VALIKKO
4.4.2016 09:47

Muuttavatko mekot minut prinsessaksi?

Huh. Alkulämmittely on hoidettu alta pois. Toisessa postauksessani on ehkä parasta keskittyä siihen mistä alun perin olen luvannutkin kertoa. Nimittäin mekkoihin! Olen ystäväpiirini prinsessa siinä mielessä, että pidän todella paljon mekoista ja niitä on kaappeihini kerääntynyt kymmeniä. En kyllä tuntisi hernettä neljänkymmenen patjan alta, joten minua tuskin voi lukea todelliseksi prinsessaksi. Siinä missä muille on ihan luonnollista pukeutua farkkuihin, kun lähdetään ulos viettämään iltaa niin minä valitsen lähes aina mekon. Eräs ystäväni kutsuu minua ”glamour queeniksi” ja serkkuni puolestaan leidiksi. Tästä syystä mekko sun toinenkin tulee vilahtamaan blogissani.

Näin maanantaiaamuna on hyvä palata ajassa pari päivää taaksepäin ja muistella perjantain rientoja. Sain entisiltä työkavereiltani kutsun juhlistamaan kevään tuloa. Juhlat oli ajoitettu aprillipäivään ja hetken mielessä kävi, että minkähän jekun he olivat keksineet kutsuttujen pään menoksi. Kaikista ihaninta oli kuitenkin se, että vaikka työpaikan vaihdosta on melkein jo kaksi vuotta aikaa, entiset työkaverit eivät ole minua unohtaneet. Silloin tällöin piipahdan toimistolla heitä moikkaamassa ja eräs heistä totesikin, että ”jos Anua ei näe toimistolla, niin ainakin Anun kuulee!” Tiedän itsekin omaavani puheliaan ja nauravan luonteen, mutta ehkäpä sitä taas hetken muistaa kääntää volumea pienemmälle. Hetken. Ehkä. Ei varmaan tule tapahtumaan.

Minulle oli heti päivän selvää, että mekkohan se on minkä juhliin ylleni laitan. Kysymys kuului, että mikähän niistä? Sitten sain älynväläyksen, että jos teemana on kerran kevään vastaanotto niin sen piti olla mahdollisimman keväinen. Päädyin viime keväänä ostamaani Marks & Spencerin vihreään, kuviolliseen mekkoon. Pidän kovasti mekon pehmeästä materiaalista ja polveen ulottuvasta pituudesta. Niin paljon on nykyään lyhyitä mekkoja, myös minun vaatekaapissani. Lisäksi mekon kaula-aukko on sopivan avonainen olematta kuitenkaan liian tuhma. Alla näette kuvan mekosta.

kevät mekko

Tämä vihreä mekko on myös yksi muutamista mekoistani, johon toinen sisaristani on kovasti ihastunut ja hän on lainannut sitä minulta pariinkin otteeseen. Marks & Spenceristä on heti sen Jyväskylään saapumisen jälkeen tullut yksi lempiliikkeistäni. Muistan, kun muutama vuosi takaperin kävimme kyseisessä liikkeessä Lontoossa ja pidin sen tyyliä silloin vanhana. Tätimäisenä ellei jopa hieman mummomaisena. Siskoni totesikin osuvasti, että onkohan Marks & Spencer uudistanut tyyliään nuorekkaampaan suuntaan vai olemmeko me vain vanhentuneet? Haluaisin uskoa ensimmäiseen vaihtoehtoon… Ainakin tällä mekolla tunsin itseni nuorekkaaksi muttei minusta prinsessaa tullut vieläkään!

Kommentit

  • Katja

    Täällä toinen mekkofani, tosi kivoja juttuja olet kirjoitellut. Tulen lukemaan. Tämän kuvan nähdessäni mietin jopa että näinkö sinut tuolloin aprillipäivän iltana pubissa (siellä H:lla alkavassa) jossa olin työkavereiden kanssa iltaa viettämässä. Kiinnitin huomiota pitkään ja tyylikkääseen naiseen jolla oli tällainen vihreä mekko…

    • Anu

      Kiitos Katja! Tosi kiva kuulla. Kyllä se olin minä siellä H:ssa.

    • Anu

      Ja jostain syystä edellisestä kommentista jäi puuttumaan hymiö! Tässä siis useampi… 🙂 🙂 🙂

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.
Stoorin bloggaaja? Kirjaudu sisään tästä.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.