VALIKKO

Autoton perhe

23.5.2019 05:30

Lower your standards – entä kun alemmas ei enää pääse?

Autoton perhe blogi

Lapsiperhearki – lower your standards

 

Aika pienten lasten kanssa on ihanaa ja suloista, mutta myös uuvuttavaa. Taapero ja vauva vaativat jatkuvaa huomiota. Meidän lapset ovat ihan huikeita tyyppejä ja niiden kanssa viettää mielellään aikaa. Itse kuitenkin introverttinä ihmisenä kaipaisin välillä omaa rauhaa, jotta pääsee palautumaan.

 

Välillä tuntuu siltä ettei voi kääntää hetkeksikään selkää ilman, että joku aiheuttaa keittiössä vesivahingon, kiipeää puolapuissa katonrajaan tai työntää kaiken suuhunsa välittämättä onko se ruokaa vai pikkulego. Ihan kuin lasten hengissä pitämisessä ei olisi muutenkin tarpeeksi haastetta. Lisäksi tässä vaiheessa vauvalla on kaikki mahdolliset vaiheet hampaiden teosta eroahdistukseen, minkä vuoksi en pääse yksin edes vessaan.

 

Siivous

 

Ja ne kotityöt. Välillä kuulee hyvää tarkoittavan neuvon lower your standards. Entä jos alemmas ei enää pääse? Lapsiperheessä sotkun määrä on vakio. Meidän olohuone näyttää aina tältä riippumatta siitä siivottiinko tunti vai kolme viikkoa sitten:

 

Tällä lapsiperheen olohuoneella tuskin pääsee sisustuslehteen

 

Olemme miehen kanssa molemmat sellaisia, että ympäristön viihtyisyys vaikuttaa suoraan mielialaan. Siisteystasosta tinkiminen kostautuu siis myöhemmin ahdistuksena ja äksyilynä. Olen pikkuhiljaa oppinut olemaan näkemättä pieniä (ja vähän isompiakin) ruoanmuruja pöydän alla. Onneksi meillä on koira, joka säännöllisesti siivoaa pöydän alusen vauvan ruokailujen jäljiltä. En tiedä millainen jätevuori siellä muuten majailisi. Kunnolla rentoutuminen kotona on vaikeaa, kun tekemättömiä kotitöitä näkyy jokapuolella. Siisteystason suhteen ollaan siis kipurajoilla. Tästä ei voi enää madaltaa, kuin oman mielenterveyden kustannuksella.

 

Ruoanlaitto

 

Ehkä eniten minulle ahdistusta aiheuttava asia on jatkuva ruoanlaitto. Olen joskus puolivitsillä todennut, että voisin olla lasten kanssa pidempäänkin kotona, jos ei tarvitsisi laittaa viittä kertaa päivässä ruokaa pöytään. En ole juuri koskaan ostanut kaupasta valmisruokia. Lower your standards -metodi käyttöön ja olen pikkuhiljaa lisännyt puolivalmisteiden sekä pakasteiden käyttöä. Takaraivossa hakkaavat ravintosuositukset ja syyllisyys siitä, että esikoinen sai kotona tehtyjä sormiruokia ja vauva vetelee tyytyväisenä kaupan valmissoseita. Nyt hän ei varmaan ikinä opi itse syömään haarukalla ja veitsellä tai voita Nobelin palkintoa ja mihin muuhun kaikkeen se kaupan valmissoseiden syöminen johtikaan.

 

Somessa meidän vauvan sormiruoat näyttävät tältä

 

Valloitin aikanaan miehen meidän treffeillä, kun tein tätä kasvilasagnea.  Nyt tulee harvemmin etsittyä uusia reseptejä ja mitään suuritöistä tai aikaa vievää en lähde edes kokeilemaan.

 

 

Parisuhde

 

Meidän parisuhde on saanut myös osansa tästä lower your standards -metodista. Parisuhdeaika on jäänyt aika minimiin. Meidän kumpikaan lapsi ei ole huolinut tuttipulloa ja vaikka olisi, niin en itse ole halunnut olla vauvoista erossa tuntia paria pidempään. Arki-iltojen saavutus on nykyään, jos jaksaa löhötä yhdessä tunnin verran sohvalla ja katsoa Game of Thronesin uusimman jakson (tosin tähän viimeiseen kauteen käytetyn ajan olisi voinut hyödyntää paremmin nukkumalla).

 

 

Tuplasimme meidän treffi-illat Kap Verdellä, kun ”palkkasimme” ystävän mukaan lapsenvahdiksi maksamalla osan hänen matkastaan. Kävimme parina iltana lasten nukahdettua rannalla istuskelemassa ja tuijottamassa tähtiä. Vaikka meille tämä järjestely on sopinut ja ollut osittain oma valinta, niin on mukava saada olla miehen kanssa välillä kahdestaan. Nyt vauvan ollessa jo 10 kuukauden ikäinen ja vauvakuplan alkaessa pikku hiljaa väistyä, olemme mm. käyneet ulkona syömässä ja kokeilemassa pariakrobatiaa. Parisuhteen osalta tilanne on siis paranemaan päin, kun lasten kasvaessa aika lisääntyy ja hoitoon vienti mahdollisuudet paranevat.

 

Liikunta

 

Työpäivän jälkeen lasten kanssa ehtii olla noin 4-5 tuntia, joista osan vie ruoanlaitto ja pakolliset kotityöt. Itse olen sellainen ihminen, joka tinkii sitten omasta ajasta ja liikunnasta. Olen enemmin tuon lyhyen ajan lasten kanssa, kuin lähden vielä tunniksi salille.

 

Esikoisen kanssa touhuilua

 

Pitääkö ehdoin tahdoin vaikeuttaa elämäänsä luopumalla autosta? Itseasiassa meidän arkeemme autottomuus ei ole juurikaan vaikuttanut, muuten kuin liikunnan lisääntymisen osalta. Autottomuus ja pyöräily sopivat meidän elämäntilanteeseemme oikein hyvin. Hoitoon ja töihin siirtymiseen menee ehkä viisi minuuttia pidempään, mutta autossa istumisen sijaan tulee liikuttua pyörällä.  Pyöräily on tehnyt lähtemisestä myös mukavampaa, kun esikoinen odottaa pääsevänsä pyöräkärryn kyytiin ja vauva ei enää huuda kaikkia siirtymiä vaan katselee/nukkuu tyytyväisenä kärryssä.

 

Vaikka siisteydestä, ruoanlaitosta, parisuhteesta ja omasta ajasta on joutunut tinkimään pienten lasten kanssa, niin tilanne on kaiken kaikkiaan hyvä. Lasten kasvaessa nämä osa-alueet varmasti nousevat pikku hiljaa ”normaalitasolle”. Tämä on vain yksi vaihe elämässä ja muistelen mieluummin lasten kanssa tehtyjä asioita, kuin viikattuja pyykkejä ja puhtaana hohtavaa kotia.

 

Missä asioissa sinä olet laskenut vaatimustasoasi?

 

Kävimme eilen laavuretkellä paistamassa makkaraa

 

 

 

Kommentit

  • Nimetön Elviira

    <3 Just näin!

     0
    • Noora Inkeroinen

      Kiitos <3

       0

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.