VALIKKO
13.10.2016 16:09

Tiskipöytädiktaattori

Olen aina tiennyt olevani pikkumainen ja ärsyttävän tarkka niuhottaja. En osaa leipoa hyvin ja ruuanlaittotaidot ovat korkeintaan kohtuulliset. Mutta olen hyvä siivoamaan. Olen lisäksi perheen marttyyri. Se jonka mielestä kaikki muut tekevät vähemmän kotitöitä ja lisäksi tekevät ne vähätkin väärin. Olen kyttääjä joka kulkee muiden perässä suoristamassa verhoja, oikomassa peittoja sekä kääntämässä maljakkoja oikeaan asentoon.

Tiskipöytädiktaattori

Viikottainen siivouspäivä kohottaa kaikkien perheenjäsenten ketutuskäyrän tappiin. Alan marista jo aamulla siitä, pitääkö tässä nyt kaikki taas yksin tehdä? Muistan painottaa samalla montako koneellista pyykkiä olen jo viikon aikana pessyt. Pakotan koko perheen osallistumaan tähän joka viikkoiseen kidutukseen. Lapsille on jo pienestä lähtien annettu rätti kouraan ja kehoitettu tekemään osansa. Kaikista pahinta on se, että kuljen perässä korjaamassa ”väärin menneitä” toimintoja sekä antamassa neuvoja siitä miten, missä järjestyksessä ja millä vauhdilla työtehtävien tulisi sujua. Muistan säännöllisin väliajoin kummastella miten se päivänpeiton ojennus ei ala sujumaan vaikka sitä on harjoiteltu jo kolme vuotta ja miten se voi olla niin vaikeeta oppia laittamaan kattila tietylle paikalle kaappiin. Lopussa koko perhe on ärsyyntynyt, mutta kämppä kiiltää.

Kuten olen aiemminkin jo maininnut olen perfektionismiin kallellaan oleva suorittaja. Minulla on lähes pakonomainen tarve, että asiat menevät toivomallani tavalla. Tämä kohdistuu nimenomaan kotiin ja kodinhoitoon. Sairasta, tiedetään. Mieheni on yrittänyt vuosia siedättää minua lievään epäjärjestykseen. Ohimennen hän kääntää huomaamattani mattoja ja kynttilälyhtyjä vinoon. Sitten hän kellottaa kauanko menee kun käyn suoristamassa asiat. Ajatelkaa, 18 -vuoden aikana on päästy parhaimmillaan jo pariin tuntiin. Mainittakoon, että ennätys saatiin aikaan osin huijaamalla. Olin tuosta ajasta puolet poissa kotoa.

Neuroosi? Yritänkö hallita muuten kiireistä ja muuttuvia tilanteita pullollaan olevaa elämääni pitämällä edes yhden asian eli kodin kunnossa? En tiedä, voi olla. Itse perustelen, että on ihana istua iltaisin sohvalle kun kaikki on tiptop. Ensin työ sitten huvi. Nautin siisteydestä enkä voi kuvitella eläväni kaaoksen keskellä. Olen kyllä nähnyt monien olevan täysin onnellisia vaikka ikkunat on pesemättä ja lattia lainehtii hiekkaa. Olen oikeasti salaa kateellinen heille. Jostakin syystä muiden kotona olevat hiekanmurut tai lehtikasat eivät haittaa ollenkaan. Monilla tuttavillani on viehättäviä ja kodikkaita koteja joissa viihdyn hyvin vaikkei siellä olisikaan ehditty siivoamaan pariin viikkoon.

dscf4693

Melko tavanomainen tiskipöytädiktaattori.

Tänä syksynä istuin eräässä koulutuksessa ja törmäsin siellä yllättäin tuttavaani. Hän työskentelee nykyään perheneuvojana ja oli ottanut mukaansa korttisarjan ihmissuhteiden roolimalleista missä oli kuvattu erilaisia ihmistyyppejä. Selasin humoristia kortteja ja sitten vuorossa oli kortti jossa luki melko tavanomainen tiskipöytädiktaattori. Kuvaa katsoessani ensin naureskelin hyvälle kuvalle ja osuvalle nimelle. Sitten tajusin, että mähän olen just toi, melko tavanomainen tiskipöytädiktaattori. Ei hemmetti siis kamala, nalkuttava ämmä, pirttihirmu, muiden virheet huomaava kyttä, kaikkitietävä kukkahattutäti, kaikkien kanssaan elävien itsetunnon lyttääjä, ihminen joka luulee olevansa aina oikeassa, tiskipöytädiktaattori!

Ei muuta kun hyvää pari viikkoa sitten mennyttä vuosipäivää, hani. Jaksa seuraavat 18 vuotta ja mun maailma ei ehkä enää romahda jos joskus eteisen lattia luututaan vahingossa ennen keittiön lattiaa tai se hemmetin kattila on väärässä kaapissa. Lapset, toivottavasti ette saa traumoja äitinne johdosta. On oikeastaan kolme vaihtoehtoa. Teistä kasvaa joko äitinne kaltaisia neuroottisia niuhottajia. Toivon, että siinä tapauksessa löydätte itsellenne kumppanin jolla on lehmän hermot kuten isällänne. Tai sitten kuin uhallanne kasvatte äitinne vastakohdaksi. Käännätte kylkeä sohvalla ja syljeskelette lattialla makaavien pitsalaatikoiden päälle. Kolmas vaihtoehto on, että teistä tulee täysin normaaleja yhteiskuntakelpoisia kansalaisia joiden koti on ihan vain normaalisti siisti. Jostakin syystä toivon tuota viimeisintä.

