VALIKKO
7.8.2017 10:50

Voiei, minä olen lihonut!

Tämä on rehellinen postaus siitä, kuinka minun elämäni romahti. Kirjaimellisesti. Astuin pitkästä aikaa puntarille ja huomasin, että painoa on kertynyt muutamassa viikossa useita kiloja. Ja se ei ole tullut treenaamalla lihaksia. Se on tullut rehellisellä herkuttelulla ja laiskottelulla. Mitä. Ei. En ole edes bulkkaamalla saanut painoa nousemaan näin ylös. En ole koskaan painanut näin paljon.

Johan iski paniikki. Entiset farkut eivät enää oikein istu. Käytän nykyään vain lökäreitä, koska ne ovat ainoat mukavat housut jalassa. Tänäkin kesänä sixpack jäi vain haaveeksi. Jäätelöä tuli mussutettua enemmän kuin proteiinipirtelöä. Tämä on kamalaa. Minä en ole enää hoikka. En ole enää timmi. Kehoni vain pursuaa joka paikasta.

Niin siinä vain kävi. Kehoni oli aivan sekaisin koko kesän. Olin aivan pöhöissä. Tuntui, että vaikka kuinka jumppasin ja puputin salaattia, niin paino ei tippunut. Hormonitoiminnat olivat aivan sekaisin, stressiä ollut koko kevään, treenirutiinit muuttui, laiskottelua, suuhunkin menee enemmän ruokaa kuin yleensä. Ei ihme, että siinä kaikessa pyörityksessä ja muutoksessa vaakalukema pääsee nousemaan.

Oikeastaan olen aika iloinen. Olen päässyt siihen painoon, jota olen aina tavoitellut. Aina alipainoisena ja hoikkana ihmisenä, minun pitäisi hyppiä ilosta. Kun vihdoin kehoni näyttää siltä, että siinä on muotoja. On peppua ja tissiä. On hieman hauista ja hartioita. Minä vain en osannut käsitellä asiaa. Mutta sitten minä vain hyväksyin sen.

Tällä hetkellä kehoni taas toimii ja samoin myös järkeni. En näe peilistä vain pelkkää läskiä, koska todellisuudessa minulla ei sitä missään ole. Joskus ihminen vain sokaistuu peilikuvalleen, kun tuijottaa liikaa vaakaa. Minä vain olen aina ollut hoikka, ilman mitään vatsamakkaroita. Sitten eräs kaunis päivä vain totesin, että ne kuuluvat minun kroppaani ja kehoni muuttuu joka päivä. En voisi millään enää olla yhtä laiha kuin viisi vuotta sitten ja en kyllä haluaisikaan olla. Haluan olla muodokas, lihaksikas ja oman itseni näköinen. Haluan katsoa itseäni peilistä ja nähdä todellisuuden. En sitä vääristynyttä kuvaa, joka pyörii toisinaan mielessäni. Haluan nähdä itseni juuri sellaisena kuin olen.

Olen itse elänyt siinä valheessa, jossa vaakalukema on elämä ja vyötärön täytyy olla juuri tietyn kokoinen. Olen kituuttanut itseäni nollakaloreilla ja hikilenkeillä. Kehonkuvani on ollut täysin vääristynyt eikä kukaan osannut minua herätellä maailmaan. Minä vain huomasin sen aivan itse. Kun katsoin peiliin. Näin vain olemattoman ja kuihtuneen ihmisen. Minä silloin heräsin ja ymmärsin, kuinka paljon olen elämästäni heittänyt hukkaan.

Haluan tällä postauksella vain sanoa teille jokaiselle neropatille, jotka tuijotatte vaakaa tai mittailette vyötäröänne, niin ne numerot eivät kerro mitään teistä. Ne numerot ovat täysin arvottomia. Tärkeintä on, että tunnet olosi hyväksi kehossasi. Ei vaakalukema määrää ihmisarvoasi. Ei iso pylly ole mittari tai pyöreät olkapäät. Mutta sinä olet ihmisenä niin arvokas, että sinun täytyy pitää kehostasi huolta, sillä niin myös se pitää sinusta.

Sitä täytyy usein muistutella itselleen, että miten kiitollinen kehostaan on. Keho pitää minut hengissä. Vaikka en olisi syönyt mitään ruokaa pitkään aikaan tai vaikka olisin vetänyt ähkyt, niin keho pitää huolen siitä, että minä selviän. Sydämeni sykkii. Keuhkoni täyttyvät raikkaalla ilmalla. Jalkani ja käteni toimivat. Pystyn tanssimaan, tekemään vaikka kärrynpyörän, laulamaan, juoksemaan ja elämään. Ole kiitollinen terveestä kehosta tai edes siitä, että olet elossa. Kehosi ei halua hylätä sinua. Se pitää sinusta huolen.

Vaikka niin monta kertaa olen kehoani haukkunut ja tarttunut vain sen puutteisiin, niin nyt on uusien askeleiden aika. En halua tuijottaa enää virheitä ja valittaa siitä, miksi juuri minulla on hamppuiset hiukset, väärän kokoiset varpaat, iso nenä, vatsamakkaroita, leveät hartiat, liian pitkät jalat ja oudot hampaat. Minä olen minä enkä sen suuremmaksi tai paremmaksi muutu. Minä haluan kunnioittaa ja rakastaa itseäni. Kaikkia kehoni virheitä ja hyviä puolia. Haluan pitää huolta itsestäni.

Rakasta sitä mitä olet.

xoxo, Jenna

Kommentit

  • Sini

    Osallistuit blogissani linkkaa blogisi -arvontaan. Voisitko vielä käydä kommentoimassa, saako banneriasi ja kuviasi käyttää sekä kuinka monella arvalla olet mukana? 🙂

     0
    • Jenna

      Juu, kiitos huomautuksesta! 🙂 Puhelin sekosi aamulla, niin en ollut varma tuliko kommentti perille.

       0
  • Sara Kuparinen

    Wow Jenna miten upea kirjoitus! Olet vahva mimmi ja näytät tosi hyvältä <3

    Luin tämän juuri oikeaan väliin, omakin kroppa on ihan sekaisin ja se näkyy niin peilistä kuin vaa'altakin ja oli on yleensä kuin ryhävalaalla vaikka oikeasti ylimääräistä ei ole senttiäkään.

    Kiitos tästä rehellisestä ja voimaannuttavasta tekstistä! <3

    HETKENKETKU:n Sara

     0
    • Jenna

      Voi kiitos! <3
      Ihana kuulla, että tästä tekstistä oli apua! 🙂

       0

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.