VALIKKO
7.5.2016 12:56

EM-kilpailut Tampereella

Viime viikon torstaista sunnuntaihin Tampereella (Pirkkahallissa) käytiin kovatasoinen kilpailu, sillä siellä järjestettiin ITF Taekwon-Don Euroopan Mestaruus kilpailut. Itse olin paikanpäällä vapaaehtoistyössä, ja VIP puolella työskentelin.
Oli kyllä aivan huikeat neljä päivää, kyllä jalat tulivat kipeiksi siitä että seisoi aamusta iltaan ja käveli ympäri hallia, ja olin väsynyt aamusta iltaan työskentelyn jälkeen. Olin kuitenkin koko ajan käytettävissä noin klo 8-20.30 tuon neljän päivän aikana. Perjantai ja sunnuntai olivat lyhemmät päivät, mutta muuten tuli hallilla oltua se koko aika. Olisin voinut toki paeta paikalta työvuoroni loputtua, mutta halusin nähdä kilpailuja, joten miksipä en samalla suostuisi viettämään aikaa mahtavan työtiimin kanssa välillä heitä auttaen.

Siinä sivusilmällä ja välillä myös molemmilla silmillä täysin keskittyen pystyi katsomaan kilpailuja ja niiden etenemistä. Koin itse, että parasta oli nähdä se yhteenkuuluvuus, ensin oteltiin toista vastaan ihan täysillä, ja sitten ottelun jälkeen halattiin.
Näin pettymyksiä, mutta sitäkin enemmän näin iloa ja onnellisuutta. Se onnellisuus ei välttämättä edes tullut omasta onnistumisestaan, vaan myös siitä, että joku muu onnistui.
Näin, kuinka Puolalainen istui keskellä Norjan joukkuetta ja kannusti heitä. Näin myös kun Norjalaiset kannustivat Suomea. Kaikki kannustivat kaikkia, tietenkin omaa maataan eniten.
Tunnelma oli siis kaikin puolin aivan huikea.

13094325_601452940013302_6519446871234512564_nNousi itsellänikin monesti tunteet pintaan, kun pystyi niin hyvin ”tuntemaan” mitä joku toinen tunsi. Oli niin hienoa nähdä miten onnellisia kilpailijat olivat, vaikka eivät välttämättä voittaneetkaan, mutta yrittivät kuitenkin parhaansa.

Yleensä mikään kilpailu ei kuitenkaan onnistu ilman pieniä tai vähän suurempia ongelmia. Tämäkään ei ollut poikkeus. Yövyin itse muun Jyväskylän ITF Taekwon-Do seuralaisten kanssa Hämeenpuiston Cumuluksessa, samassa hotellissa yöpyi myös kisailijoita. Joukossa oli muun muassa meidän oma Suomen tiimimme, sekä Saksalaisia, Norjalaisia ja Romanialaisia.
Kilpailut alkoivat miltei joka päivä klo 9:00. Hotellista piti lähteä aina aamuisin 7:45 bussi hallille, mutta jostain syystä tämä bussi lähti aina vähintään sen 10min aikaisemmin. Tämä taas tarkoitti sitä, että ne jotka siihen bussiin eivät ehtineet tai mahtuneet, niin joutuivat odottamaan seuraavaa bussia joka tuli vasta 8:30.
Ikinä ei pitäisi tapahtua niin, että kilpailijat joiden pitäisi olla hallilla viimeistään tunti ennen kilpailun alkua, odottavat vielä 30min ennen hotellilla bussia.
Näin kuitenkin kävi, ja tuntuu siltä, että me vapaaehtoistyöntekijät olimme ehkäpä jopa enemmän huolissamme kilpailijoista ja heidän aikataulustaan kuin kilpailijat itse. Saattoihan sekin olla vain sitä lajimme rauhallisuutta.
Niin tai näin, bussiyhtiön kanssa oli siis ongelmia ihan riittämiin.
Kuitenkin koska kilpailuista sateli positiivista palautetta kilpailijoilta sekä katsojilta, niin ehkäpä tuo bussi fiasko ei ollutkaan niin kamala kokemus.

