Mikä lämmittääkään Mummin sydäntä enempää kuin oman lapsenlapsen kuvalla varustettu joulupallo! Ainakin meidän perheessä nämä lahjat osuivat saajiaan suoraan sydämeen. Pallo muistaa myös kasvun ihmeen. Paljoa ei näihin muistojen ja suurten tunteiden palloihin kuitenkaan tarvita: Avattavia palloaihioita löytyy niin hyvinvarustelluista kirjakaupoista kuin tavarataloistakin sekä pyöreinä että sydämenmuotoisina. Lumen paikalla voi käyttää... Lue lisää...
Tässä vaiheessa vuotta joulukuivakakkukauppa käy kuumana. Valikoimista löytyy niin hiekkaa, taatelia kuin glögiäkin. Mahtuupa joukkoon myös perinteiset hedelmäkakut ja kirsikkakoreudet. Mitäpä, jos tänä jouluna muistaisit naapurin mummoa itseleivotulla toscakakulla? Saattaa tulla vuosientakaiset makumuistot mieleen. Itselläni toscakakussa maistuu aina sunnuntai: istumme koko perhe pöydän ääressä, kahvi roplottaa keittimessä. Otan kakkupalasta... Lue lisää...
Monenmoista piparikakkusta sitä on tähän ikään mennessä tullut maisteltua, mutta vain yksi on varmaa: äitini vuoden 1957 talouskoulumuistiinpanoissa "Paraisten pipareiden" nimellä kulkeva herkkutaikina ei ole kohdannut voittajaansa! Piparkakut ovat rapeita, maukkaita ja kertakaikkiaan suussasulavia. Jos nyt jotain haastetta haluaa hakemalla hakea, niin rapeus ja helppokaulintaisuus eivät useinkaan kulje käsi kädessä. Mutta vaivannäkö palkitaan, se on... Lue lisää...
Ei tässä nyt mikään varsinainen kiire ole, mutta joutua pittää... Ennen kauan odotettua joululomaa olisi vielä kaksi käsitöiden kaksoistuntia jäljellä ja nopeimmille vilistäjille olisi mukava keksiä jokin jouluinen puhdetyö. Sen verran virtasi verta, hikeä ja kyyneleitä edellisessä virkkuuprojektissa, etten omien joululahjojen menettämisen pelossa uskalla enempää lapsia kilkuttelulla rasittaa. Tontut kun vilistävät koulunkin ikkunoiden takana ja... Lue lisää...
Sinä päivänä, kun aloitat yhteiselämän viidennen polven kantamikkeliläisen kanssa opit myös, mikä ero on makkaralla ja Makkaralla. Kaikki tiet vievät Portille (jo aikapäiviä sitten markkinoilta poistunut elintarviketehdas) ja makkarahihnan äärelle. Hieman yliyleistäen voi näet todeta, että jokainen itseään kunnioittava mikkeliläinen on aloittanut työuransa Portin makkaratehtaalta: pakkaamosta tai leikkaamosta. Hiljainen yhteisen ymmärryksen hetki... Lue lisää...
Jouluinen Jyväskylä on taas hurmannut minut kauneudellaan! Erityisopettajaopintojen tämän vuoden viimeinen lähijakso menossa, lunta maassa ja pikkupakkanen. Annoin itselleni luvan huokaista hetkeksi ja sijoitin itseni hotellimajoitukseen maanantain ja tiistain väliseksi yöksi. Ja kyllä kannatti! Ensimmäinen yllätys oli se, kun klo 18.00 keskustaa kohti kävellessäni ilmoille kajahti "Hiljaa, hiljaa, joulun kellot kajahtaa". Pysäyttävä hetki. Arvostan sitä,... Lue lisää...
Eilen juhlimme 80-vuotta täyttänyttä Äitiämme ja tänään heräsimme Tonttu Toljanterin joulukalenterin iloiseen tohotukseen. Vanha konsti on usein parempi kuin pussillinen uusia - niin leivonnassa kuin televisio-ohjelmissakin - joten siivitimme itsemme jouluun vuoden 2011 tonttuiluilla. Tuhmaikä ja äkäampiainen, siinäpä varsinainen kattaus! Varmaa on, että raporttia rapsahtelloo jatkossakin. Partiotonttu Vienänen on nimittäin lempparihahmoni. Heti... Lue lisää...
Tulevana viikonloppuna juhlimme tänään 80-vuotta täyttävää äitiäni. Sen seitsemän sortin Juhlapöydästä löytyy useampi lajike niin makeaa kuin suolaistakin herkkua, ihan niin kuin aikoinaan kotioloissa. Lapsuuden maut, niiden pohjalle on helppo rakentaa. Voileipäkakut liittyivät vahvasti juhannukseen, lämpimiin keskikesän öihin ja grillin hiillokseen, talonpojan puikot ja mantelivannikkeet taas löysivät tiensä pullakranssin keskelle niin rippi- kuin... Lue lisää...
Ensimmäisen makukosketuksen tähän ihastuttavaan pikkujoulupiirakkaan sain noin 10 vuotta sitten, kun K-ruokakauppojen Juhlakirja löysi tiensä keittiööni. Paikallisessa kolmen koon marketissa oli ollut jaossa ko. opuksia ja kiitos anopin, kirja ei jäänyt kauppiaan hyllyä koristamaan. Vuosien varrella tuorejuustomaku on vaihtunut kulloisenkin mieltymyksen mukaan ja pinnalla on nähty jos jonkinlaisia hedelmävariaatioita. Mutta yksi asia on pysynyt:... Lue lisää...
Lapsena napsin salaa talonpojan puikkoja rasiasta ja kuvittelin, ettei kukaan huomaa mitään. Jos nyt yksi puuttuu. Tai kaksi. Veikkaan kyllä, että äiti huomasi, ei vaan tehnyt asiasta sen suurempaa numeroa. Aivan samoin ajattelen itsekin nyt, kahden pienen keksihiiren äitinä. Huomaahan sen, pienet kolot keksipurkissa ja raolleen jääneen kaapinoven. Kohtuuden rajoissa kuitenkin, hiirulaiset. Vaikka aina ei potaatti maistukaan :) No, eipä se potaatti aina... Lue lisää...
Kahvipussit taipuvat moneksi - tällä kertaa liukuriksi! Ensilumen tuloa odotetaan meidän perheessä kuin kuuta nousevaa. Ja voi sitä riemua, kun aamulla herätessä huomataan, että yön aikana maa on saanut hentoisen kuurakerroksen. Vauhdilla saappaat jalkaan, toppapuku niskaan ja suorinta tietä pulkkamäkeen! Kyllä siinä rattikelkan jalakset naarmuuntuvat, kun laskemisen iloa on toteutettava mäessä, jossa lumen erottaa vain hyvällä tahdolla. Mutta käykö... Lue lisää...
Huomenta! Mitenhän sitä itsensä esittelisi? Kertoisiko olevansa innokas kotileipuri vai vielä ominta paikkaansa etsivä erkkaope? Vai painottaisiko samaan aikaan innostavaa ja puuduttavaa opiskeluvaihetta vaiko hektistä lapsipe-elämää harrastusviemisineen ja arjen kompurointeineen? No otetaan ikä, 43, mitähän siitä voisi päätellä? Myö ihmiset kun muodostamme toisistamme mielikuvia mitä ihmeellisimmistä lähtökohdista käsin ja pahimmillaan vain... Lue lisää...