Tiskipöytädiktaattori

Parasta siedätyshoitoa on olleet lapset ja ruuhkavuodet. En ole enää läheskään yhtä paha kuin aikana ennen lapsia tai oikeastaan ennen töihin paluuta lasten jälkeen. Olisin varmasti jos minulla olisi aikaa, mutta onneksi sitä on vain rajallisesti eikä siinä rajallisessa ajassa vain enää ehdi hangata joka viikko hammasharjalla kylppärin lattian saumoja. Meillä nykyään löytyy jopa hiekkaa ja kissankarvoja sekä pinoja sieltä ja täältä kun on menossa kiireisempi viikko. Se on samaan aikaan ihan kamalaa, mutta samalla olen tosi ylpeä itsestäni kun kykenen istumaan vartin töiden jälkeen ruokapöydässä perheen kanssa ennen kuin alan riehua imurin kanssa. Lisäksi mulla on yksi kompastuskivi ollut kautta aikojen. Tämä ei tule yllätyksenä kenellekään, yläpölyt! Koska silmäni on alle 150 cm tasolla niin moni sitä ylempänä oleva pölykerros saa olla kotvan rauhassa ennen kuin niskoja nojatuolissa venytellessä paljastuu karmea totuus.

Yhteisen asumisen vuosien aikana olen jo oppinut, että miehellä pitää saada olla pari kaappia talossa mihin voi kerätä romua. Lämminvesivaraajan päältä löytyy rottinkikoppa joka on meidän perheen romukoppa. Se on täynnä sekalaista romua mitä joku aina joskus tarvitsee. Sen olen antanut olla. Luulen sen olevan muiden perheenjäsenien mielenterveydelle tarpeellinen paikka. Lisäksi se on niin korkealla ettei se ole omien silmieni tasalla jatkuvasti häiritsemässä.

On kamala hetki kun tajuaa olevansa hankala ihminen. Nostan hattua perheelleni ja kehoitan henkisesti valmistautumaan tähän iltaan. Meillä on tänään siivouspäivä!

Kommentit

  • Minna

    😀 😀 😀 Ihana postaus! Rakennustyömaa siedättää ihmistä aika hyvin, by the way. 🙂

     0
    • Liisa

      Kiitos! Tuo on muuten totta. Pitäisköhän meidän alkaa raksaamaan sitä autotallia niin loppuis tämä puunaaminen 😉 Haaveilen kyllä pihasaunastakin…

       0
  • Mia

    Auts, nyt kyllä osu ja upposi! Toki olen osittain jo tiennyt itsestäni kaiken tämän, mutta silloin harvoin kun sinne peiliin suostuu katsomaan, niin tämän sieltä saa vastaansa! Mutta miksi sitä onkin niin tarkka siitä siisteydestä? Kun ei se maailma kuitenkaan näytä romahtavan sotkusta ja kaaoksesta…

    Viimeinen vuosi on kyllä ollut siedätyshoitoa pahimmillaan ja diktaattorius on vaarassa! Paitsi että tänään pääsi kyllä suusta, että ”miksi minä oon ainut joka ees yrittää siivota!”

    Terkuin naapuri

     0
    • Liisa

      Samanlainen tiukkapipo löytyi lähempää kuin uskoinkaan. Hyvä tietää, että miehet voivat tukeutua toisiinsa heikoilla hetkillä esimerkiksi siivouspäivinä 🙂

      Monet on sanoneet, että rentoutuisit nyt vähän. Mutta kun ei se ole niin helppoa 😉

       0
  • Marjo Peel

    🙂 🙂 🙂 me voitaisiin perustaa oma kerho! Meidän kotona makuuhuoneen nurkassa on miehelle sallittu pieni alue dumpata kaikki mitä mieleen juolahtaa. Sitä kutsutaan English corneriksi:-)! En koske siihen vaikka muuten kyllä fanaattisesti tarkistan että koko talossa ’ matonhapsut’ osoittaa oikeaan suuntaan. Ja mun mies tekee ihan samoja testejä 🙂 kellottaa kauanko menee että matto on suoristettu… Onneksi osataan nauraa mun neurooseille yhdessä!

     0
    • Liisa

      Niin voitaisiin 🙂 Itselleen ja neurooseille nauraminen on hyvä taito, vielä jos puolisokin ottaa asian huumorilla niin avioliitto on pelastettu. Vaikka vaimo asetteleekin kynät pituusjärjestykseen ja aterimet tietyllä tavalla laatikoihin.

      Mun mies on suunnitellut autotallin ja autokatoksen rakentamista. Autokatos on autoa varten ja autotalli häntä&hänen tavaroitaan varten, man cave you know 😉 Toistaiseksi reppana on joutunut tyytymään yhteen koppaan ja pariin yläkaappiin kodinhoitohuoneessa.

       0
  • Anniina

    Tutulta kuulostaa… 🙂 Apua. Mulla on tuolta samalta tekijältä tunnekortit, ne on kyllä tosi hyvät!

     0
    • Liisa

      Sinäkin Anniina olet siis melko tavanomainen tiskipöytädiktaattori 🙂

      Ne kortit on oikeasti hyviä. Huomasin netistä niitä olevan muitakin kuin nämä näkemäni kortit.

       0

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.