VALIKKO
14.11.2017 09:43

Miksi laihan ulkonäköä saa kommentoida?

”Ethän sä ole muuta kuin luuta ja nahkaa!”

Monet ihmiset ihannoivat laihuutta. Moni haaveilee timmistä kropasta ja haluaa laihduttaa itsensä tietynlaiseksi tai tiettyyn painoon. Mutta miltä se sitten oikeasti tuntuu olla koko elämänsä laiha, kun ei ehkä sitten kuitenkaan ole sopivan kokoinen? Kun ehkä sittenkin on liian laiha. Kun sitä omaa laihuutta kommentoidaan ja sille ei vain voi mitään.

”Syö, että jaksat ja kasvat!”

Minä olen aina ollut todella hoikka. Vartaloni on sellainen, että vaikka söisin pullaa ja pizzaa päivät pitkät ja en liikkuisi sohvalta mihinkään, niin en lihoisi. Tietysti ikääntyessä aineenvaihdunta on muuttunut ja stressi ja hormonaaliset muutokset kehossa vaikuttavat painooni vaihtelevasti, mutta yleisesti minulla on aina ollut hyvin timmi kroppa. Se on ollut minulle oikeastaan aina ihan fine enkä ole siitä laisinkaan pahastunut, vaikkei niitä kiloja ole kertynyt vyötärölle. Mutta olen suuren osan elämästäni ollut alipainoinen luukasa, ja sain jatkuvasti kuunnella muiden kommentteja laihuudestani enkä osannut hyväksyä itseäni kokonaan.

”Sulla taitaa olla napa selkärangassa kii!”

Eniten tämä laihuus on ongelmana lihasmassan kasvattamisessa. Minun on hyvin vaikea saada itselleni urheilullista ja lihaksikasta vartaloa, koska vartalooni lihasta ei muodostu nopeasti. Varsinkin kuntosaliharjoittelun alussa minä en osannut syödä kuin proteiinipirtelöitä, koska luulin, että niillä lihakset kasvaisivat isoiksi ja muhkeiksi. Vasta pikku hiljaa olen alkanut ymmärtämään, että oikealla ruualla sitä lihasta kasvatetaan ja suurilla annoksilla. Vaikkei kuntosaliharrastus ole tuonut minulle vieläkään kookkaita lihaksia, niin se on kuitenkin antanut paljon voimaa ja itsekuria.

”Saisit kyllä hankkia enemmän naisellisia muotoja!”

En enää ole kuitenkaan niin laiha, kun olin esimerkiksi ylä-asteella. Kehoni muuttuu koko ajan. Ehkä juuri sen takia minun on välillä vaikea hyväksyä itseäni, koska sain nuorena ja saan edelleen kommentteja ulkonäöstäni ja kehostani. Milloin olen liian laiha ja milloin laiha onkin saanut hieman tavaraa vyötärölle. Vasta äsken jalkani olivat kuivat kintut ja nyt pylly on tiellä joka paikassa. Kun on aina ollut se laihan tytön leima, niin siitä on hyvin vaikea päästä irti. Olen kuitenkin tyytyväinen, että olen saanut jo hieman naisellisia muotoja kroppaani, etten enää muistuta lasta vaan aikuista naista.

”Saisit kyllä painaa vielä enemmän!”

Miksi laihan ulkonäköä saa niin helposti kommentoida? Yhtä lailla kuin lihavaa kutsutaan läskiksi, niin laihakin voi loukkaantua, kun häntä sanotaan luuviuluksi. Ei se aina ole helppoa olla laiha. Totta kai olen kiitollinen kehostani ja siitä, että suurimman osan ajasta kuitenkin viihdyn siinä. Mutta kyllä laihaankin voi sattua ihan vain ne viattomat kommentit, jotka käskevät vain syömään ja lihomaan. Kyllä niin monta kertaa olen saanut terveydenhoitajalta kuulla, että kaksi pinaattilettua lounaaksi ei ole riittävästi. Olen monesti saanut kuulla kommentteja vartalostani, mutta jossain on mentävä raja.

”Vähän jos olisi vielä läskiä luiden päällä, niin olisi hyvä!”

Ei ketään saisi arvostella ulkonäön perusteella. Minulla kesti todella kauan tajuta se, että minä itse päätän kehostani ja siitä, mitä sillä haluan tehdä. Olisin voinut muutamia vuosia sitten elää laihuudessani ja jatkaa roskaruualla elämistä. Olisin voinut olla liikkumatta ja antaa kehoni vain olla. Minä kuitenkin itse halusin alkaa muuttaa kehoani ja samalla koko elämääni. Se pieni päätös olla välittämättä kenenkään mielipiteistä, teki minusta vahvan ja itsevarman ihmisen. Vaikka yhä joskus saan kuulla kommentteja, niin annan niiden mennä vain ohitseni. Ihminen saa olla minkä muotoinen ja kokoinen tahansa. Tärkeintä on, että itse välittää kehostaan ja viihtyy siinä.

