VALIKKO

Autoton perhe

28.11.2019 15:16

Pyöräteiden aurauksen laatu vaihtelee Jyväskylässä

Tänä aamuna vein lapset voimisteluun, jonne on meiltä matkaa 8,3 kilometriä. Parin päivän aikana maahan on satanut paksu lumipeite, joka aamuisessa vesisateessa muuttui osittain loskaksi. Lapset viihtyivät kärryssä ja itse säilyin kuivana kunnollisissa ulkoiluvaatteissa. Päänvaivaa tuotti aurauksen vaihteleva laatu.

 

”Pyöräily oli taas kerran yllättävän helppoa ja turvallisen tuntuista.”

 

Jos joku vielä ihmettelee, että miksi perheenäiti ajaa täysjousitetulla maastopyörällä kaupunkiolosuhteissa, niin tässä kuva risteyksestä ja lumikasoista, jotka pitäisi ylittää päästäkseen kääntymään yhdistetylle pyörätielle ja jalkakäytävälle. Helpompaa on pyöräillä autotien kautta.

 

Tästä pitäisi päästä kääntymään pyörätielle

 

Pyöräily oli taas kerran yllättävän helppoa ja turvallisen tuntuista. Ainoastaan pehmeimmät loskakohdat tuntuivat siltä, että pyörä lähtee hieman heittämään. Pidin vauhdin maltillisena, sillä pyöräteitä oli aurattu minun mielestäni epäloogisissa pätkissä. Yhtään ei tiennyt kauanko aurattu osuus jatkuu. Välillä oli työnnetty autotieltä lumikasoja pyörätien puolellekin.

 

Auraamattomia pyöräteitä ajeli sähköpyörällä suhteellisen vaivattomasti, mutta nostan hattua kaikille luomupyöräilijöille. Minulle tuli pyöräkärryä vetäessä hiki, vaikka poljin avustuksen kanssa. Loskaiset ja lumiset ylämäet olivat haastavia, sillä takarengas ei pitänyt vaan suti tyhjää. Yksi sillan jälkeinen ylämäki, jonne ajauduin puolivahingossa, kun en huomannut ajoissa vaihtaa tien puolta, meinasi osoittautua todelliseksi haasteeksi. Takarengas (jonka nastarengas on vielä hankintalistalla) ei pitänyt yhtään ja jouduin taluttamaan pyörääni. Työntäessäni painavaa yhdistelmää, eivät meinanneet pitää jalatkaan liukkaalla vaan meinasin useamman kerran kaatua naamalleni.

 

Loskainen ylämäki oli pahin kohta, muuten hyvin sujuneella reissulla

 

Aurauksen tasa-arvoisuus

 

Muistelen useita vuosia sitten naureskelleeni helsinkiläiselle valtuustoaloitteelle tasa-arvoisesta aurauksesta, mutta nyt en pistäisi sitä ollenkaan pahaksi. Jossain ruotsalaisessa kunnassa tasa-arvoinen auraus toteutettiin auraamalla ensin päiväkotien läheisyydessä sijaitsevat kevyen liikenteen väylät ja sitten suuremmat mies- ja naisvaltaisille työpaikoille johtavat tiet. Tämä ei ollut vaatinut kunnalta lisäresursseja, kaikkien liikkuminen oli helpottunut ja liukastumisonnettomuuksista johtuvat kustannukset olivat laskeneet.

 

En tiedä miten aloitteelle kävi tai onko Jyväskylässä tehty vastaavaa arviointia, mutta pyöräteiden parempi talvikunnossapito lisäisi varmasti ympärivuoden pyöräilevien osuutta. Ymmärrän, että nämä lähiöiden omakotitaloalueet eivät ole ensimmäisiä aurauskohteita, mutta muiden väylien olisi syytä olla hyvässä kunnossa. Aurauksen vaihtelevasta laadusta huolimatta pääsin lasten kanssa sujuvasti 16,6 km edestakaisen matkan jumppaan ja takaisin pyörällä.

 

Ota Autoton perhe seurantaan Instagramissa ja Facebookissa niin näet tarinoita, jotka eivät päädy blogiin asti sekä kuulet uusista blogikirjoituksista ensimmäisenä!

 

 

Kommentit

  • Olli

    Itse mietin aamulla muurameen asti pyöräillessä, kun teiden kunto huononee ja asvaltoidulle (pyörä)tielle tulee epätasaisuuksia, niin vaikka se kesäisin vielä menettelisi hyvin, mutta talven tullen se auraus ei olekkaan enää täydellinen kun aura ei saa kuopan pohjia vedettyä mennessään.

     0
    • Noora Inkeroinen

      Hei Olli, mies pyöräilee kerran viikossa Muurameen ja miettii myös miten tulee talvikeleillä sujumaan. Nuo isommat tiet ovat varmaan huonommassa kunnossa, kuin kaupungissa.

       0

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.