VALIKKO
11.10.2018 09:37

Viro vs. Suomi

Viro on mulle kuin toinen kotimaa, siellä tuli vietettyä monet kesät natiaisena, ja yhä edelleen pyrin käymään siellä vähintään kerran vuodessa.
Suomi ja Viro on täysin lähekkäin, välissä vain pieni lätäkkö, jonka voi nykyään ylittää puolessatoista tunnissa. Puhumattakaan siitä, että suunnitteilla on vedenalainen tunneli, joka tosin tällä hetkellä näyttää aikalailla uudelta Länsimetro projektilta.
Mutta kun mietitään näiden kahden maan eroja ja yhtäläisyyksiä, täytyy mun kyllä myöntää, että niissä on todella vähän samankaltaisuuksia.

On kiva kuunnella sivullisia siitä, miten kielet on täysin samanlaisia, ja joo kyllä, onhan ne.
Hyvin moni virolainen ymmärtääkin suomea – erityisesti Tallinnassa matkailu- ja ravintola-alalla työskentelevät. Mutta kuinka moni suomalainen voi sanoa ymmärtävänsä viroa? Tai osaavansa puhua sitä?
Ja ylläripylläri, niitä samalta kuulostavia, mutta täysin eri asiaa tarkoittavia sanoja, on paljon!
Piim = maito (ei piimä)
Hallitus = home
Kalju = kallio (ja myös miehen nimi)
Kull = haukka (eli ei tarvitse revetä nauruun, kun kuulee virolaisen sanovan tämän)
Surra = kuolla
Riisuda = haravoida (eli ei naapurin mummo ei halua sinun riisuutuvan, kun sanoo näin)
Kortsud = rypyt (jos haluat niitä oikeita kortsuja, niin kannattaa huomata, että kaupassa sen sanomalla ohjaavat ryppyvoiteiden osastolle)
–> siinä nyt esimakua kielten erilaisuudesta.

Viro ja Suomi erot käytännössä

Aion nyt kirjoittaakin hieman enemmän näistä eroista, koska on jännä huomata, miten yhä edelleen tuhannet ellei jopa miljoonat suomalaiset matkusta Viroon ihka ensimmäistä kertaa (tai miljoonatta kertaa), ja paluumatkalla laivassa voivottelevat sitä ettei uudestaan kannata mennä koska on niin kallista.
Meanwhile, näillä valittajilla on kädessään Viru keskusen ostoskassit – varmasti yksi kalleimmista ostoskeskuksista Virossa.
Sitä on hyvä valittaa, kun ei osaa itse lähteä keskustaa pidemmälle. 🙂

Sen lisäksi myös hyvin monilla on mentaliteetti ”Tallinna nähty, koko Viro oli siinä. Ei se ollutkaan niin mielenkiintoinen, näkee koko maan parissa tunnissa.”
Kyllä, Viro on pieni maa, mutta parissa tunnissa näkee kyllä Tallinnan, ei kuitenkaan koko Viroa.
Tallinna on ensikosketus maahan, suunnattu turisteille. Ja on harmi, jos pelkästään Tallinnan perusteella tuomitsee koko maan. Niitä samoja (suomalaisia) kännikaloja, kun ei ihan kaikkialta Virosta löydy. Eli jos haluaa rauhaa ja rakkautta, kannattaa lähteä vähän merta edemmäs kalaan.
Eikä siihen aina tarvita sitä autolla matkustamista, koska julkinen liikenne kulkee myös. Ja julkinen liikenne on super edullinen. Esimerkiksi noin 70km matka Tallinnasta Loksan kaupunkiin maksaa 3€, ja matka-aika on 1.5h.

Viro ihmiset

Uskon jokaisella olevan sekä niitä hyviä, että huonoja kokemuksia, mutta mun osalta kokemukset Virosta on yleisesti ottaen paremmat kuin suomesta. Jostain syystä oon saanut kuvan, että virolaiset on paljon rennompia ja avimempia. On jotenkin ihana mennä kauppaan, kun kassalla on iloinen asiakaspalvelija. Ja on kiva kävellä ympäri-ämpäri, kun tuntuu, että kaikkialla näkee vaan ilosta porukkaa.

Tosin tässäkin on se Tallinna vs. muu Viro ero. Eli Tallinnassa on tullut kyllä vastaan niitä mytrysuita, joille ei näytä mikään kelpaavan. Mutta kun menee vähän turistialueen ulkopuolelle, näkee niitä aidosti iloisia enemmän. Ja kun menee Tallinnaa edemmäs, saattaa löytää niitä aitoja perinteitä. Kuten Säkkipillifestivaalit 😉

Viro elämäntapa

Mulla on itselläni on fiilis, että virolaiset on todella laid back kansaa, eletään rennosti, ja jopa jolla tavoin vanhojen perinteiden mukaisesti. Mun kummitätini on oiva esimerkki siitä, että niitä perinteitä kunnioitetaan ja luonnosta löytyy apu kaikkeen. Näin kärjistettynä. Kantarellit käydään itse poimimassa, vaikka sitten joutuisikin siellä mettässä niitä ettimään tuntien ajan. Samoin mustikat, ja teehen omat lehdet. Mainitsemattakaan sitä, että luonto auttaa myös parantamaan finnit, ja merivesi pitää ihon kunnossa. Ja kotona ei välttämättä oo sitä lämpöpatteria, vaan lämmitetään koti ihan perinteisesti laittamalla takkaan tulta. Eikä myöskään niitä uusimpia helloja löydy kaikkialta, vaan myös vanhemman mallisella pärjää hyvin. Eikä tiskikonetta välttämättä tarvi, ainahan ne astiat on käsin pesty.

