VALIKKO
19.12.2018 16:51

#1

Lintutäti kuukkelia ruokkimassa

Joo eli mie oon Emmi terve vaan jokaiselle. Osa vanhoista lukijoista oli tämänkin jo varmaan unohtanut, koska ööö meni hetki jos seittemäskin ennen kuin pääsin tähän kirjotushommaan takasin sisään.

Hirveen paljon kiitosta Stoorin jengille, kun pyysitte miut mukaan. Sattu sopivasti kun edellisestä portaalista tuli kengät kuva perseelle. Jännityksellä odotamme josko tämä yhteistyö kantais vähän enemmän hedelmää.

Mie en jaksanu kopioida miun vanhoja tekstejä tänne ainakaan vielä, koska oon ihan helvetin laiska ja saamaton ihminen. Toisaalta oon myös hiton hauska. Kaukaa viisas ja läheltä helvetin hyvännäkönen, niiku yks huippumimmi tapaa sanoa.
Että kyllä noi ominaisuudet kompensoi jo ihan kivasti laiskuutta. Ja sitä paitsi, laiskuus on kuulemma viisautta, eli oikeestaan oonki tuplaviisas ja sit nuo muut hyveet siihen päälle vielä.

Nyt kaikille herää kysymys, että miten ihmeessä tuo uskomaton olento voikaan olla sinkku? Ehkä siks, että edellisen parisuhteen päättymisestä ei ole edes kuukautta. Vähän olis ilmassa suuren urheilujuhlan tuntua, eiku ittelleen valehtelua, jos tässä vaiheessa viritteillä olis uusi ja ihan sika ihana parisuhde.

Tosin Tinder-game is very strong niiku sanotaan, mut sehän ei tarkota yhtään mitään. Kahviseuraa sieltä etitään. Paitsi etten juo kahvia. Nooo seura ku seura. Tai silleesti jännästi.

Mie siis tulin miehen perässä pohjoseen, ihan Leville asti. Tänne on pitkä matka Etelä-Karjalasta, kysykää vaikka äiti Suikkaselta, joka ajoi viime keväänä tuon välimatkan yksin autolla, kun mie jäin viettämään Tinder-treffejä tänne.

Siinä mielessä melkonen virhe, koska se oli rumasti tehty äitille ja äiti on maailman paras. ikävä kyllä tehty mikä tehty. Miussa on kaiken upeuden lisäks myös sellanen hyvä puoli, etten yleensä opi virheistä, vaikka toistaisin ne kolmesti. Tämä oli kuitenkin sen mittakaavan moka, että koko sydämestäni toivon etten sitä toista missään vaiheess elämääni. Ikinä. Enää.

Niistä parin viikon treffeistä poiki sitte puolikkaan vuoden mittainen rakkaustarina, joka tosiaan tuli päätökseensä tuossa jokunen viikko sitten. Siitä pikkusen lisää seuraavassa jaksossa. Tuosta alkutaipaleelle kariutuneesta suhteesta tuli parikin oppimismahdollisuutta.

Ensimmäinen on se, että jos treffit kestää kaks viikkoa, niin suhde on ilmeisestikin tuhoon tuomittu. Ja toiseksi sellanen, että luota Emmi hyvä ittees, harvoin oot ihmisten suhteen väärässä.

Että semmonen.

Ainii tässä piti vähän silleen esittäytyä kans. Ehkä joskus myöhemmin.

”Kauhee ku siellä on se kaamos ja kauheen pimeetä.” No juu ja helvetin rumaa kans.

XOXO,
Emmi Girl

Kommentit

  • Sini

    Haha, tosi hauska alotus! Mukava nähdä, että tänne Stooriin on tullut muitakin uusi bloggaajia 🙂 Itse aloitin täällä virallisesti eilen.

     0

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.