VALIKKO
23.10.2016 08:34

Taidan tosiaan näyttää lapselta

Taidan tosiaan näyttää lapselta. Ainakin jos uskominen on seuraavan tarinan vanhempia rouvia.

Olipa kerran 36 -vuotias oleva perheenäiti. Eräänä päivänä hän oli koulutuksessa ja jäi sen jälkeen kaupungille. Miehen töistä pääsyä odotellessa hän päätti käydä apteekissa hakemassa lapselle lääkkeitä ja kutsua sen jälkeen itsensä teelle siskontytön luokse.

Apteekki sujui alkuunsa tavanomaisesti. Jonotuslappu automaatista, hetken odottelu ja tiskille. Siitä mukaan lääkkeet pussiin ja lappu maksua varten muovitaskuun. Suunta kohti kassajonoa.

Kassoja oli kaksi, vasen ja oikea. Nainen asettui vasempaan jonoon. Edellä oli yksi vanhempi rouva, kutsutaan häntä rouvaksi nro 1. Nainen asettui hänen taakseen jonoon. Rouva sai maksettua ostoksensa ja nainen lähti ojentautumaan kohti kassaa omien ostostensa kanssa. Vasemmalta takaa kurvasi kovaa vauhtia toinen iäkkäämpi rouva lätkäisten kassalle paketillisen kertakäyttöhanskoja. Nainen väisti kohteliaasti. Naisen mieleen tuli ajatus jossa rouva nro 2 on jättänyt omaishoidettavan dementikkopuolisonsa kotiin yksin, kiireellä on mentävä takaisin.

Rouvan maksettua ostoksensa nainen ajatteli oman vuoronsa koittaneen. Ehei, oikealta kurvasi paikalle iäkkäämpi rouva nro 3. Siinä kohdalla kassa totesi: ”Anteeksi, hän taisi olla jonossa ennen teitä”, osoittaen samalla naista. Rouva nro 3 katsoi hämmentyneenä vieressään seisovaa naista ja äyskäisi: ”luulin, että äitiään odottaa”. Sen jälkeen hämmentyneeltä näyttivät nainen ja apteekin kassa. Nainen yritti sönköttää jotakin oman lapsen lääkkeiden ostosta, mutta menkää toki ensin. Vanhemmille ihmisille annetaan bussissa paikka ja päästetään kassajonossa ohi, näin kotona opetettiin.

Apteekista ulos selvittyään nainen lähti luovimaan kohti siskontytön asuntoa. Kävellessään hän näpytti samalla puhelimella varoitusviestiä siskontytölle. Tuli liikennevalot ja nainen pysähtyi siihen. Hetken kuluttua viereen kurvasi iäkkäämpi rouva nro 4. Iloisen näköinen rouva hymyili huolehtivan näköisenä naiselle sanoen: ”varoppas ettet jää auton alle”. Valot vaihtuivat vihreisiin, mutta nainen seisoi edelleen häkeltyneenä jalkakäytävällä katsoen kun iloinen mummo painoi rivakasti menemään suojatietä pitkin. Mitä ihmettä tapahtui? Luuliko hän naista 14 -vuotiaaksi PokemonGon -pelaajaksi? Luultavasti… nainen mietti hetken pitäisikö purskahtaa itkuun vai nauruun?

Naisella ja kaupungin iäkkäillä rouvilla on selkeästi joku ongelma. Seuraavan kerran kun nainen lähtee kaupungin keskustaan arkipäivänä keskipäivällä yksin, hän harkitsee vakaasti otsaan tatuoitua tekstiä: OLEN 36 -VUOTIAS VAIKKA NÄYTÄNKIN KERSALTA! Mukana nainen kantaa sertifikaattia joka todistaa, että nainen osaa hoitaa apteekkiostoksensa ilman omaa äitiään sekä ymmärtää liikennevalojen merkityksen ja osaa ylittää suojatien. Yhdellä lapulla nainen todistaa, ettei ole koskaan pelannut PokemonGo:ta.

Jos nainen olisi seikkailuhenkinen hän voisi toisaalta ottaa nämä kokemukset aikamatkana menneisyyteen. Tältä siis tuntuu olla teini nykysuomessa. Olen pahoillani teinit jos teitä ohitellaan.

Taidan tosiaan näyttää lapselta. Ainakin iäkkäämpien rouvien mielestä. Muutoin onkin tällä saralla ollut hiljaista. Kerran valtion alkoholiliikkeessä kesällä kysäistiin paperit jonka jälkeen kassa heläytti iloisen naurun todetessaan, että ikäarvio heitti parillakymmenellä vuodella. Positiivista, sanoisin!

