VALIKKO
26.4.2019 09:19

Miksi kasvisruoka aiheuttaa monissa ihmisissä suurta vastustusta?

Ihminen on kautta aikojen metsästänyt, valmistanut, kasvattanut ja syönyt lihaa. Perinteiseen suomalaiseen joulupöytään kuuluu kinkku, juhannuksena grillataan makkaraa ja pääsiäisenä syödään lammasta. Ei ole ihme miksi salaatin puputtajia katsotaan kieroon vai onko heistäkin tullut osa suomalaista yhteiskuntaa, kun yhä enemmän ihmisiä kiinnostaa ympäristöä vähemmän kuormittava ja terveyttä edistävä kasvisruokavalio?

Naiset syövät kasviksia keskimäärin enemmän kuin miehet. Kuitenkin vain lähes 20% ihmisistä noudattaa suosituksia (Finravinto 2017) ja syövät kasviksia puoli kiloa päivässä (eli siis 500g!). Puoli kiloa päivässä voi kuulostaa paljolta, mutta todellisuudessa se on muutama kourallinen kasviksia. Toiset eivät kykene syömään kasviksia ollenkaan, mutta toiset noudattavat yhä tietoisemmin erilaisia kasvisruokavalioita.

Jottei mene puurot ja vellit aivan sekaisin on hyvä ymmärtää, että kasvissyöjiäkin on moneksi. Joten laitetaan pari faktaa tiskiin ja selvennetään tätä asiaa aluksi hieman.

Ne kasvisruokavalioiden kaikki ja erityisen värikkäät muodot

Ihminen voi valita syövänsä kaikkia muita ruoka-aineita paitsi punaista lihaa, jolloin hän noudattaa semivegetaarista ruokavaliota. Tämän tyyppinen ruokavalio lisääntyy yhä enemmän yhteiskunnassa ja se on myös terveydelle hyväksi. Punainen liha ja erityisesti lihavalmisteet sisältävät usein paljon suolaa ja tyydyttynyttä rasvaa, ja myös Virallisten Ravitsemussuositusten mukaan (VRN 2014) punaisen lihan kulutuksen tulisi olla puoli kiloa viikossa (eli siis 500g!).

Yleisin kasvisruokavalioiden muoto on laktovegetaarinen, jolloin ruokavaliossa käytetään kasvikunnan tuotteiden lisäksi maitotuotteita. Lakto-ovovegetaarisessa ruokavaliossa sen sijaan käytetään maitovalmisteiden lisäksi myös kananmunaa. Pescovegetaarisessa ruokavaliossa käytetään edellä mainittujen lisäksi myös kalaa. Nämä kaikki ruokavaliot ovat ravitsemuksellisesti riittäviä, monipuolisia ja hyviä eikä ravintolisiä välttämättä tarvita täydentämään ruokavaliota.

Jos oikein haluaa hifistellä ja suosia sitä kuuluisaa kotimaista superluomua, kannattaa ryhtyä fennovegaaniselle ruokavaliolle, jossa avainsanana on nimenomaan lähituotanto, luomu ja tuoreus. Jos vielä haluaa mennä lisää pintaakin syvemmälle ja oikein pureutua luonnon yhteyteen, elävä ravinto on sitä parhaimmillaan. Tässä ruokavaliomuodossa kaikki kasvikset syödään kypsentämättöminä ja henkinen tasapaino löytyy kokonaisvaltaisesta elämäntavasta. Jos vain resurssit sallivat, voi myös elää pelkästään hedelmillä, marjoilla ja pähkinöillä, kuten fruitarismit. 

Ehkä kuitenkin tämän hetken yksi suurimmista ruokatrendeistä on vegaanisuus, joka näkyy niin kaupan hyllyillä elintarvikevalinnoissa, vaatekaupassa ja kosmetiikassa. Vegaani ei syö mitään eläinperäisiä tuotteita ja hyvin suunniteltuna vegaaniruokavalio on terveellinen. Vegaanisuuden taustalla on varmasti monia eettisiä syitä, mutta myös terveydellisiä sekä ympäristönsuojeluun liittyviä tekijöitä. Vegaanisuus on arvovalinta.

Kasvisruokavalioiden ravinnollinen sisältö

Erityisesti vegaanisuudessa energiansaanti voi jäädä niukaksi ja ravinto voi olla yksipuolista. Vegaanina luopuu kolmesta erittäin tärkeästä ravintoryhmästä: maitotuotteista, lihasta ja kalasta lisäksi kananmunat ovat eläinkunnan superfoodi ja sisältävät kaikkia vitamiineja ja kivennäisaineita lukuun ottamatta C-vitamiinia. Tästä syystä on erityisen tärkeää taata kaikkien energiaravintoaineiden (hiilihydraatit, proteiinit ja rasvat) riittävä saanti sekä suojaravintoaineiden saanti.

