Pienen pyörittelyn -tai siis tuhottuani taas kolme pahvista take away kuppia muovikannella- jälkeen oli ostopäätös valmis ja kotiutin Stojan pillimukin (värivaihtarit Sokoksella oli vaaleanpunainen, harmaa ja tummansininen). Tässä yksilössä kahvi (tai muu juoma) pysyy lämpimänä kauemmin kuin perus take awayssä, mutta mikään tunteja kestävä termosmuki tämä ei ole. Luennoilla, kävelymatkoilla, junassa ja töissä tämä on kuitenkin osoittanut... Lue lisää...
Suorituksiin sidottu itsetunto tarkoittaa käytännössä sitä, ettei arvosta itseään, ellei suorita ja menesty siinä jatkuvasti. Löysin tämän termin joskus lukion alussa psykologian tunnilta, ja se, jos joku kuvaa omaa itsetuntoani - tai sen puutetta. Minä koen olevani onnistunut, kun luen ahkerasti tenttiin, kun urheilen säännöllisesti ja monipuolisesti, kun saan hyvän arvosanan tai painan läjän opintopisteitä muutamaan viikkoon. Itsetuntoni kasvaa sitä... Lue lisää...
Pyysin ystävääni, ihanaa ja mielettömän vahvaa Moonaa kirjoittamaan teille kokemuksestaan sairastua nuorena vakavaan, krooniseen sairauteen. Hän kirjoitti - ja sai minut ajattelemaan vakavan sairauden varjostamaa elämää ja niitä tunteita joita yhtä aikaa neuvotaan tuntemaan ja piilottamaan - pelkoa, kipua ja vahvuutta. Tässä teille tarina todellisen selviytyjän elämästä! Minun tarinani sairaudestani! Olen 2001 syntynyt nuori... Lue lisää...
Mun stressaaminen, ahdistus ja niissä vellominen on lähtenyt taas omaan nousukiitoonsa. Otetaan nyt tilanteesta ilo irti, ja katotaan kuka pääsee lähimmäksi stressitason kattoa tai meikän pointseja! STRESSIBINGO 1. Itket usemman kerran päivässä 2. Juot ainakin litran kahvia päivässä 3. Et nuku kunnolla; joko et saa unta, heräät liian aikaisin tai painjaiset pitävät hereillä (ota piste jokaisesta vaihtoehdosta... Lue lisää...
On Keliakiaviikko, tiesitkö? En mäkään tietäis, jos tuo sairaus ei olisi muutamaa vuotta kulkenut mukana. Tiesitkl, että suomessa on 70 000 diagnosoimatonta keliaakikkoa? Se ei siis todellakaan ilmene aina vatsavaivoilla tai siinä mielikuvassa mikä mulla oli ennen - jatkuvana ripulina ja kovina kipuina. Itse aloin oksentaa. Laattasin ensin millon sattui, kohta säännöllisesti, kokoajan ja silloin vasta alkoi mennä vatsakin sekaisin. Makasin päivystyksessä... Lue lisää...
Juha osti meille liput Rammsteinin Ratinan keikalle aikalailla meidän ensimmäisen ja toisen seurustelu viikon vaihteessa. Ja niilllähän sitä lesottiin menemään! Kyllä mä muistan kun mun frendit ja perhe katsoi ensin vähän ihmeissään, että oonko oikeesti ihan varma että haluan varmasti mennä vielä 10 kuukauden päästä keikalle ihmisen kanssa, kenen kanssa olen hengannut pari viikkoa. Joo, varma. Ja mehän mentiin! Perjantain lisäkeikkaa ja sitä... Lue lisää...
Koulusta oon ollut sairaslomalla tammikuun ekasta viikosta, 2019, ja töistä maaliskuusta 2018. Tarviiko kertoa miksi? Koska mun elämä, pää, jaksaminen ja mistään minkään tajuaminen meni täysillä ohi. Koska oon viettänyt liikaa aikaa Taysissä ja Pitkässäniemessä koska on ollut aika vaikea elää kivun kanssa, mikä ei anna kävellä ja hengittää yhtä aikaa. Ei siinä istuta 4h luentosalissa kun taju lähtee kivusta, eikä etenkään olla vastuussa... Lue lisää...
Instagramissa pörräävä ilopilleri ja supersuloinen Heli (@heliig) -flicka näyttää ihan Haloon Ellille!- haastoi miettimään ja kertomaan parhaat palat isestäni. Kehumaan itseään. Katsomaan omaa peilikuvaa objektisesti. Uskaltamaan rakastaa itseään. Ajettelin että mun on turha tarttua tähän, kun näin syksyn alkaessa stressi ja sateista ja liikkuvista celciusasteista seonnut kroppani ja pääni aiheuttaa vaan lisää paskaa itsensä sietämiseen. Mutta... Lue lisää...
