VALIKKO

Autoton perhe

5.8.2019 05:30

Lapsiperheen neljäs autoton kuukausi ja Neste Rally huumaa

Neste Rally palkintojen jako

Lapsiperheen neljäs autoton kuukausi käynnistyi

 

Luovuttuamme autosta ja aloitettuamme sähköpyöräilyn kahden pienen lapsen kanssa, kuvittelin pääseväni kertomaan teille herkullisia tarinoita, siitä kuinka mikään ei suju. Tosiasiassa meidän elämä on jatkunut entisellään. Pyörällä lapsi hoitoon, töihin, kauppaan, kavereille, viikonloppumenoihin, apteekkiin, lääkäriin, luontoon. Päivässä kilometrejä tulee 24-60 riippuen ohjelmasta, eikä se sähköpyörän avulla tunnu edes pahalta. Tämä kaikki on suoraan pois bensakuluista. Auton ollessa pihassa siihen oli vain niin tottunut, että sitä käytti aina. Ensi kuussa meidän autottomuusprojektin piti päättyä, mutta olemme tehneet päätöksen jatkaa kokeilua talvellakin, toki pienillä lievennyksillä, jos näyttää että talvipyöräily kahden pienen lapsen kanssa on tuhoon tuomittu yritys. Toki voi olla, että olen tehnyt talvella pyöräilystä itselleni samanlaisen mörön, kuin autottomuudesta ylipäätään ja senkin helppous pääsee yllättämään. Epäilen.

 

Neste Rally pyöräillen

 

Tässä oli hyvä syödä jäätelöä ja katsella muutamia ohi ajavia ralliautoja

 

Emme ole mitään innokkaita rallifaneja. Onneksi, sillä Neste Rally pätkät ovat sellaisien etäisyyksien päässä, ettei sinne ihan noin vain polkaista pyörällä lasten kanssa. Olin kuitenkin luvannut esikoiselle, että hän pääsee katsomaan ralliautoja. Luotin Harjuun, mutta myöhemmin tajusin sen olevan niin myöhään, ettei olisi mitään järkeä lähteä nukkumaanmenossa olevien lasten kanssa sinne mieltään pahoittamaan. Väsyneet lapset ja väentungos ei toimi edes ajatuksen tasolla. Paviljongin huoltopätkät olivat taas joko työaikana, päiväuniaikana tai nukkumaanmenoaikana. Lähellä oli ettemme pyöräilleet Ruuhimäelle. Oliko sitten syynä järki vai laiskuus, mutta jätimme 60 kilometrin retken tekemättä ja suuntasimme sunnuntaina Paviljonkiin palkintojen jakoon. Ehkä elämäni huonoiten käytetyt 20€. Ralliautoja näki vain muutaman vilaukselta ja palkintojen jaossa oli niin kova tungos, että oli parempi suunnata aitojen ulkopuolelle, jotta lapset näkivät edes vilauksen palkintokorokkeelle ajavista autoista. Ainoa hyvä puoli oli, että pyörällä pääsi lähelle parkkiin ja nopeasti pois toisin kuin autolla. Rallien jälkeen suuntasimme päivällispiknikille leikkipuistoon.

 

Jyväskylän Neste Rallyn voittajat jonossa

 

Kuopus aloittaa hoidon

 

Miehen isyyslomat päättyivät eilen ja meidän viimeinen vauva aloitti tänään hoidon. Hyvästi vuoroaamuille, sillä meidän aamushow vaatii molemmat vanhemmat. Haluaisin olla äiti, joka olisi pakannut hoitoreput valmiiksi illalla ja siirtäisi lapset seesteisesti aamulla sängystä autoon/pyöräkärryyn, mutta en ole. Vähäisten yöunien takia nukun mahdollisimman pitkään ja vaikka kuopus herättäisi aamulla viideltä, käyn puoliteholla enkä saa mitään aikaiseksi. Lopulta lapset ovat puettuina, hampaat harjattuna ja D-vitamiinit syötettynä eteisessä ja minä huutelen stressaantuneena miehelle, että missä on tämän aurinkolasit ja missä on tämän hattu, eikö tällä ole yhtään puhtaita boksereita (mihin ne kaikki 15 kpl häviää ja monetko bokserit lapsi tarvitsee?). Miehellä ei tietenkään ole mitään käsitystä niiden sijainnista, vaikka olisi itse ne edellisenä päivänä lapselta riisunut johonkin. Lopulta koko porukka on yleensä viisi minuuttia aikataulusta myöhässä liikkeellä.

 

Autosta luopuminen on tosin mahdollistanut sen, että mies vie lapset hoitoon, koska hän aloittaa työt myöhemmin ja minä puolestani haen, koska pääsen aiemmin. Ennen tähän olisi tarvittu kaksi autoa. Nyt voimme jättää pyöräkärryn odottamaan perhepäivähoitajan pihaan. Lapsilla on lyhyemmät hoitopäivät ja pienemmät hoitomaksut. Ehkä jätän jatkossa suosiolla koko aamushow’n miehelle, joka osaa ottaa tilanteen rauhallisemmin. Tai sitten vain pakkaan ne reput valmiiksi illalla.

 

Sunnuntai piknik

 

 

Kommentit

  • Nimetön Tanja

    Talvipyöräilymörköä varmaan edesauttanut tällainen pessimisti ei pety-asenteellinen ystävä, mutta kyllä se pääsääntöisesti on kuitenkin ihan sujuvaa, pikkupakkasella jopa mukavaa. Kunhan varautuu sekä henkisesti että aikataulullisesti siihen, ettei se aina suju niin jouhevasti kuin sulan maan aikaan. Pyöräkärry tuonee oman haasteensa, normipyörällä ei itsellä hangessa riittäisi kunto eikä hermot sellaista vetämään, mutta sähköpyörän vetoapu auttanee siinä. ☺️ Varasuunnitelma pahojen päivien suhteen on varmasti ihan hyvä olla.

     0
    • Noora Inkeroinen

      Hyvä vaan ettei oo näin kesän jäljiltä liian ruusuiset kuvitelmat! Talvipyöräilyyn pätenee sama kuin lasten saantiin. Odota pahinta, saatat yllättyä positiivisesti. 😀

       0
  • Ekologisti

    Talvi tulee pikkuhiljaa, ja huomaamatta olettekin siirtyneet talvipyöräilijöiksi. Ei se niin kamalaa sitten olekaan.

     0
    • Noora Inkeroinen

      Hei Ekologisti, Kiitos rohkaisevista sanoista. Voi hyvinkin olla, että tuleva talvi on samanlainen mörkö, kuin autottomaksi ryhtyminen oli. Sitten kun sitä tekee, niin ei se ollutkaan kamalaa.

       0

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.