VALIKKO
22.8.2017 16:57

Kriisi!!

Noniin, otsikko kiteyttääkin tämän hetken elämäntilanteen yhteen sanaan 😀 Mulla on ihan kaiken suhteen kriisi. Niin ulkonäön, elämäntilanteen kuin kaiken muunkin suhteen. Koulujen loppuminen piti olla uusi alku, ja niinhän se hetken olikin. Olo oli vapaa, ja ajattelin että nyt voisin keskittyä just siihen mikä kiinnostaa itseä, eikä enää tarvitse opiskella mitään maantietoa tai historiaa, jotka olikin mun inhokkiaineet koulussa. Jonkun aikaa meni tosi hyvin, olin iloinen siitä uudesta alusta. Mutta kun someen alkoi satelemaan hehkutuksia uusista koulupaikoista, alkoi muakin masentaa. Tunsin suurta alemmuuden tunnetta siitä että en hakenut koulupaikkaa ja olin vähän kuin tyhjän päällä nyt. Mutta suoraan sanottuna mun tilanne oli viimeisten yo-kirjoitusten aikaan sellainen että mä en olisi yksinkertaisesti jaksanut lukea minnekään pääsykokeisiin enkä edes hakea minnekään, olin niin uupunut kouluvuosista, jotka olin vetänyt ihan täysillä vaikka voimavarat ei sitä oliskaan sallineet.

pic9589

No, kun huomasin ettei mulla ole yhtään mitään tiedossa välivuotena, alkoi ahdistaa vielä enemmän. Mitä ihmettä mä sit teen kun ei päivisin ole mitään menoja? Ehkä kerran viikossa on jotain, mutta muuten tuntuu että vietän vaan päivät pitkät kotona. Mun olo oli ihan kauhea, mä olin niin masentunut kun olla ja voi. Nyt oon koittanut keksiä kaikkea tekemistä päiviin, mutta silti se jää enintään kolmeen menoon viikossa. Avoimea yliopistoa oon miettinyt, samoin valmennuskursseja, mutta oon tässä myös kriisissä tulevaisuuden opiskelujen suhteen. Psykologia on aina ollut se ykkönen, mutta nyt on alkanut kiinnostaa myös sosionomia 😀 en ois uskonut sanovani tätä, mutta mietin että kiinnostaakohan se sosionomia kuitenkin enemmän.

Mä rakastan opiskelua ja uuden oppimista. Uusien kirjojen tuoksua, muistiinpanojen tekemistä ja sitä kun huomaan että elämä kulkee eteenpäin ja oon lähempänä mun unelmia. Kaipaan niin kovasti noita asioita, mutta nyt täytyy sietää vuosi ilman niitä. Jollei enemmänkin. Piakkoin oon kuitenkin etsimässä sellaista työharjottelupaikkaa, jota ootan ihan supersuperinnoissani. Asiat tuntuu kuitenkin menevän eteenpäin niin älyttömän hitaasti. Mutta ei auta muu kuin odottaa.

DSC0690511

Ja sitten ulkonäkö. Ja blogi. Joinakin päivinä rakastan pukeutua tyttömäisen hempeästi, kun taas toisena päivänä ihastun mustiin ja harmaisiin vaatteisiin ja tekis mieli täyttää koko vaatekaappi pelkillä tummilla vaatteilla. Haluaisin että mun pukeutumistyyli vakiintuisi. Ärsyttää olla tällainen nuori aikuinen joka on vielä kriisissä oman identiteettinsä kanssa 😀 Sen tiedän ettei sellainen massapukeutuminen kiinnosta, se vaan ei oo mun juttu. Toki jotkut massajutut menee, mutta en vieläkään oo lämmennyt millekään röyhelöpaidoille, Guccin laukuille tai isosolkisille vöille. 😀 En oo koskaan ollut mikään massan mukana menevä, joten tuntuis hassulle olla nytkin. Blogin alussa sekin tuli yritettyä ja todettua että ei tää oo sitä mitä haluan.

Blogikin tuntuu tosi sekalaiselta tällä hetkellä. En tiiä mistä aiheista postaisin, kun tuntuu että asiaa olisi vaikka mitä maan ja taivaan väliltä. Mutta ehkä se on ihan okei. Tekisi mieli kirjoittaa myös enemmän mielenterveysjutuista, kun se on niin lähellä omaa elämää. Antaa vertaitukea ja vinkkejä esim. stressin sietämiseen tai masennuksesta parantumiseen. En tiiä, se tuntuis myös pelottavalle päästää ihmiset niin lähelle henkilökohtaista elämää. Mutta en haluis että mt-ongelmat olis mikään tabu, vaan että niistä vois kirjoittaa ilman että ihmiset kavahtaa. Mitä mieltä te ootte, kiinnostaisko sellaiset postaukset? Tykkään toki kirjoittaa myös kosmetiikasta, sisustuksesta, ostoksista ja vaatteista, mutta kaipaisin myös että saisin kirjoittaa syvällisempiä tekstejä. Niissä kun voi vaan kirjoittaa mitä mieleen juolahtaa.

DSC05473

Tällaista pohdintaa tällä kertaa. Kai tää vähän selvitti omiakin ajatuksia, kun ne on nyt ihan kirjoitetussa muodossa, eikä enää sekalainen möykky pään sisällä. Jos on kommentoitavaa tähän tekstiin, niin kommentoikaa ihmeessä!

Niin ja asiasta toiseen, muistakaa että tänään blogin osoite muuttuu klo 20.00, eli uusi osoite on enniaurore.blogspot.com!

Kommentit

  • Anonyymi

    Sun kannattaisi melkein viettää vuosi opiskellen sosiaalialan kursseja avoimessa amk:ssa ja psykologian kursseja avoimessa yliopistossa. Yksittäisiä kursseja tai opintojaksoja voi opiskella siihen tahtiin mikä itselle tuntuu sopivalta. Saisit arkeen sopivasti tekemistä ja opiskelurutiinia, jonka määrän voit itse päättää. Keväällä olisi varmasti mielessä jo ajatus siitä, olisiko jompi kumpi ala sinun juttusi. Ja mikä parasta, vuoden aikana olisit jo lisännyt opiskeluvalmiuksia ja suorittanut opintoja, joista on varmasti hyötyä myös sitten pääsykokeissa ja kouluun pääsyssä 🙂

     0
  • Enni

    Katselinkin itse asiassa noita amk:n kursseja, mutta sinne oli hakuaika ja se meni jo 🙁 Psykologian kursseja oon kans miettinyt, mutta ne maksaa ihan hullusti 😀 tai ainakin ne perusopinnot, mut onhan niitä sit sellaisia pienempiä kursseja. Ja sitten tuntuu etten oikeen oo hyvä opiskelemaan itsenäisesti niin että määrään itse omat opintoaikani, ainakaan tällä hetkellä, joten siinä mielessä joku alkio-opisto olis hyvä, mutta se taas on niin kaukana….Mutta täytyy katsella vielä noita opintomahdollisuuksia, kiitos sulle vinkkauksista 🙂

     0

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.