Kilpailut olivat siis kaikin puolin todella hyvä kokemus. Tutustuin uusiin ihmisiin, joiden kanssa tulee varmasti oltua yhteyksissä vielä pitkään. Lisäksi sain nähdä noita mahtavia kilpailuja.
Suurimman mitalisaldon keräsi Puolan joukkue, mutta kyllä suomalaisetkin pärjäsivät todella hyvin – yhteensä 13 mitalia. Oli hienoa kuulla välillä myös sitä Suomen kansallislaulua.

Täytyy sanoa, että olen ylpeä ja iloinen siitä, että olen juuri tämän lajin parissa, ja, että saan olla osa tätä suurta Taekwon-Do perhettä.
Peace!

Niin ja hei kohta kannattaa laittaa yleTV2 päälle kun tulee kooste näistä kisoista! Eli siis klo 13.55! 🙂


In English

On Thursday to Sunday (last week), I was in Tampere where was ITF Taekwon-Do European Championships. I was working there as volunteer in VIP section.

Those four days were something truly amazing, something what is hard to describe.
My legs was hurting after standing and walking all day, and yes I was tired because I was all the time available to go to help in work from 8.00 to 20.30.
Of course, I could have said that I will leave right away after my workday end, but I did not. Because I wanted to see competitions, and I am not that kind of person who would like to sit all alone and watch competition doing nothing… And well, I had pretty awesome working team, so it was great to spend time with them! 🙂

At the same time when I was working, I watched also the competitions. Of course, my full focus was in the work, but with one eye at time to time, I could see something what was going on.13096291_603228709835725_94027009158955462_n
I think best was see the unity between competitors. In how many sports, you can say, after two people has been “fighting” (sparring) together, they hug each other. They don’t do it, because they have to, they do it, because they want to do. In addition, they are happy for someone else, not only for own good result.
I saw how Norwegian team cheered Finnish, and how Polish competitor was sitting middle of Norwegian team, and cheered them. Everyone were cheering each other, of course they didn’t forgot that own team is the most important.

In every competition, nothing goes all the time smoothly and happily. There is usually something to complain. Tampere wasn’t exception. There was very serious problems with the bus arrangement, I will not blame anyone, because I don’t know was the problem the bus company or didn’t they got enough information from organizers.
In any case, I was staying with rest of the Jyväskylä volunteers in the Hämeenpuisto Cumulus, and there was plenty of competitors, for example Finnish team and Norwegian and some of Romanian.
Organizers had organized a bus from the hotel to the Pirkkahalli competition hall. That didn’t went so well.
Competitions started at 9:00, and one bus should’ve leave at 7:45, but always it left at least 10 minutes before. So those who didn’t have enough space to fit in the bus, or was still eating breakfast or whatever, had to wait next bus which came at 8.30. So competitions start at 9, and there is still competitors in the hotel at 8.30?
I think we, as volunteers, were more worried about this, than competitors. Or maybe it was just the same self control which is part of Taekwon-Do…
After and while competition organizers got very much positive feedback from competition, so maybe the bus problem wasn’t that big after all.

Competition was very good experience in many ways. I met new people with who I will be in touch probably rest of my life (at least I hope so). I also had opportunity to see competition like this.
Most medals got Polish team, but also Finnish team did a great job with 13 medals! And I think, that medals are not the most important part of the competition. Of course for the competitors medals are important, but I hope no-one practice Taekwon-Do because of the medals.

I have to say, that I am proud to be part of this big Taekwon-Do family. I am happy that I do Taekwon-Do also.
Peace!

Ps. There is coming summary from the competition from YLETV2 today at 13.55. So just turn this site open: http://areena.yle.fi/1-3396682

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.