VALIKKO
27.12.2017 10:53

Miksi elämäntaparemontti usein epäonnistuu?

Onko sinulla mielessä juuri tämä ajatus: uusi vuosi, uusi ruokavalio, uusi elämä ja uusi minä? Usein siinä käy niin, että kinkkua on syöty jo niin paljon monta päivää putkeen, että vuoden vaihduttua halutaan vaihtaa laatikot ja possut viherpirtelöön ja odotetaan uuden, energisemmän ja paremman elämän syntyä. Se ei ole niin yksinkertaista, vaikka siltä se kuulostaa. Se ei ole niin helppo kuin se pelkkä ajatus muutoksesta. On ryhdyttävä sanoista tekoihin ja tehtävä oikeasti järkeviä muutoksia, jos haluaa oikeasti muuttua ja muuttaa elämäänsä parempaan suuntaan.

Ihmisen keho on siinä mielessä aika viisas kaveri, että se tottuu kaikkeen siihen mitä sille syötetään. Jos on 30 vuotta syönyt vain sokeria, rasvaa, eineksiä ja pullahöttöhiilaria, niin keho ei siitä pääasiassa oireile, vaikkakin kaikki tuo ruoka näkyy painonnousuna sekä ihossa esiintyvinä ongelmina, kuten turvotuksena, selluliittina ja väsyneisyytenä. Mutta ihminen ei välttämättä huomaa sitä, mitä puhtaampi ja terveellisempi ruoka voisi tehdä keholle, kun on tottunut vain siihen ”samaan, vanhaan, tuttuun ja turvalliseen”-ruokavalioon.

Elämäntaparemonttia suunnitellessa on hyvä tiedostaa muutamia asioita. Erityisesti tavat ja tottumukset ovat suuressa roolissa siinä, miten vaikealta tai helpolta elämä tuntuu, kun aloittaa uuden ruokavalion tai liikuntaharrastuksen. Jos ei ole koskaan ennen syönyt aamupalaa, voi silloin iso puuroannos, marjakuppi ja munakas olla oksettavan liikaa. Ja jos ei koskaan ole liikkunut, niin varmasti lihaskivut ovat hirveintä tuskaa, mitä on elämässään kokenut. Mutta kun näihin kaikkiin uusiin asioihin tottuu, kaikki tuntuu jo paljon paremmalta. Usein kuitenkin ihmiset sortuvat uuden ruokavalion edessä. Miksi ruokavaliossa mennään niin helposti metsään?

Kun vanhat elämäntavat päätetään sitten heittää romukoppaan ja tilalle tuodaan täysin tuntemattomia kasviksia ja kokonaan uudenlainen ruokavalio, niin muutos ja oireet voivat olla suorastaan järkyttäviä. Keho ihmettelee: ”Mitä nyt oikein sisälläni tapahtuu?” ja se saattaa hämmentyneessä tilassa tuoda ikäviä oireita, kuten pahoinvointia, ripulia, ummetusta tai päänsärkyä. Ja kun nämä ensioireet tulevat, on varmasti helppo arvata, miksi niin moni lopettaa ja palaa vanhoihin tapoihin..? Koska uusi ei aina ole aluksi se parempi ja mitään ikävää ihminen ei luontaisesti halua kokea. Kukapa nyt haluaisi tuntea kipua tai pahaa oloa?

Moni varmasti ajattelee, että energinen ja virkeä olo viherpirtelöistä tulisi hetkessä, mutta ei varmastikaan niille ihmisille, jotka eivät ole ennen sellaisia juoneet. Keholla kestää tottua uuteen ruokavalioon 4-6 viikkoa, joten ei kannata luovuttaa heti, vaikka ruokavalio tuntuisi väärältä tai liikuntamuoto kauhealta. Mutta kun ensimmäisten päivien oireista on selvitty, matka on vain pohjalta ylöspäin vuoren huipulle.

Tämä kuvio käy totta kai myös toisinpäin. Jos pitkään terveellistä ruokavaliota noudattava jostain syystä haluaa syödä herkkuja ja eineksiä, niin kroppa ei siitä kiitä ja oireet voivat olla pahoinvointia ja päänsärkyä. Itse tuossa muutama päivä sitten söin neljän vuoden tauon jälkeen valmiin kolmioleivän ja se maistui jo aivan kamalalta ja sen jälkeen tuli niin paha olo, että ihan hyvä, että olen pysynyt niistä kaukana. Tässäkin tilanteessa olisin toki voinut kiireessä valita sieltä kaupan hyllyltä jotain muuta. On siis mahdollista, että herkut alkavat maistumaan pahalta ja terveellinen ruokavalio tuo nautintoa, se vain vie aikaa niin keholle kuin mielelle.

Miten niitä muutoksia sitten kannattaisi tehdä pienillä askelilla eikä suurilla harppauksilla? Kerron esimerkit kuvitteellisista ruoka-annoksista, jotka ovat epäterveellisiä ja miten niitä kannattaisi järkevästi muuttaa.