Missä siis menee se raja, että on kivaa kun luullaan nuoremmaksi? Melko tavalla karkean rajan voisi vetää siihen, että luullaanko kuitenkin täysi-ikäiseksi vai ei? Yleinen äänensävy ja käytös toki vaikuttaa. Jos iloisesti todetaan, että voi kamala luulinpa sinua todella paljon nuoremmaksi, jää itselleni ihan hyvä fiilis. Jos taas omien lasten kanssa illalla liikkuessa tullaan äyskäisemään: ”missäs teidän äiti on, eikö tähän aikaan pitäisi tuon ikäisten olla jo kotona?”, saa se minut vähintään hämmentyneeksi ellei jopa ärsyyntymään.

Silti sanoisin sen on positiivisempaa, että luullaan nuoremmaksi kuin vanhemmaksi. Vielä enemmän ottaisi päähän jos bussissa kyseltäisiin lasten lipun tyrkyttämisen sijaan eläkeläiskorttia.

Varoppa ettet jää auton alle

Kommentit

  • Jenni

    Naurattaa, vaikka tavallaan ei ehkä saisi :D. Toisaalta tässä tulee ihan valtavan hyvin esiin se, että eri ikäiset ovat ”eri arvoisia” ja heihin suhtaudutaan eri tavoin. Kuten sanoitkin; Olen pahoillani teinit jos teitä ohitellaan.
    Musta on aika hullunkurista, että vaikka olet lyhyt niin silti ainakin omasta mielestäni näytät aikuiselta. Toisinsanoen, onko joillekin pituus määre siitä, minkä ikäinen joku on? On sun elämäsi ainakin vaihtelevaa, kun tällaisia tilanteita sattuu eteen. Tästä on ollut puhetta aiemminkin, että onneksi ainakin suurimman osan näistä oudoista sattumuksista osaat kääntää vitsiksi (ainakin jälkikäteen) 🙂 .

     0
    • Liisa

      Tottakai saa nauraa Jenni 😀 Mä luulen, että pituuden lisäksi mun kasvoissa täytyy silmäkulmien ryppyjen ja orastavien harmaiden lisäksi olla jotakin lapsekasta. Lapsenpyöreyshän ei ole koskaan hävinnyt kasvoistani, luulen sillä olevan jotakin tekemistä tämän asian kanssa.

       0
  • Satu

    Kohtalotoverini. Paitsi, että miulla ei pituus oo niinkään ongelma, vaan naama. Mie kun näytän aivan lapselta – itse asiassa eilen justiinsa naurettiin miun isän kanssa, että onpa hassua kun miuta luullaan pääosin 10-14 vuotta nuoremmaksi kuin oon ja pientä 2-4 vuotta vanhemmaksi kuin hän on.

    Äänensävy on paljolti itellä se, mikä saa aikaan tunteita. Kyllä alkossa ärsytti jumalattomasti, kun myyjän aggressiivisesta äänensävystä ja olemuksesta nousi esille se, että hän oli aivan varma, ettei miulla oo mitään papereita. Kyllä ärsytti. Vastakohtana Espoon Prisman kaupantäti, joka kysy miulta niin nätisti paperit, että hymyilen vieläkin, vaikka tapahtumasta on jo useampi kuukausi 😀

     0
    • Liisa

      Tuo äänensävy on kyllä iso asia. Juuri sellainen äyskiminen ottaa ainakin itseäni päähän. Ja sitten kun huomataan vastapuolen olevankin aikuinen niin ääni muuttuu heti kohteliaammaksi. On ollut todella hämmentävää huomata, että aikuisten mielestä on ihan ok puhua rumasti nuorille.

      Mutta mitäs me pikkutytöt siitä välitetään 🙂

       0
  • Nimetön Henna

    Tiedän tasantarkkaan mistä puhut 😀

     0
  • Anniina

    No huhhuh! En kyllä tajua, kun et sä mun mielestä näytä millään tavalla lapselta. Sen sijaan vanhempien rouvashenkilöiden etuilun ymmärrän hyvin, on vähän liiankin tuttua. Argh!