”Olet sopiva juuri tuollaisena!”

Mutta ei ne muiden kommentit, vaan myös se miten puhut itsellesi. Vaikka saisit kuulla kommentteja tai jopa haukkuja omasta kehostasi, niin ne mielipiteet eivät muodosta sinusta itsestäsi todellista kuvaa. Sinä itse päätät, mitä ajattelet itsestäsi. Ajattele kauniisti. Sillä sinä olet sopiva ja riittävä juuri sellaisena kuin olet.

xoxo, Jenna

Kommentit

  • Mies Vailla Varjoa

    Se on aika inhimillistä kommentoida toisen lihavuutta tai laihuutta, eikä kyse ole aina välttämättä pahantahtoisuudesta; päin vastoin. Kuvitellaan itsemme 10 000 -vuoden takaiseen kulttuuriin. Laihuus oli mitä todennäköisemmin merkki siitä, että ravintoa ei ollut riittävästi eli hälytyskellot pään sisällä alkavat soimaan. Itse et sitä välttämättä huomaa, mutta ryhmäeläimenä ihminen pitää huolen lähellään olevista ihmisistä. Näin ollen toisen laihuudesta huomauttaminen oli todennäköisesti välittämistä eikä tahallista huomauttelua.

    Nykyään taas laihuuden lisäksi lihavuus nähdään terveysuhkana. Harvemmin kuitenkin kuulee laihan huomauttavan suoraan lihavalle, että tämän pitäisi laihduttaa oman terveytensä takia. Sitä ei ole tavallaan kirjattu ”geeneihimme”. Tällöin on yleisempää, että toiselle lihavuudesta huomauttamisen taustalla on aiheuttaa toiselle mielipahaa.

    Älä suotta harmistu siitä, että joku kommentoi laihuuttasi. Tuo henkilö todennäköisesti reagoi asiaan inhimillisesti ja on huolissaan sinusta. Minä olen kyllä otettu aina kun joku lähipiiristäni huomauttaa laihtumisestani. Se on merkki välittämisestä ja on mukava tietää, että joku välittää.

     1
    • Jenna

      Puhut kyllä ihan asiaa. Ymmärrän ihmisten huolen ja itsekin myös olen usein huolissani läheisistä, jos he ovat liian laihassa kunnossa.
      Halusin vain tällä postauksella sanoa, että minusta tuntuu, että laihojen ulkonäköä kommentoidaan helpommin kuin lihavien, koska kuten sanoitkin, se aiheuttaa toiselle mielipahaa. Mutta ei kuitenkaan ketään saisi arvostella ulkonäön perusteella. 🙂

       2
  • Nimetön Aurauskeppi

    Kiitos hyvästä kirjoituksesta Jenna!

    Olen elänyt yli 40 vuotta kuunnellen tuttujen ja tuntemattomen kommentteja laihuudestani. ”Missäs Jaakko, kun pavunvarsi on jo paikalla?, Terve mies, ei ylimääräisiä patteja. Varo, ettei sua oteta talvella aurauskepin virkaan. ” jne., jne.

    Monesti nämä kommentit on heitetty kevennyksen tai vitsin lailla, useasti muiden ollessa läsnä. Itse olen jo niille tullut immuuniksi, enkä lataa vastapalloon, vaikka joskus on mieli tehnyt. Toivon vain, että tulevat sukupolvet ovat viisaampia, eikä saman ruumiinrakenteen omaavat lapseni joudu kuuntelemaan näitä kommentteja.

    Aidon huolen lähimmäisestä voi esittää muutenkin kuin vitsinä.

    Jaksamista, suvaitsevaisuutta ja terveyttä kaikille, ja etenkin sinulle Jenna toivottaen,

    Aurauskeppi

     3
    • Jenna

      Kiitos kommentista!
      Uskon, että miehille tuo voi olla vielä vaikeampi paikka, koska yhteiskunta ihannoi vahvoja ja lihaksikkaita miehiä.
      Mutta nimenomaan, kyllä sitä vitsiä saa heittää joskus, mutta jos se vitsi ei koskaan muutu, niin ei sitä jaksa kauaa kuunnella.
      Tsemppiä myös sinulle! 🙂

       2
  • Jukka Hartikainen

    Se, että onko lihava laiha on eri juttu. Kuitenkin – kuten bloggajakin totesi- paheksutavaa on mennä sanoa jollekin ”oletpa kauhean läski ja lyhyt”. Pitkille, laihoille ihmisille tuo on jokapäivää ”ootpa sä pitkä, voi kun olet laiha, jne”. Miksei läskiä saa sitten sanoa läskiksi?

     3
    • Jenna

      Kyllä, se laihaläski on aivan eri juttu kuin olla laiha tai lihava.
      Mutta itse kyllä olen saanut kuulla myös pituudestani, koska olen keskivertoa pidempi kuin useimmat naiset. 😀
      Ja niin. Ehkä se läski on loukkaavampi ja rumempi sana kuin laiha.

       2

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.