VALIKKO
24.4.2019 10:35

Elämäntapamuutos jota en suunnitellut

Elämäntapamuutos, onko se mahdollista tehdä suunnittelematta?
Meinaa jotain tapahtui vuonna 2018, jotain mitä en itsekään kykene oikein selittämään.
Tai no jotain on ollut meneillään siitä lähtien kun tulin Australiaan, ja mun omakaan ymmärrys ei riitä siihen, että mistä se kaikki oikeasti lähti liikkeelle. Varmaankin siitä päivästä kun saavuin Ausseihin. Tai silloin, kun päätin hankkia salijäsenyyden. Tai se päivä, kun hankin personal trainerin. Tai ehkäpä ne kaikki yhteensä.

Blogiani aiemmin seuranneet saattaa ehkä muistaa viime vuoden puolella kun kirjoittelin 8 viikon treenihaasteesta. Ja jo tuossa blogitekstissä oli elämäntapamuutos mainittuna. Mun piti kirjoittaa siitä lisää myöhemmin, mutta ikinä en kirjoittanutkaan – hupsista, ja anteeksi.
Kuukausi kahdeksan viikon haasteen jälkeen, alkoi 10 viikon haaste, jossa tietysti olin taas mukana.
Kahdeksan viikon haaste teki mut ihmiseksi joka rakastaa haasteita, ja myöskin antoi mulle jonkinlaista kilpailuhenkisyyttä. Musta on tullut todella menevä tyyppi, ja en malttaisi mitenkään istua enää paikallani.

Elämäntapamuutos yllättäen

Sanotaanko näin, että tällainen elämäntapamuutos ei mulla ikinä ollut suunnitelmissa. Tai ei ainakaan tällaisessa mittakaavassa.
Mulla on tällä hetkellä Personal Trainer jonka kanssa oon treenannut nyt sen 11 kuukautta.
Mulla on myös nutritionist, joka tekee mulle ruokasuunnitelman kauppalistoineen päivineen.
Sen lisäksi mulla on myös työ, josta oikeasti nautin.
Ja mä olen onnellinen, joka taitaa olla se tärkein asia.
Niin, ja näiden kaikkien lisäksi, mä olen myös ihan tyytyväisin mielin tulossa suomeen, koska mulla on älyttömän kova ikävä mun siskoa, ja kissaani!

Mutta niin, mulla ei ikinä ollut tarkoituksena muuttaa mun kropassa mitään.
Mä oon aina kaikille sanonut, miten oon tyytyväinen omaan kroppaani, mutta valitettavasti näin ei ollut sen 2017 synkän Marraskuisen sairaalareissun jälkeen. Mähän lihosin parin kuukauden aikana aivan älyttömästi, ja olin todella tyytymätön omaan kroppaani. Tiedän, että on niitä, jotka piti jo sillon mun kroppaa hyvänä, mutta mä en itse ollut yksi niistä. En muun muassa pystynyt käyttämään shortseja ennen lokakuuta (eli kyllä, +30 lämmössä olin joko capreilla tai pitkillä housuilla), ja en myöskään tuntenut oloani mukavaksi farkuissa. Viime viikolla kävin shoppailemassa smart casual asustetta, koska mekolla ei täällä enää illalla pärjää (heh, oon tosissani), joten kun kokeilin farkkuja, tajusin ensimmäistä kertaa moneen kuukauteen (yli vuosi), miten hemmetin hyvältä näytin!

Heinäkuusta Marraskuulle mä sain kropasta 6.6kg rasvaa veke – mieti mikä määrä! Ja sain lihasmassaa lisää lähes 3kg verran. Joka on muuten jäätävä määrä sekin.

Ruokavalio muutokset

Mä oon huomattavasti vähentänyt sokerin käyttöä, ja pitänytkin useamman kerran sellaisia muutaman kuukauden karkki- ja suklaalakkoja. Nyt kun on selkä ollut vähän huonommassa kunnossa, ja älytön stressi opinnäytetyön valmistumisesta ajallaan, niin on ruokavaliokin ollut vähän miten sattuu.
Mutta alkuvuodesta päätin ryhtyä kasvissyöjäksi, eli no more meat.

