transplantprincess.blogspot.com Blogini muuttaa Stoorin lakkauttamisen vuoksi uudelle alustalle ja jatkaa uudella nimellä, ja parannetulla sisällöllä. Vanhat postaukset löytyvät uudesta blogista. Kiitos mielenkiinnostasi blogiini täällä Stoorista ja tervetuloa tekemään blogistani upea uudelle... Lue lisää...
Seuraavat kymmenen vuotta on varmaan ne elämän yhdet vauhdikkaimmista ja toivottavasti täynnä sellaisia muistoja, joita muistelen vielä dementoituneena punaisessa keinutuolissakin. Mä olen 22, kymmenen vuoden päästä 32. Ja mä koen, että mun elämä on nyt sellaisessa pisteessä että seuraavat askeleet elämässä on aika siistejä. Mä olen ollut kohta 10kk kihloissa, ja kyllähän me nyt kymmeneen vuoteen saadaan häät järjestettyä! Meillä on jo ihan... Lue lisää...
Viimeiset kymmenen vuotta. On ollut mielenkiintoista lukea muiden vuosikymmenen koosteita, mutta tuntuu ihan absurdille ajatella miten paljon elämä on muuttunut siinä ajassa. Siis enhän mä ole enää edes sama ihminen! Tai oikeastaan on villiä miettiä, että jo kymmenen vuotta sitten, 12-vuotiaana mulla oli omia ajatuksia, mielipiteitä ja elämä. 2010 mä menin yläasteelle; olin ihan saatanan sekaisin Tokio Hotelista ja mustasta eyelineristä. Aloitin yläkoulun... Lue lisää...
Että meninkin kehumaan tiistaita, pitämään pientä flunssaa pahimpana huolenani. Ravasin koko yön lämmittämässä geelipusseja tai vaihtamassa niitä pakastettuihin ja hoitamalla niillä todella kipeitä, kramppaavia ja vihlovia, polttavia, särkeviä ja jonottavia hermoratojani. En muista milloin olisi ollut kipujen vuoksi noin hektinen yö. Soitin aiemmin gastrolle ylävatsakivusta, pahoinvoinnista ja sappiongelmista, ja tänään tuli Taysistä käsky... Lue lisää...
Nukuin aamulla melkein kymmeneen, kun sain silmäni auki, toi mieheni minulle kahvia ja suukkoja peittojen alle. Minä rakastan pitkiä aamuja kun köllitään, pussaillaan, hipsutetaan, silitetään hiuksia ja jutellaan tulevaisuudesta, tunteista ja on niin hyvä olla. Me lämmitettiin aamusauna, minkä lämmössä flunssakin hieman hellitti, stressilevelit laski ja hiuksiin sävytetty punainen näyttää monisävyisenä kivalle. Kuunneltiin Max... Lue lisää...
Välillä kroonisesti sairaana opiskelu on yks vitsi. Paitsi että se ei naurata, ainakaan ennen kun on itkettänyt vuorokauden. Joskus luennot menee helposti ja asiat jää päähän, mutta valtaosalla niistä kolmen tunnin luennoista tapahtuu aikalailla kaikki: oksennan, saan ahdistus- tai paniikkikohtauksen, kipukrampit laittaa niin sikiöasentoon kun tuolilla pääsee tai lähtemään kesken luennon, kipulääkkeet vaikeuttavat oppimista ja pitkin luentoa tarvitsee... Lue lisää...
"Huomenta, sä oot Meilahden sairaalan teho-osastolla ja olit maksansiirrossa." yeah, vitut, mä nukun nyt. Niin, sit alkoi henkilökohtainen helvetti, vitun huono komedia. Ja ehkä koomisinta koko hommassa on se, että yleistäen muut elinsiirrosta heräävät kokee jonkunlaista euforista kiitollisuutta ja onnea uudesta mahdollisuudesta. Ja mä aloin sillon vasta viikko sen jälkeen toivoa et pääsis pois. Oon tuijottanut viikon systemaattisesti Greyn anatomiaa, ja... Lue lisää...
