VALIKKO
30.7.2018 18:32

Miten rakkaus korjataan?

Useat rakkauslaulut kertovat rakkauden kaukaisuudesta, sen rikkoutumisesta, kaipuusta, pienestä pelosta rakkauden kokemista kohtaan. Siitä, miten luottamus on menetetty, sydän särkynyt ja rakkaus mennyt rikki. Tai jos ei ihan vielä kokonaan rikki, niin aivan kohta kuitenkin. Minulla nousee niistä lauluista heti mieleeni kysymys siitä, miten rikkimenneen voisi sitten korjata? Meidän perheessä ollaan ehkä keskimääräistä innostuneempia korjaamisesta. Meillä ei heitetä mitään mielellään roskiin, vaan keksitään jatkokäyttöä, muokataan tai laitetaan jonnekin odottamaan, jos sille tulisi sittenkin jotain käyttöä. Viime vuosina olemme pikkuhiljaa opetelleet myös luopumaan. Luopumaan jostain, jotta jokin muu olisi vähän helpompaa. Konkreettisimmillaan esimerkiksi siivous.

Keittiömme aputason kulmalla on isin korjaamo. Sinne tytöt vievät leikeissä rikkimenneitä lelujaan odottamaan, että isi ne jokin hetki korjaisi. Tällä hetkellä siellä on barbi, jolta on käsi irronnut, pehmoheppa, johon on tullut reikä ja muutama irrallinen osa, joista en ole ihan varma mihin ne kuuluvat. Isin korjaamo on käsite, joka on poistanut meillä monta surua tarpeettomana. Olemme opettaneet tytöillemme, että asioita voi ja kannattaa korjata.

Mutta miten korjata rakkaus? Ilmiselvästi siinä on maailmassamme jotain vialla, koska se ei nouse otsikoihin, sitä ei ylistetä läsnäolevaksi, mutta sen perään lauletaan ja sen poissaolon voi tuntea, jos on riittävän herkkä. Olen asiaa vähän pohtinut ja omien päätelmieni mukaan olen surukseni joutunut toteamaan, että ei sitä voi korjata. Sellainen ei ole mahdollista. Surun alta minulle paljastui ilo ja onni oivaltaa, että sitä ei voi korjata, koska rakkaus ei ole mitään sellaista, joka voisi edes mennä rikki. Se on ja pysyy. ”Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii,” kuten eräässä kirjassa rakkaus määritellään. Rakkaus tarvitsee tilaa toteutuakseen, ollakseen läsnä. Ihan niin kuin me kaikki. Ihan niin kuin aivan kaikki tässä maailmassa, tässä todellisuudessa. Tarvitsemme tilaa ja uskoa siihen, että olemme riittävästi.

Lasten kanssa olen saanut käytännön koulutusta siitä, miten se kasvaa, mihin kiinnitän huomiota. Jos olet pettynyt rakkauteen, se ei välttämättä johdu siitä, että rakkaus olisi sinulta mihinkään kadonnut, olet vain keskittynyt rakkauden tuntemisen sijaan enemmän siihen, miten elämässäsi voisit ilmentää pettymystä. Mielestäni valintakysymys. Ja sitten, jotta asia ei olisi niin yksinkertainen egomielelle, niin joskushan se pettymyksen tunteminen ja sille tilan antaminen on mitä suurinta rakkautta itsessään.

Minä rakastan tarinoita, niiden kirjoittamista ja niiden lukemista, niihin sukeltamista. Minusta on ollut mukavaa kirjoittaa juttuja omaan Arkipaita-blogiini, mutta tämän ajattelin olevan tällä erää viimeinen. Olen ylittänyt riittävän monta ”ja kyllä kehtaan” -tunnetta enteriä painaessani. Blogini on tehnyt tehtävänsä valaessaan minuun uskoa jakaa sisältäni kumpuavia ajatuksia ja mietelmiä palautteesta huolimatta ja sen vuoksi. Nyt keksin jotain muuta, annan tilaa tarinoilleni ilmentyä jossain muualla, jollain muulla tapaa. Kiitos, kun olet tekstieni seurassa viivähtänyt.

Minun unelmani on yhteiskunta, jossa perhe olisi keskiössä. Jossa ihmisarvo olisi itsestäänselvyys ja aikuisuus, se olisi selkeästi jotain muuta kuin läpi elämän jatkuva lapsuus. Sellainen ihmisymmärrys, joka avaisi silmänsä ja näkisi tämän maailman juuri sellaisena kuin se tällä hetkellä onkin, ottaisi voimansa käyttöönsä ja pistäisi pelilaudan uusiksi. Uskoisi siihen, että paratiisi maan päällä on mahdollisuus ei kaukainen satu. Sen unelman toteutumisessa rakkaus on raaka-aine, jota saa vapaasti lisätä joka soppaan itselleen sopivan tuntuisen määrän.

Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa.”

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.