaikki ihmettelevät miten ihmeessä se nyt kuitenkin on kodinhoitohuoneen lattialla, mystistä. Mennessäni olohuoneen läpi keittiöön sohva on jälleen vinossa, ketään ei näy missään.

Olen alkanut vähitellen kallistua olettamukseen, että meillä kummittelee. Niin sen täytyy olla. Olen saanut selville, että kummituksen nimi on Joku. Kuka on…? Vastaus on yleensä: en mää, mut joku… Muuten paljoakaan faktatietoa ei ole. Minulla on ainoastaan olettamuksia sekä ihmisiä jotka ovat poissuljettuja syyllistymisestä edellä mainittuihin rikoksiin.

Pienempänä lasten näkiessä pahoja unia sovittiin, että tarjotaan kummitukselle Oreo -keksi jotta kummituksella ei ole ainakaan nälkä eikä tarvetta syödä pieniä tyttöjä. Sitten pystyi huoletta käymään uudelleen nukkumaan. Tämä kummitusteoria selittäisi myös keksipurkista hävinneet keksit sekä murut olohuoneen lattialla. Kukaan meidän perheestä ei ole nimittäin purkilla käynyt. Eikä syönyt olohuoneessa.

Nyt istun tässä sohvalla passissa ja odotan kummitusta. Mulla on pari asiaa selvitettävänä tämän salaperäisen ”Jokun” kanssa.

Kutkuttavan jännittävää viikkoa kaikille!

DSCF3187-001

Kommentit

  • Airi

    Kuulostaa niin tutulta,meillä tuo ”joku” käy melko harvoin jäätyämme kahdestaan.

     0
  • Nimetön Suvi

    Kun kohtaat Jokun, kerro terveisiä sille, että muuttaa täältä Keski-Suomesta pois. Se nimittäin vierailee meilläkin ja kummallisen sotkuinen tyyppi kyllä on…

     0
    • Liisa Souru

      Minä kerron terveisesi 😀 Tyyppi on melkoisen ovela. Ei vilaustakaan, mutta kun kävin laittamassa pyykkiä kuivuriin niin oli käynyt siirtämässä sohvan. Tänään en siis vielä päässyt keskustelemaan.

       0

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.