Ensimmäiset glögien pakkaukset ovat jo löytäneet tiensä taloyhtiön kierrätykseen, ja piparien koristeetkin löytyivät muuttolaatikosta numero 666. Äiti lupasi lahjoittaa meille muutaman piparkakkumuotin, koska edellisvuoden taidonnäytteet päätyivät Facebookiin näyttäessään pimpille. Tänä vuonna olen myös tehnyt henkilökohtaisen ennätyksen ja hankkinut jo kaksi mielestäni täysin osuvaa ja onnistunutta joululahjaa, ja pari lisää on teoriatasolla... Lue lisää...
Vitsit että onkin ollut vauhdikas aloitus marraskuulla! Uusia kokemuksia ja kokeiluja niin isoja kuin pieniäkin. Tänään musta tuli virallisesti kummitäti. Ensimmäinen ja niin rakas kummipoika hymyili sylissäni kasteen ajan, ja papin sanat meinasivat mennä ihan kyynelkanaviin. Se, että me ollaan aina tämän lapsen puolella ja tahdotaan antaa hänelle kaikki se hyvä ja onnellinen minkä hän ansaitsee. Että kummina minulle on tahdottu antaa tehtävä ja... Lue lisää...
Viime päivinä olen tehnyt asioita joita en ole tehnyt koskaan ennen, tai ainakaan pitkään aikaan. Se tuntuu freshille. Mutta samalla pelottavalle, kun muuttuvia asioita on niin paljon. Hyviä asioita, ja vähän huonompia, ja niitä mitä rajaan someminäni ulkopuolelle. Olen loukannut käteni, kävin kolme kertaa kahdessa viikossa terveyskeskuksessa. Edellisen kerran räpylä oli kipsissä täsmällisesti vuosi sitten. Kynteni on maalattu sateenkaaren... Lue lisää...
Kaikki varmaan tietää sen paremmissa leikkipuistoissa olevan hämähäkkikeinuun? Sen, missä istutaan hämähäkinseittiä muistuttavalla alustalla missä on neljässä kulmassa ketjut ja missä saa hyvät vauhdit. No, ootteko ikinä seisseet sen edessä antamassa vauhtia muksulle tai kaverille? Varmaan melkein kaikki on. Mutta ootteko ikinä miettineet mitä käy,, jos kurottaa antamaan vauhtia, käsi meneekin keinun "sisäpuolelle" tai sille missä istutaan,... Lue lisää...
Täksi viikoksi on todella paljon suunnitelmia. Alkaa uusia kursseja, vanhojen kanssa alkaa tulla kiire viimeistellä, olen luvannut keholleni enemmän treenaamista ja parempaa palautumista. Viikon vaihteessa lähdetään reissuun mun sukulaisten luo, päästään vihdoin katsomaan mun pienen pientä kummipoikaa - vielä ehdittiin ennen ristiäisiä! Uusina kursseina mulla alkaa julkisoikeus, yritysjuridiikan perusteet, sosiaaliturvan ajankohtaiset kysymykset ja... Lue lisää...
Pari postausta takaperin pohdin sitä, miten maksansiirto vaikuttaa elämääni. Jätin tarkoituksella kroonisen hermokivun sen tekstin ulkopuolelle, mutta nyt on hetki kun en enää voi olla hiljaa tämän saatanan vaikutuksesta elämääni. Minuun koskee kokoajan. Kokoajan. Minuun koskee kun herään yöllä, kun istun luennolla, kun kannan sylissä lasta, kun kävelen Pyynikin portaita. Minun kipuni on aina 8/10. Paitsi kun se on enemmän. Tänään se on... Lue lisää...