Hintataso

Moni on varmaan jo kauhuissaan lukenut uutisia siitä, miten alkoholin hinta on noussut Virossa! Miettikää nyt, että ne hinnat nousee, ja kohta ei oo enää järkeä ottaa sitä laivamatkaa, jotta pääsee ostamaan viinat toiselta puolen lätäkköä. Mutta hei paniikki sikseen, koska harva näistä uutisista tajuaa sitä, että se alkoholi on edelleen edullisempi kuin Suomessa. Vaikka hintoja nostettaisiin. Mähän en siis holia niinkään juo, mutta viimeks kesäkuussa siellä käydessäni oli joo hinnat nousseet, mutta jos yks siideri maksaa 70 senttiä, ja suomessa sama melkeen 4€, niin ei kyllä ihan hirveet hinnanousut oo ollut.

Muuten näin niinku vuokra ja ruokatasolla valitettava tosiasia on, että kämppien hinnat ja vuokrat nousee koko ajan tasaista tahtia, kun taas palkkataso laskee samalla. Eli joo, saattaa löytää kämpän vuokralle älyttömän edullisesti (suomen hintoihin verraten), mutta täytyy muistaa, että Virossa palkkataso on todella pieni. Eli jos minimituntipalkka on siellä se 2.97€, niin ei sillä kovin pitkälle pötkitä, vaikka vuokra olisikin kuukaudessa meidän suomalaisten silmiin vaan 250€. Ruoka on mun mielestä kyllä edullisempaa, jos osaa taas mennä merta edemmäs kalaan, eikä välttämättä siellä vanhassa kaupungissa käy ruokaostoksilla, ja syömässä. Kannattaa unohtaa ne viikinkiravintolat jos haluaa oikeasti laadukasta ja edullista ruokaa.

Ruoka

Ja edellisestä päästääkin sitten hyvin siirtymään tähän. Eli ruokaan. Se on tärkeä aihe, se kiinnostaa aina kaikkia. 😛 Yksi omista lemppareistani on suolattuna kuivattu kala! Jotain niin älyttömän herkullista, ja harmittaa, että en löytänyt omista kuvista kuvaa tästä herkusta – on varmaan ollut sen verran kiire aina päästä syömään. Hehheh. Jälkiruuista on aina pakko käydä lähikaupasta hakemassa kohuke, olin sitten pari päivää virossa tai ihan vaan päiväreissulla. Kohuke täytyy aina joka reissulla saada, ja jos sitä ei oo maistanut, niin ei kyllä oo virossa oikeasti käynyt. 😉

Myös Tallinnasta löytyy vielä ravintoloita, jossa ruoan saa alle kympillä.

Niin ja kaikki ruuat on säilöttyjä. Kaupasta kyllä löytyy niitä säilöttyjä kurkkuja yms. Mutta parempi on jos pääsee sinne Virolaiseen kotiin maistamaan niitä omatehtyjä ruokia. Omat kurkut suolattu, ja maustettu ja säilötty. Parasta.

Joku mikä mulla ei oo jostain syystä ikinä oikein kolahtanut, on Viron jouluruoka. Oon pahoillani ystäväiseni ja sukulaiseni, ja äitini, jostain syystä se jouluruoka ei oo mun juttu. Siinä Suomen ruoka kyllä voittaa mennen tullen. Erityisesti kun siihen Viron jouluperinteisiin kuuluu hapankaali ja verimakkara (rakas serkkuni näytti nuorempana videon sen valmistuksesta), jotka ei vaan mun mieleen ole.

Tässä on aamupala jonka kummitätini mulle teki. Siinäkin säilöttyä ruokaa pöydällä. 😉


Tässä oli nyt vähän niitä Viro vs. Suomi eroja, mitä itse oon kokenut ja nähnyt ja tuntenut. Tähän olisi voinut vielä kirjoittaa lisää vaikka ja mitä. Juhlapyhät, musiikki, urheilu, yms. Mutta pidän tän nyt vähän tiivistettynä, lähinnä koska oon kärsinyt älyttömästä writers block ongelmasta, ja tääkin teksti on ollut tuloillaan jo useamman kuukauden. Joten tässä nyt tiivistetty versio, jotta rakkaat lukijani, jotka tätä tekstiä ovat toivoneet, saavat vihdoin luettavaa. Lupaan vakavasti harkita tämän aiheen jatkamista, ja kirjoittaa muista asioista myöhemmin.

Ja jotta nyt kenellekään ei tule paha mieli, tai oletus siitä, että vihaisin suomea, niin asia ei siis ole niin. 🙂

Balti Jaama Turg (asematori) – kävin täällä ensimmäisen kerran kesäkuussa. Paikka on täysin remontoitu uuteen uskoon, ja suosittelen ehdottomasti pistäytymässä jos Tallinnassa käy! 🙂

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.