VALIKKO
1.10.2018 11:57

Mikä huolettaa ja mistä pitäisi oikeasti olla huolissaan?

Aloitetaan siitä oletuksesta, että vesi on elämänvettä. Vesi on terveellistä ja jo veden juomisella ihminen voi vaikuttaa paljon hyvinvointiinsa. Mutta miten kävi veden, kun kaikesta tehtiin aivan liian vaikeaa ja käsittämätöntä. Ihmiset kuolevat veteen. Liika vedenjuonti tappaa. Vedessä on muovia. Muovi tappaa. Vedessä on kemikaaleja, bakteereja ja vaikka mitä vaarallista, joka aivan varmasti jossakin vaiheessa tappaa tämän ihmiskunnan säälimättä. Eikö tässä yhtälössä ole jotain ristiriitaista: vesi on hyvästä ja samalla pahasta.

En olisi niinkään huolissani siitä, onko vesi nyt toksista muovipulloissa vai vielä toksisempaa hanasta, kun tässä maailmassa on suurempia huolenaiheita. Kuten se, kuinka ihmiset juovat HOPEAVETTÄ ja samalla juottavat sitä pienille lapsilleen. En ole perehtynyt asiaan sen tarkemmin, sillä jo maalaisjärkeni sanoo, että metallin tarkoituksenmukainen päätyminen elimistöön ei voi olla hyväksi. Sanokaa ja väitelkää, jos olen väärässä.

Mielestäni enemmän pitäisi olla huolissaan siitä, etteivät ihmiset syö vieläkään tarpeeksi kasviksia kuin miten päin ne porkkanat ovat siinä lautasella. Ja kun kasviksia ei syödä, rahaa menee uskomattomia määriä ravintolisiin ja kaiken maailman superfoodieihin, vaikka superfoodia on Suomen metsät täynnä. Ei se vaatisi muuta kuin nostaa pyllyn ylös penkistä ja mennä muutamaksi tunniksi metsään, niin johan olisi niitä kuuluisia vitamiineja, kivennäisaineita, flavonoideja ja fytoravinteita pakkanen täynnä.

Mutta kun ihminen ei viitsi eikä jaksa. Niin kovasti kyllä jaksaa stressata ja harmitella sitä, ettei vieläkään ole saanut elämässään mitään aikaan. Voi kunpa siihen olisi taikakeinoja, mutta ei ole. Ei ole olemassa ihmejuomaa tai -ruokaa, joka jollakin ihmeellisellä tavalla laihduttaisi vyötäröltä ne kymmenen kiloa tai toisi kymmenen kiloa lihasta. Ei ole olemassa ihmeaineita, jotka hetkessä saisivat olon virkeäksi ja elinvoimaiseksi (paitsi ehkä kofeiini, mutta senkin vaikutus on hyvin lyhytaikainen).

Pitäisi enemmänkin olla huolissaan siitä, mihin se kaikki aika menee, jos ei ole aikaa laittaa itse ruokaa tai liikkua edes kuutta tehokasta minuuttia päivässä. Ihminen on korkeintaan kahdeksan tuntia päivässä töissä ja ihminen nukkuu korkeintaan kahdeksan tuntia yössä. Vielä kuitenkin jää kahdeksan tehokasta tuntia tehdä jotain hyvinvointinsa eteen ja elää unelmiaan todeksi. Kyse on priorisoinnista: asioiden laittamisesta tärkeysjärjestykseen. Ja minä tiedän kyllä mistä puhun, kun on kiire, töitä, opiskelua, ystäviä ja perhe. Silti ehdin hyvin liikkumaan ja jättämään valmisruoat kauppaan.

Paljon ihmisiä huolettaa se, että lautasella on liikaa hiilihydraatteja tai liian vähän rasvoja ja ravitsemusterapeutteja taas tämä asia huolettaa toisinpäin. Paljon kommentoidaan, oudoksutaan, ihmetellään ja kehutaan toisten ihmisten ruokavalioita, vaikkei ole oikeaa totuutta. Toiselle toimii viralliset suositukset, toiselle ketoosi ja toinen on vegaani. Sillä minä en ole sinä ja sinä et ole minä ja myöskään silloin ei kannata ottaa mallia muista, vaan löytää itselle toimiva ruokavalio.

Ja niin paljon puhutaan suoliston kunnosta ja tiedämme, että se vaikuttaa kaikkeen. Sanotaan, että suolisto on meidän toiset aivot ja onhan suolistolla ja aivoilla selkeä yhteys. Me samaan aikaan tiedämme tämän, mutta mitä teemme asian eteen? Antamalle suolistolle lisää e-koodeja, sokeria, höttöpullaa ja sokerilimuja. Ei suolisto niitä rakasta. Vaan aitoa ruokaa, hapatettua ruokaa, kuitua ja ruokaa, joka kasvattaa luontaista bakteerikantaa. Emmehän me aivojammekaan hakkaa koko ajan seinään, vaan kehitämme niitä jatkuvasti oppimaan uutta.

Niin kovasti harmittaa ja huolettaa se, ettei sixpack vieläkään näy, vaikka kroppa käy aivan ylikierroksilla ja vedetään treenejä kuusi kertaa viikossa. Huolettaa, kun hauis ei tule riittävään pumppiin kuvissa. Huolettaa, kun on niin vaikea löytää sopivia housuja jalkaansa. Kun oikeasti todellinen huolenaihe on se, että katukuvassa on jo yli 2 miljoonaa ylipainoista ja eikä kukaan uskalla sanoa sitä ääneen, vaan jatkaa jumppaamista.

Olen niin huolissani siitä, miten paljon me ihmiset nykyään tiedämme, mutta miten niin vähän toimimme. Emmekö välitä vai emmekö halua? Hyvinvointi on kokonaisuus. Ei yksittäinen valinta pilaa tai paranna ruokavaliota tai hyvinvointia. Kaikessa täytyy hifistellä aivan viimeiseen asti. Hanavettä ei saisi juoda enää hanavetenä, vaan se pitäisi suodattaa. Kaiken pitäisi olla niin puhdasta, kaunista ja ravinnerikasta. Onhan se hyvä asia, en minä sitä sano, mutta jotain rajaa ihmiset. Kyllä terveyteen vaikuttaa suuremmat asiat kuin se, onko juomavedessä muovia vai ei.

Hieman muovisen veden juonti ei ole niitä asioita, joista ihmisten pitäisi olla eniten huolissaan. Tupakointi, alkoholi, huumeet, auringon UV-säteily, saasteet, masennus, uniongelmat ja stressi ovat muun muassa niitä asioita, joista oikeasti voisi olla huolissaan. Ruokavalio kyllä vaikuttaa PALJON hyvinvointiimme, mutta niin vaikuttaa myös ympäristö ja asiat, joihin emme välttämättä pysty vaikuttamaan.

Olen enemmänkin huolissani, kuinka ihmiset unohtavat itsensä. Toiset kiireen, toiset arjen, toiset muiden ihmisten alle. Mutta kuinka paljon enemmän jaksaisimme, jos vain yrittäisimme enemmän elää itseämme varten. Ei se olisi keneltäkään pois vaan päinvastoin: se antaisi enemmän kuin ottaisi. Jos vain oppimisimme olemaan vähän enemmän itsekkäitä ja välittämään siitä kaikesta mitä olemme ja näkemään kuinka ihminenkin on kokonaisuus.

xoxo, Jenna

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.