VALIKKO
15.6.2017 11:06

Koulu loppui – mitäs nyt?

Lukio on käyty, joten on aika miettiä tulevaisuuden suunnitelmia. Vaikka mulla onkin aika selvät tulevaisuuden suunnitelmat, niin tuntuu että kaikki vaan on sekalaisena sotkuna pään sisällä. Aattelin sitten että tuun selvittämään mun ajatuksia kirjottamalla tänne.

Se että mulla on selvät suunnitelmat tulevaisuudelle, on sekä hyvä että huono juttu. Tiedän että psykologia on ehdottomasti se mun juttu, joten motivaatiota opiskeluun riittää. Mutta huono puoli on sitten se, etten oo miettinyt mitään vaihtoehtoista opiskelupaikkaa, koska haluan opiskelemaan psykologiaa enkä mitään muuta. Mielummin opiskelen niin kauan että pääsen sinne, kuin luovutan ja vaihdan hakukohdetta. Oon selvitellyt tosi paljon eri opiskelujuttuja, mutta mikään ei vaan tunnu omalta. Mutta jos mä vuosi vuoden jälkeen kuulen samat uutiset, et saanut opiskelupaikkaa, niin olisko sit kuitenkin aika miettiä jotain muuta vai jatkanko vaan opiskelua? Mä olen sellainen henkilö, joka jaksaa kyllä pyrkiä täysillä kohti unelmia, mutta pelottaa että irtaannun jotenkin normaalista elämästä, jos en hanki opiskelu- tai työpaikkaa. Töihin meneminen ei oikein tunnu mielekkäältä vaihtoehdolta, koska mulla ei ole yhtään minkäänlaista työkokemusta ja en tiedä minkälaisen työpaikan sitten saisin, vai saisinko ollenkaan.

DSC02738

Joinakin päivinä mun motivaatio on ihan nollassa kaiken suhteen. Aattelen että musta ei tuu yhtään mitään ja ois vaan helpompi keksiä joku opiskelupaikka, jonne olis tosi helppo päästä ja opiskelisin sitten jonkun ammatin sieltä kun en kerran muuallekaan pääsisi. Mutta tuskin olisin sitten onnellinen…Tuntuu vaan etten koskaan tuu pääsemään yhtään minnekään opiskelemaan kun en oo yhtään viisas, vaikka lukion päättötodistus sanoo toista…Oon kyllä aina pärjännyt koulussa hyvin, mutta silti tuntuu että oikeesti oon ihan tyhmä enkä osaa yhtään mitään. Että en tuu koskaan pääsemään yhtään minnekään opiskelupaikkaan.

Toisina päivinä sit uskon täysillä itseeni ja motivaatio kohoaa taivaisiin asti. Saatan lukea koko päivän ja imen tietoa kaikkialta ihan innoissani. Herää toivo että kyllä mun on joskus mahdollisuus päästä lukemaan psykologiaa, kunhan jaksan vaan uskoa itseeni. Uskon että sinne pääseminen vaatii vähintään parin vuoden hakemisen, mutta en usko että se oikeasti olisi ihan mahdotonta.

DSC02740

Oon aina ollut ihminen, joka tykkää auttaa muita, ja siks psykologia kiinnostaakin mua. Mielenterveys olis sellainen juttu, jonka parista haluaisin ammatin tulevaisuudessa. Mutta siinäkin sitten on ongelmana että oon tosi ujo, joten tällaisena en ainakaan pääse yhtään mihinkään. Uskon kuitenkin että ujoudesta voi päästä pois, ja oonkin valmis tekemään sen eteen paljon töitä.

Mutta joka tapauksessa, pidän nyt siis välivuoden. Aloitan mahdollisesti syksyllä opinnot avoimessa yliopistossa, ja keräilen sieltä sitten opintopisteitä. Harmi että opiskelut alkaa vasta elokuussa, mutta nyt voi sitten ihan huoletta pitää pienen loman, jota en oo pitänyt varmaan moneen moneen vuoteen. Aion tässä kuitenkin lomailun välissä aina silloin tällöin kertailla lukion psykan kirjoja. Ensi vuonna käyn sit ekan kerran pääsykokeissa ja uusin psykologian yo-kokeen. Eli tekemistä riittää ainakin opiskelun suhteen.

DSC02744

Opiskeletteko te jossakin? Jos pidätte välivuoden niin mitä aiotte tehdä sen aikana?

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.