Aamupalaksi: Pekonia, kananmunia, vaaleaa leipää, pannukakkua ja hilloa.

Sen sijaan, että suoraan hyppäisi vihermehuun ja smoothieen, voi entisestä aamupalasta tehdä terveellisemmän vaihtoehdon.
Pekonit ja kananmunan voi korvata terveellisellä munakkaalla, jossa on paljon kasviksia ja sieniä tai broileria.
Pannukakun ja hillon voi korvata banaaniletuilla ja tuoreilla marjoilla.

Lounaaksi: Valmisateria, jossa on perunamuusia ja lihapullia sekä siivu vaaleaa leipää ja lasi maitoa.

Sen sijaan, että suoraan noudattaisi suosituksia ja lautasmallia, johon sisältyy lautasesta puolet kasviksia, 1/3 proteiinia ja 1/3 hiilihydraattia + plus leipä, maitolasi ja hedelmä voisi kuvitella muuttavansa osan hiilihydraateista rasvaksi ja vaihtaa maidon veteen.
Perunamuusin voisi korvata terveellisellä ja herkullisella muusilla, joka valmistetaan kukkakaalista, bataatista, viherkaalista ja porkkanasta sekä valmislihapullat voisi valmistaa itse naudan jauhelihasta. Kylkeen vielä salaattia ja sen sijaan, että lounaalla söisi leivän voisi sen korvata 1tl oliiviöljyä tai auringonkukan- tai pellavansiemenillä.

Ja koska varmasti moni saattaa miettiä, miksi korvata leipä (oli kyseessä sitten ruisleipä tai vaalea leipä) rasvan lähteellä, niin minäpä kerron miksi laadukas rasvanlähde olisi parempi vaihtoehto.

Koska en ymmärrä, miksi leipää tarvitsee syödä lounaalla tai ylipäätään niin paljon, koska ne hiilihydraatit ovat usein ylimääräisiä tai ne voisi lisätä lautaselle ruoan muodossa tai ne voi korvata rasvalla. Leipä kuuluu suomalaisten ruokavalioon hyvin vahvasti, mutta jos syö liikaa hiilihydraatteja lounaalla, saattaa sen jälkeen kaivata pienille nokosille hyvin äkkiä. Kannattaa panostaa toki energian saantiin, mutta myös sellaisiin ravinnon lähteisiin, jotka pitävät kylläisenä ja tuovat energiaa. Leivästähän toki saa kuitua, mutta kuitua saa myös kasviksista ja siemenistä. Leivän hiilihydraatit imeytyvät kehossa nopeasti ja antavat energiapiikin, mutta hetken kuluttua verensokeri laskee hyvin nopeasti ja tuo väsymyksen ja nälän tunnetta.
Rasva taas sisältää enemmän energiaa, jopa kaksinkertaisesti enemmän kuin hiilihydraatti ja laadukas rasvanlähde, kuten oliiviöljy tai siemenet/pähkinät parantavat aivojen toimintaa, hormonitoimintaa, saavat rasvaliukoiset vitamiinit (kuten D-vitamiinin) imeytymään paremmin ja pitävät olon kylläisenä sekä virkeänä. Ihmisten ongelma on kuitenkin nostaa jalustalle tiettyjä ravintoaineita enemmän kuin toisia. Rasvoissa laatu korvaa määrän ja monipuolinen rasvojen käyttö on avain parempaan ja hyvinvoivaan elämään.

Uskon, että usein suurin syy siihen, miksi elämäntaparemontti usein epäonnistuu on juuri se, että ihmiset eivät ymmärrä miten pitkä ja monivaiheinen prosessi tämä on. Usein myös se on omasta tahdosta kiinni, haluaako onnistua vai onko vain kokeilemassa rajojaan. Mutta elämäntaparemonttia ei kannata lähteä tekemään sillä asenteella, että menee vain hieman kokeilemaan kepillä jäätä. Sitä kannattaa rohkeasti lähteä askeltamaan ja jos uppoaa, niin sitten sitä kyllä kelluu pinnalla ettei aivan upoksiin mene.

Toivon, että jokainen ymmärtää, että helppoa tämä ei aluksi ole, mutta kun keho ja mieli siihen tottuu, siitä jopa oppii nauttimaan ja vanhat elämäntavat eivät enää edes houkuta niin kuin ennen. Mutta ei elämän pitäisi olla mistään pois. Kyllä sitä saa elää kehoaan ja mieltään kuunnellen, vaikka ei se järki aina tiedä, mikä lopulta on hyväksi. Mutta kaikilta meiltä joskus sortuu jää alta. Sitten puhalletaan pilliin ja ollaan taas kuivilla vesillä. Ei kannata ottaa kaikkea niin vakavasti. Kyllä elämästä pitää nauttia ja omasta elämäntavasta myös. Eihän siinä muuten olisi mitään järkeä.

 

xoxo, Jenna

Kommentit

    • Jenna

      Kiva kuulla! 🙂

       0

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.