VALIKKO
29.4.2019 10:03

Miksi ravitsemussuositukset ovat syynä liikalihavuuteen?

Suomessa on yli kaksi miljoonaa ylipainoista. Kuulen usein puhuttavan väitteestä, jonka mukaan suomalaisten ylipainon syynä olisivat viralliset ravitsemussuositukset. Ihan totta. Että muka suomalaisten ylipainon syynä ovat ne suositukset, joiden tarkoituksena olisi edistää terveyttä eikä lisätä ylipainoisten ja sairauksien määrää.

Tutkimusten mukaan aikuisten ruokavalio on kaukana suosituksista (puhumattakaan lapsista ja vanhuksista). Vain parikymmentä prosenttia suomalaista syö suositusten mukaisesti (Finravinto 2017)! Joten onkohan syy kuitenkin jossain muualla kuin niissä kuuluisissa suosituksissa, jotka aiheuttavat niin suurta kohua suuntaan jos toiseen?

Jos selvennetään tätä asiaa vielä hieman lisää ja tarkastellaan, mitä kaikkea nämä kuuluisat ravitsemussuositukset pitävät oikein sisällään. Tiedän, että kaikki varmasti ovat nähneet ruokakolmion, mutta kuka oikeasti on joskus lukenut kokonaan Suomalaiset ravitsemussuositukset? Niinpä. Siksi on hyvä aloittaa tämän asian tarkastelu aivan alusta.

Mitkä ihmeen Suomalaiset ravitsemussuositukset?

Pähkinänkuoressa Suomalaiset ravitsemussuositukset on laadittu edistämään suomalaisten terveyttä. Suositukset on laadittu kansanterveyden edistämiseksi ja niitä käytetään varauksella yksilötasolla. Ne enemmänkin ohjaavat oikeisiin valintoihin kuin pakottavat noudattamaan kiveen hakattuja ohjeita.

Ravitsemussuosituksissa on laadittu suositukset koskien energiaravintoaineita ruoka-aineryhmittäin sekä tärkeimpiä suojaravintoaineita . Lisäksi suosituksissa otetaan huomioon liikunta, ateriarytmi, lautasmalli, kestävä kehitys, ravintolisät, kasvisruokavaliot ja riittävä energiansaanti.

Tärkeintä päivittäisessä ateriakokonaisuudessa ovat ateriarytmi ja lautasmalli. Näiden soveltaminen ihmisen omiin tarpeisiin on tärkeää. Urheilijoille, koululaisille ja vanhuksille on olemassa omanlaiset suositukset ja lautasmallit. Ravitsemussuositusten tarkoituksena on toimia perustana esimerkiksi joukkoruokailuissa ja sairaaloissa.

Suomalaisten ravitsemussuositusten kulmakivet

Suomalaisten ravitsemuksen tärkeimpiä huomioita ovat vähäinen kasvisten käyttö, liiallinen suolan, tyydyttyneen rasvan ja punaisen lihan käyttö sekä liiallinen energiansaanti energiankulutukseen nähden. Näiden seuraavien ravitsemuksellisten suositusten kautta on pyrkimys parantaa kansalaisten terveyttä.

Kasviksia, hedelmiä, marjoja ja sieniä tulisi syödä 500g päivässä. Osa kypsentämättöminä ja osa kypsennettyinä.

Miksi? Kasvikset, hedelmät ja marjat ovat tärkeitä suojaravintoaineiden lähteitä sekä ne sisältävät muita terveydelle edullisia yhdisteitä, kuten fytokemikaaleja ja kuituja. Kasvisten ravintoainetiheys on suurempi energiatiheyteen nähden.

Täysjyväviljavalmisteita suositellaan käytettäväksi 6-9 annosta päivässä.

Miksi? Täysjyvä sisältää paljon kuituja ja hyviä suojaravintoaineita, muun muassa rautaa, B-ryhmän vitamiineja ja magnesiumia.

Vähärasvaisia maitotuotteita, 5-6 dl nestemäisiä maitovalmisteita ja 2-3 viipaletta juustoa, suositellaan käytettäväksi päivittäin.

Miksi? Maitotuotteet sisältävät paljon proteiinia, kalsiumia, B-ryhmän vitamiineja ja lisättyä D-vitamiinia.

Kalaa suositellaan käytettäväksi 2-3 kertaa viikossa, suosien eri kalalajeja. Raskaana oleville, imettäville ja lapsille on olemassa erilliset suositukset kalan saannista, sillä kala sisältää muun muassa elohopeaa ja dioksiineja.

Miksi? Kala sisältää paljon välttämättömiä rasvahappoja, jotka edistävät aivojen ja muiden elimistön tärkeiden toimintojen ylläpitoa. Kalassa on myös luonnostaan paljon D-vitamiinia ja rautaa.

Punaista lihaa suositellaan käytettäväksi 500g viikossa. Tähän lukeutuvat myös lihavalmisteet, kuten makkara ja leikkeleet.