Kasvisruokavalio oikein koostettuna voi olla monipuolinen, terveellinen ja ennen kaikkea ympäristölle hyväksi. Tärkeää on muistaa riittävä energiansaanti jokaisella aterialla, erilaisten kasviproteiinin yhdisteleminen, riittävä kasviöljyjen saanti sekä mahdollisuuksien mukaan myös joidenkin eläinkunnan tuotteiden saanti (kananmuna, kala, maitotuotteet). Oli ruokavalio mikä tahansa, tärkeintä on muistaa tasapainoinen kokonaisuus.

Kasvisruokavalion hyviä ravitsemuksellisia puolia ovat tietysti runsas kasvisten käyttö, sillä kasvikset sisältävät paljon hyviä suojaravintoaineita ja muita terveydelle edullisia ravinnon yhdisteitä. Kasvissyöjän on kuitenkin varmistettava muutamien tärkeiden suojaravintoaineiden riittävä saanti: B12-vitamiinia, D-vitamiinia, jodia ja rautaa on syytä mahdollisesti ottaa ravintolisistä.

Useat vetoavat kasvisruokavalioiden terveellisyyteen runsaan kasvisten käytön vuoksi. Tämä on tietysti totta, mutta nykypäivänä on tarjolla myös paljon vegaanisia herkkuja eikä kasvisruokavalio aina ole yhtä kuin terveellinen. Sama pätee tietysti myös sekasyöjiin! Terveellisyys kun on niin moninainen käsite.

Onko kasvisruokavaliot vain trendi?

Olen huomannut tässä viimeisen vuoden aikana, että yhä useampi ihminen noudattaa jotakin kasvisruokavaliota tai on ryhtynyt kokonaan vegaaniksi. Tentissä jopa saatiin riita aikaiseksi makkarasta, sillä sen tarkasta ravitsemuksellisesta sisällöstä ei oltu varmoja. Nykyään, kun on niin paljon tarjolla erilaisia soijanakkeja ym.

Kaikki ruokaan liittyvät trendit kulkevat aaltoina. Pari vuotta sitten markkinoille tullut nyhtökaura sai aikaan hysteerisen kasvisruokabuumin. Minullakin kesti puolisen vuotta, että pääsin tuota kyseistä tuotetta maistamaan. Mutta on erikoista sanoa, että tämä ”hetken huuma” olisi lisännyt kasvisten käyttöä, sillä nyhtökaurahan maistuu aivan lihalta. Kasvisruokabuumi syttyy sekasyöjillä vasta silloin, kun kasvisruoka muistuttaa lihaa. Ironista, eikö totta?

Vaikka kasvisruoka on viime vuosien aikana jatkanut kasvuaan ja samalla markkinoille on tullut paljon erilaisia vegaanisia vaihtoehtoja, niin yhä edelleen kasvisruoka on pelottava ja vieras käsite. Sitä ei vain osata hyväksyä tavallisen ihmisen ruokavalioon, varsinkaan päiväkodeissa tai kouluissa, vaan sitä pidetään yhä hipstereiden aatteena.

Muistatteko vielä sen metelin, joka nousi vuonna 2018 mediassa, kun armeijaan ehdotettiin kasvisruokapäivää? Eihän meidän Matti-Petteri voi armeijassa marssia kahtakymmentä kilometriä pelkän linssikeiton voimalla! Ei ihminen kasvisruokaan kuole, päinvastoin: kasviksia meidän tulisi syödä paljon enemmän.

Niin ikään kasvis ei ole ongelma. Kyllähän jokainen osaa lautasmalliinsa salaattia, kurkkua ja tomaattia laittaa.

Niin ikään kasvis ei ole ongelma. Kyllähän jokainen osaa lautasmalliinsa salaattia, kurkkua ja tomaattia laittaa. Ongelmana ovat ennakkoluulot, joita ihmisillä on kasvissyöjiä ja kasvisruokaa kohtaan. Ei oikein itsekään tiedä, kuinka pitäisi suhtautua, kun istuu samaan pöytään vegaanin ja lihapihvin kanssa. Se on vähän sama kuin alkaisi ateistin kanssa kristinuskosta väittelemään. Ruokavalio on niin henkilökohtainen asia ja vielä henkilökohtaisempaa ovat arvot sen takana.

Kuinka meidät kaikki saataisiin sitten yhteiseen sopuun ja saman ruokapöydän ääreen ilman närkästystä? Alkuun olisi hyvä kumota ennakkoluulot. Kyllä ihminen pärjää kasvisruoalla aivan kuten myös syömällä lihaa. Eikä kaikkien ihmisten tarvitse ryhtyä täyspäiväisiksi kasvissyöjiksi, jo yksi ateria viikossa voi avartaa uusia makumaailmoja.