     0
    • Liisa

      No sanoppa muuta 🙂 Omastakin mielestäni ns. naamasta kyllä näkee, pyöreydestä huolimatta, kilometrejä olevan jo hieman enemmän kuin kuudesluokkalaisella. Tilanteet toki on niin nopeita, että pikaisella vilkaisuilla saattaa erehtyä 😉
      Tuo etuilu onkin sitten oma lukunsa…

       0
  • Sanna

    Samaistun! Kollegat häätää mua aina välillä ulkovälituntisin koulun käytäviltä pihalle, kun luulevat oppilaaksi. 🙂 Joku vuosi sitten naapurin täti ihmetteli, miksi meidän pihalla on joku vieras pikkupoika, kunnes tajusi, että se olenkin minä – lippis päässä. Otsarypyt paljastavat kyllä jo vaikka kaupassa asioidessa iän, mutta ymmärrän, että oma hahmoni on aavistuksen teinimäinen: vaatekokokaan kun ei toistaiseksi ole vaihtunut lukiovuosista, vaatteet kylläkin. 😉 Lapsen saannin jälkeen ajattelin kroppani muuttuvan, mutta sitä odottelen edelleen… 🙂

     0
    • Liisa

      Toi on ihan paras kun kollegat häätää välitunnille : D
      Tuosta kropan muuttumisesta lasten myötä. Jälkimmäisen imetyksen loputtua ne vähätkin tissit hävisivät joten tilanne ei siinä mielessä mennyt aivan toivottuun suuntaan.

       0
  • Minna

    Ihmiset kohtelee tosiaan erittäin helposti stereotypioiden mukaisesti. Itse oon ollut veikeissä tilanteissa raksakamppeissa, toisaalta pitkä vaalee tukka herättää milloin mitäkin reaktioita – ja sitten on vielä lävistysten aiheuttamat reaktiot.

    Raksakamppeissa kun marssii vaikka ruokakauppaan, niin mummut, papat ja taksikuskit änkee juttusille ja olet automaattisesti ”reilu jätkä”. Tukkajumaluus taas ärsyttää monia naisia uskomattoman paljon. Ja lävistykset ovat joskus herättäneet näitä ”missähän täällä on opettaja” -tilanteita – ilmeisesti lävistys teinistää nelikymppisenkin epäilyttävällä tavalla! 😀

    Epäilemättä pienikokoisuus tuo tullessaan just tommosta. Enkä muuten yhtään ihmettele, että just vanhemmilta naisilta. Omien kokemusten perusteella he ovat ennakkoluuloisin ja stereotypioihin taipuvaisin ihmisryhmä.

     0
    • Liisa

      Jos siis haluaa olla reilu jätkä kannattaa pukeutua raksakamppeisiin. En ole koskaan tullut ajatelleeksi. Änkeekö myös rekkakuskit ja metsäkonekuskit juttusille?

      Lävistykset todella tuonevat oman lisänsä ihmisten ennakkokäsityksiin. Muistan kun eräs tuttavani istui odottamassa bussia pääkaupunkiseudulla. Ohi menevä pariskunta kiersi varulta hieman kauempaa ”noista huumeiden käyttäjistä kun ei voi koskaan olla varma” 😉 Tuttavalla on lävistykset nenässä ja kulmassa.

       0
      • Nimetön Nimetön

        Kylläkyllä, Dimexit päälle vaan! 😀 Mutta työkamppeetpa on yleensä kaupoissa aikas hervottoman kokosia, joutuisit kyllä tilauttamaan… 😀 😀

         0
  • Tiia - Littlebigthings

    Mulle kommentoi just vanhempi rouva terveystalon odotusaulassa että ”te nuoret sitten ootte koko ajan nenä kiinni noissa puhelimissa”. Hetkeä aiemmin tämä muori oli yrittänyt kiilata lääkärin huoneeseen ennen minua ja tekstasin parhaillaan töihin että taidan myöhästyä.
    Ei oo helppoo olla 37v ja pieni 🙂

     0
  • Liisa

    Ei ole helppoa ei, mutta onpahan vivahteikkaampi elämä 🙂

     0
  • miia

    Voin samaistua samantyyppisiin tilanteisiin, itse olen 29v ja vielä vähän lyhyempi, 141cm. Kuljen töihin julkisilla ja usein junassa tulee tilanne että mut motitetaan ihmisjoukon keskelle kun ei muka huomata kun oon niin pieni. Pari kertaa on ärräpäät lennellyt ja toisinaan vaan huvittaa 😀
    Ja vielä tässä vaiheessa ei hirveästi naurata kun usein luullaan paljon nuoremmaksi. Tai oikeastaan se riippuu sen toisen ihmisen asenteesta aika paljon

     0
    • Liisa

      Kiitti Miia kommentista!
      Tuo motitus on turhankin tuttua. Onneksi on luoja on suonut minulle kovan äänen, se pelastaa monissa tilanteissa 🙂

       0
  • hennuli

    minusta sä oot ihanan siro ja söpö nainen 🙂 itse olen 170cm nainen. kiva on olla pitkä, mutta lyhyet naiset ovat nättejä 🙂

     0
    • Liisa

      Kiitos, kirjoititpa nätisti meistä pienistä 🙂

       0

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.