Miksi? Punainen liha sisältää paljon B-vitamiineja ja rautaa. Punaisessa lihassa ja lihavalmisteissa on kuitenkin paljon tyydyttynyttä rasvaa ja suolaa, joiden liikakäytöllä on epäedullisia vaikutuksia terveydelle. Vaalea liha on terveydelle edullisempi vaihtoehto.

Ravintorasvoja suositellaan käytettäväksi päivittäin. Näihin lukeutuvat rasvalevitteet, öljyt, pähkinät ja siemenet. Rasvalevitteeksi suositellaan vähintään 60% margariinia, kasviöljyistä suositellaan oliiviöljyä tai rypsiöljyä ja pähkinöitä ja siemeniä suositellaan käytettäväksi 2-3 tl päivässä.

Miksi? Ravintorasvat ovat välttämättömien rasvahappojen ja rasvaliukoisten vitamiinien tärkeitä lähteitä. Rasvat sisältävät paljon energiaa, mutta toimivat elimistössä muun muassa rakennusaineena ja energiavarastomuotona.

Vettä suositellaan juotavaksi 1-1,5 litraa päivässä. Sokeroituja virvoitusjuomia ym. ei suositella käytettäväksi päivittäin. Alkoholin käyttö tulee pitää kohtuudessa, korkeintaan 10-20g annos päivässä.

Miksi? Vesi on paras janojuoma. Sokeroidut virvoitusjuomat ym. sisältävät usein paljon energiaa ja vahingoittavat hammasterveyttä. Lisäksi alkoholi on luokiteltu karsinogeeniseksi aineeksi.

Jos haluat tutustua suosituksiin kokonaisuudessaan, löydät ne täältä linkistä.

Energia ja ravintoaineiden saantisuositukset

Suosituksissa on myös laadittu suositukset päivittäisen energiansaannin suhteen ja jokaisen yksilön oma energiantarve lasketaan perusaineenvaihdunnan ja fyysisen aktiivisuuden tason suhteen.

Hiilihydraatit 45-60 E%

  • Kuitu 25-35 g
  • Lisätty sokeri < 10 E%

Rasvat 25-40%

Proteiinit 10-20 E%

Oletko tulkinnut aina suosituksia väärin?

Uskon, että suurin väärinymmärrys Suomalaisten ravitsemussuositusten ja ylipainon kanssa luodusta yhteydestä on syntynyt siitä, että niitä mahdollisesti tulkitaan väärin. Näiden esimerkkien kautta tulet ehkä huomaamaan, miksi näin on.

Vaikka suosituksissa sanotaan, että syö 500g punaista lihaa viikossa, se ei tarkoita, että pitäisi syödä sitä halvinta ja hirveintä jauhomakkaraa tai vastaavasti sitä ruoholla kasvanutta ja iloisesti elänyttä luomusianlihaa. Se voi olla jotain tästä väliltä tai olla olematta.

Kun suosituksissa on laadittu suositus alkoholin päivittäisestä käytöstä, se ei todellakaan tarkoita, että jokaisena päivänä pitäisi juoda alkoholia. Päinvastoin. Alkoholia ihminen ei tarvitse ollenkaan. On toki tehty tutkimuksia, joissa on nähty yhteyksiä sydänterveyden kannalta, mutta alkoholi selkeästi lisää syövän riskiä.

Suosituksissa hiilihydraattien osuus on nostettu melko korkeaksi ja tämä ihmetyttää monia: eikö hiilihydraatit juuri ole lihottava tekijä? Niin no, suosituksissa ei kyllä sanota mitään uppopaistetuista, tehotuotetuista höttöpullista ja ravinneköyhistä makaronivelleistä. Täysjyvä on ihan eri asia kuin sipsipussi.

Suosituksissa puhutaan myös lisätyn sokerin määrästä. Se ei tietenkään tarkoita, että joka päivä pitäisi mättää irtokarkkeja pari grammaa naamariin, vaan tässäkin asiassa on hyvä muistaa terve maalaisjärki. Joskus on ok pitää karkkipäivä ja siihen ei tarvitse keneltäkään lupaa kysyä.

Kun maito kerran on nostettu tapetille useaankin otteeseen, puhutaan siitäkin vielä hetki. Maitotuotteiden määrä suomalaisten ruokavaliossa on melko keskeinen ja suosituksissakin niiden rooli korostuu. Mutta jos maitotuotteet ei käy itselle, ei niitä ole väkisin pakko käyttää ja that’s it. Tästäkään asiasta ei tarvitse vääntää sen vaikeampaa.

Suositukset ovat kuitenkin vain suosituksia, eikä niitä tarvitse ottaa niin kirjaimellisesti. Kuten jo edellä mainittua, suositukset sopivat sellaisenaan hyvin varauksella yksilötasolla käytettäviksi. Tärkeämpää on tasapainoinen ruokavalion kokonaisuus.

xoxo, Jenna

 

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.