Miksi en itse ole jo kasvissyöjä?

Tulin kerran erittäin hämmentyneeksi, kun muutama viikko sitten uusi tuttavuus kysyi minulta: ”Olenko kasvissyöjä?”. Pitkän hiljaisuuden jälkeen nauroin hänet ja koko keskustelun aivan penkin alle. EN TODELLAKAAN OLE.

Olenko ehkä itsekin hieman ennakkoluuloinen? En. Olen vain huono kasvisten syöjä, erityisesti silloin, kun niistä pitäisi alkaa taikoa jotain perussalaattia enempää. Lisäksi liha on hyvää. Ja ravitsemuksellisesti eläinkunnan tuotteet ovat erinomaisia.

Näen sekasyömisen hyvät puolet enemmänkin ravitsemuksellisesta näkökulmasta kuin eettisistä syistä. Ensinnäkin olen ehkä liian laiska ihminen tarkistamaan jokaikisen tuotteen kohdalla, onko tämän elintarvikkeen (tai vaatteen) tuotanto vahingoittanut viidakossa asuvia apinanpoikasia.

Lisäksi eläinkunnan tuotteet ovat ihmisille hyväksi. Ei se tarkoita, että minun pitäisi syödä sitä kaikista huonoiten tuotettua jauhomakkaraa tai veri suussa teurastaa oma sikani. Ei. Liha on monien suojaravintoaineiden lähde, muun muassa B12-vitamiinia on vain lihassa. Kala ja kananmuna ovat aivojen superruokaa, enkä missään nimessä voisi elää ilman sushia!

Itsekästä? Ehkä. Mutta omilla ruokavalinnoillani voin korkeintaan pelastaa oman henkeni. Minulla on oikeus voida hyvin ja syödä miten haluan, vaikka joku muu ihminen toisella puolen maapalloa kuolee nälkään. Antaisin kaikille nälkää näkeville ruokaa, jos voisin. Mutta en voi.

Näihin kuviin ja tunnelmiin tällä kertaa. Luultavasti huomenna ryhdyn vegaaniksi tai sitten en. En ole kuitenkaan ennakkoluuloinen ja uskon, että sisäinen kasvissyöjänikin vielä jonakin päivänä herää.

Noudatatko sinä jotain kasvisruokavaliota ja miksi?

 

xoxo, Jenna

Kommentit

  • Lentävä joogamatto

    Hyvä kirjoitus. En itse noudata mitään ruokavaliota, mutta olen korvannut lihaa paljon kasvisruoilla ihan tietoisesti ja vaihtelun vuoksi. Punaista lihaa ei itse tule ostettua kotiin oikeastaan ollenkaan enää mutta syön sitä, jos tarjotaan. Kasviksia, hedelmiä ja marjoja ostan silti, vaikka olen hetkellisesti opiskelijabudjetilla, ilman niitä ei vaan osaa olla 🙂

     0
  • Jenna

    Kiitos!

    Ihana kuulla, että kasvisruoka maistuu sinulle 🙂

     0
  • Missä kuljimme kerran

    ”Minulla on oikeus voida hyvin ja syödä miten haluan, vaikka joku muu ihminen toisella puolen maapalloa kuolee nälkään. Antaisin kaikille nälkää näkeville ruokaa, jos voisin. Mutta en voi.” En tiedä, onko ilmaisutapasi tarkoituksella kärjistävä, mutta mielestäni tällaisen itsekkyyden vuoksi maapallomme on vaarassa.

     0
  • Jenna

    Katsoin kerran yhden ohjelman koskien ravintoa ja siinä esitettiin väite tai teoria, jonka mukaan ihmisellä ei olisi oikeutta voida hyvin tai syödä terveellisesti ja elää terveydelle parhaalla mahdollisella tavalla, koska jotkut toiset ihmiset toisella puolen maapalloa kuolevat nälkään. Tästä teoriasta ajatukseni oikeastaan lähti.

    Mielestäni (ja tämähän on vain oma mielipiteeni) jokaisella on oikeus voida hyvin ja elää terveenä, jos on resursseja siihen ja se ei ole itsekästä. Itsestään huolehtiminen ei ole itsekästä vaan enemmänkin itsensä kunnioittamista. 🙂

    On tietysti väärin vetää Afrikka-kortti tähän keskusteluun ja ehkä juuri sen vuoksi näet tämän asian kärjistettynä ja ehkä jopa loukkaavan itsekkäänä, mutta totta kai se siltä näyttää, kun tässä asiassa mennään aivan ääripäähän.

    On totta, että maapallo on itsekkyyden takia vaarassa, mutta on vaarallisempaa itsekkyyttä olemassa kuin se valitsenko syödä hyvin vai en.

     0

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.