Kalaa varmaan tuun jonkin verran syömään suomeen palattuani, koska lovetan niin paljon sushia ja iskän savustettua tai grillattua lohta perunamuusin kanssa!
Mä olen sen lisäksi luopunut maidosta, ja käytän kaikessa joko maustamatonta mantelimaitoa tai sitten soijamaitoa.
Leivän olen jättänyt todella minimiin.
Ja mun ihossa on tapahtunut älyttömän paljon muutoksia kaiken tän seurauksena! Positiivisia muutoksia siis.

Epäonnistumisia ja onnistumisia

Nyt jos joku ajattelee, että tää olisi ollut mulle helppoa.
Niin haha, hyvä vitsi. Kaukana helposta, todella kaukana.
Esimerkiksi sokerista luopuminen on ollut mulle todella suuri haaste, ja on edelleen.
Mä oon epäonnistunut siinä todella usein. Toki on tullut myös onnistumisia, mutta on kyllä ottanut aikaa, että oon päässyt eroon jokapäiväisestä sokerin napostelusta. Juurikin viimeinen kuukausi on stressin, ja selkäkipujen lisäännyttyä ollut sellaista aikaa, että sokeri on taas maistunut ja palattu useaan otteeseen siihen mistä lähdin liikkeelle. Tai ainakin lähes siihen.
Pikkuhiljaa uutta ruokasuunnitelmaa seuraten pääsen takaisin siihen terveelliseen ruokavalioon. Ja ihan oikeasti, mä oon niin yllättynyt siitä, miten hyvää terveellinen ruokavalio voikaan olla.
Voi syödä lähes kaikkea mitä ennenkin, vaan terveellisemmässä muodossa.

Mutta ei, ei tää todellakaan ole ollut helppoa, vaikka sinällään en ole tätä missään vaiheessa kovin paljoa suunnitellut.
Ja viimeisin inbody mittaus näytti, että mulla on rasvaprosentti kasvanut, ja lihasmassaa vähentynyt. Otti toki päähän toi tulos, mutta kun voima on oikeasti vain kasvanut, niin ehkäpä se on tärkeämpi kuin ne inbody mittauksen tulokset. –> Pakko tässä ihan erikseen mainita, että just maanantaina sain toistamiseen 60kg penkissä. Mulle huikea tulos, kun heinäkuussa sain just ja just 35kg. Ennen selkävammaa mun ihan kaikkien aikojen paras on ollut 45kg, eli siihenkin verratessa 60kg on huipputulos! 🙂

Muutos kuvina

Mutta tässä mä oon. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.
Elämäntapamuutos aloitettu, ja se on varmaan sellanen matka, joka ei tuu ikinä loppumaan. Oon aivan älyttömän yllättynyt siitä, että mä oon oikeesti muuttunut niin paljon. Ja mulle jatkuvasti muun muassa töissä muistutetaan siitä, että miten ylpeä mun pitäis olla itsestäni, kun oon myös henkisesti muuttunut niin paljon. Työasioista tuun kirjoittelemaan lisää vähän myöhemmin. 🙂

Ja tässä vielä sellanen ihan hauskakin Taekwon-Do kuva, josta oikeasti näkee miten paljon on vatsa pienentynyt. Päällä sama Dobok ja sama vyö, aivan samalla tavalla päällä kummassakin.

Kommentit

  • Jenna

    Vautsi! Hei aivan super ihana kuulla sun muutostarina, vaikka olikin odottamaton sellainen 🙂

    Sitä on vaikea selittää, kun tietyt elämäntilanteet ajaa meidät muutokseen, vaikka me ei sitä tietoisesti itse tehtäis. Tosi ihana lukea näitä sun ajatuksia uudesta elämästä. Ja varsinkin toi lause sai mut ainakin hymyilemään: ”Voi syödä lähes kaikkea mitä ennenkin, vaan terveellisemmässä muodossa.” Olen kanssasi niin samaa mieltä: kun pääsee irti sokerikoukusta ja ravinneköyhästä ruoasta, huomaa että ravinnossa on niin paljon mahdollisuuksia.

    Uskon siihen, että kun löytää just sen oikean ruokavalion + liikunnan omaan elämään, ne ajatuksetkin näyttää kirkkaammalta ja oma henkinen kasvu alkaa, se on huippua! Mutta mitä tärkeintä, kun se oma elämä on balanssissa, myös omat visiot näyttää kirkkaimmilta kuin koskaan. Ja sillä tavalla niitä unelmia toteutetaan. <3

     0

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.