Kirjoitan omakohtaisista tunteistani ja kokemuksistani, en yritä puhua kaikkien syömishäiriötä sairastavien puolesta tai esitä mielipiteitäni faktoina. Mikäli oma keho, paino jne. on sulle vaikeita aiheita, en kannusta lukemaan tätä postausta. Kirjoitan tämän omista ajatuksistani, ja tiedostan että syömishäiriöni ei ole parantunut. Facebookin etusivulleni tuli Iltasanomien uutinen radiojuontaja ja somevaikuttaja Jenny Lehtisestä, tekstissä kerrotaan... Lue lisää...
Kun suljetaan pois tekijät hermokipu ja post traumaattinen stressireaktio, eivät maksansiirron vaikutukset nykyiseen elämääni ole kovinkaan suuret. Tietysti on paljon asioita mihin lääkärit eivät suoraan anna lupaa, esimerkiksi tatuointeja ja lävistyksiä ei pitäisi maksansiirron jälkeen ottaa tulehdusriskin takia, mutta itse olen ottanut kolme tatuointia ja kieli- ja nenäkorut siirron jälkeen. Ja syönyt sushia ja buffetruokaa, vaikka osa siirron saaneista... Lue lisää...
"Siun kohdalla oon miettiny usein sitä, kuinka elinsiirto ei olekaan täydellinen lottovoitto" Mä luin tän kommentin instagramista, jossa pyysin kysymyksiä, ajatuksia tai mielipiteitä elinsiirroista, kun nyt 07.-13.10 Elinsiirtoviikkoa vietetään. Ja musta tuntui sille et sain pitkästä aikaa taas vedettyä happea sisään ja puhallettua paskaa oloa pihalle. Nyt älkää ymmärtäkä mua väärin; mun mielestä elinsiirrot on yks upeimpia asioita mihin... Lue lisää...
Puhuttiin rakkaan ystäväni, Totuuden kaipuussa blogin Pinjan kanssa siitä, että näin syksyllä opiskelujen ollessa täysillä päällä ja aivojen loppu, on hyvä että blogia voi täydentää mielenkiintoisilla ja laadukkailla esseillä, joita on kursseille tehnyt. Tämän aamun taisteltuani kuitenkin Julkisen talousjohtamisen aineistoesseen kanssa, oon aivan varma, että te että ikinä lukis mun esseetä, jossa analysoin taloustiedon termejä ja teorioita niin... Lue lisää...
Aika usein kuulee tai lukee jostain, että elämässä pitää panostaa niihin asioihin, jotka saa sut viihtymään omassa lähiympäristössäsi. Usein ajattelen että se tarkoittaa parisuhteesta, ystävyyssuhteista ja omaan perheeseen ja lähisukuun lämpimistä ja läheisistä väleistä. Mutta nyt meille muutti kone, joka sai mut tajuamaan, että aamut ja etäopiskelut voi tuntua kotona paremmalta makunautinnolta kun kahvilassa tiskin ja onedriven välillä... Lue lisää...
Mitäpä jos mä pelkään turhaan? ja elämä tapahtuu sinä aikana - Samuli Putro Purto laulaa siitä, että mitäpä jos on rintasyöpä, mitäpä jos oon lapseton, saako vailla koulutusta adoptoida? Mitäpä jos mä muutan Ruotsiin ja viedäänkö mut sairaalaan ja pistetänkö sänkyyn. Mitäpä jos jää työttömäksi ja ei aikuistu? Että M I T Ä P Ä J O S kaikki mitä pelkää käy toteeen ja koko homma on yks helvetin katastrofi minkä... Lue lisää...
Pienen pyörittelyn -tai siis tuhottuani taas kolme pahvista take away kuppia muovikannella- jälkeen oli ostopäätös valmis ja kotiutin Stojan pillimukin (värivaihtarit Sokoksella oli vaaleanpunainen, harmaa ja tummansininen). Tässä yksilössä kahvi (tai muu juoma) pysyy lämpimänä kauemmin kuin perus take awayssä, mutta mikään tunteja kestävä termosmuki tämä ei ole. Luennoilla, kävelymatkoilla, junassa ja töissä tämä on kuitenkin osoittanut... Lue lisää...