Rakas Totuuden kaipuussa - blogin Pinja inspiroi minutkin pohtimaan tätä vuotta hieman toisesta perspektiivistä - tai ehkä just siitä mistä tulee usein valitettavasti eniten tiirattua. Lähtökohtaisesti vuosi on ollut upea; olen mennyt kihloihin, muuttanut kihlattuni kanssa yhteen, hankkinut pitkästä aikaa lemmikin ja saanut nauraa. Ensimmäinen ehdokas No, vuoden paskin reissu on ollut ambulanssilla kivunhoitoon Acutaan -no siellä virtas... Lue lisää...
Unelmapäivä. Siitä Munkin matkassa bloggaajamme Jenni haastoi kertoman. Olen miettinyt viime aikoina paljon unelmiani, sekä realistisia että mahdottomia. En väitä että unelmia ei pitäisi tavoitella, mutta ymmärrätte, että esimerkiksi päivä jolloin kaikki sairaudet ja terveysongelmat maksansiirtoon een taiottaisiin pois elämästäni, ei ole kovin todennäköinen unelma. Täydellisenä päivänä olisin kivuton, ja voisin tehdä kaiken rakastamani ilman... Lue lisää...
Tämä postaus - tai kuvasarja - edustaa täydellisesti tätä viikkoa meidän kotona. Ollaan oltu nyt viikonpäivät ihan vaan kotona, ja ai saaatana se on tuntunut hyvälle. Ollaan kokeiltu erilaisia Smoothieita, kävelty pitkin kaupunkia ja sen puistoja. Pidetty kädestä kiinni ja katseltu elokuvia, luettu omia kirjoja ja olen maannut kainalossa. Kotona olon lisäksi arkeen paluu on näkynyt mun psykoterapian alussa, apteekissa... Lue lisää...
Viimeisten viikkojen aikana olen pukeutunut mekkoihin ja nähnyt pitkästä aikaa perhetuttuja ja sukulaisia, jep, rippijuhlia! Olen istunut puistoissa lukemassa kirjoja, katselemassa taivasta ja pussailemassa. Olen kiipeillyt Pyynikillä ja istunut sen kallioilla piknikillä ja käynyt jopa uimassa! Olen ruskettunut, värjännyt hiukseni tummanpunaisiksi, fiksannut ripseni. Olen istunut Ratinan rannassa kuuntelemassa Sannia ja Ellipsiä. Olen... Lue lisää...
Yhteistyö Suomi Pop festivaalien kanssa. No siis SANNI KURKISUO on ainoo asia mitä haluan viikonlopusta sano,koska mä en tarvii pornoo kun beibi mulla on sut; onhan sun muija aika pommi; työnnä mut vasten vessan seinään; ihan sama Jeesus vai allah kunhan saan olla sun alla; ja mä lupaan pysyy aitona ja aina rokkaa koska; ennen syötiin lettuja, nyt lasketaan kaloteita; prinsessoja ja astronautteja piti meistä tulla; sanat kaikki, vailla voimaa... Lue lisää...
Minä olen ihminen kenen sydämen kuuluu lyödä basson tahtiin. Olen se joka osaa yhtäkkiä kaikki Kaija Koon biisit ulkoa. Kenen paljaat jalat tamppaa märkää nurmea tai hiekkakenttää, glitteriä on karissut hiuksista hikiselle iholle. Joko saa paljastaa ihan mielettömän siistin yhteistyön, jonka Keskisuomalainen mahdollisti; minä lähden Suomipop festareille!! Ja te pääsette mukaan tunnelmaan HETKENKETKU blogissa, sen Facebook sivuilla päivittyy... Lue lisää...
Postaus sisältää kuvia ja tekstiä, painon, tunteita, minun tilanneni. En suosittele postauksen lukemista syömishäiriötä sairastavalle, sillä avaan avoimesti asiaa. Korostan vielä, että tämä on omakohtainen kokemukseni, haasteeni ja samalla turvani. En tahdo provosoida ketään, joten mietithän vielä, että kannattaako tämä lukea. Tämä on minun tarinani, taisteluni, enkä kehota ketään toimimaan samoin kuin minä tein tai teen. Ymmärrä, että minä... Lue lisää...
Ensihätään toivon mahtuvani tänäkin kesänä tuohon ihanaan uima-asuun, jonka ostin viime keväänä; positiivisena yllätyksenä ainakin nuo lempparit (no ainoat) shortsit mahtuvat edelleen päälle :-D Toivon että tänä kesänä saadaan nauttia auringosta; niin parvekkeella, sukulaisteni luona maalla, sekä vihdoin Juhan äidin luona. Olisikohan se reissu pitänyt tehdä vähän aiemmin, onhan tässä miehelläni sitten esittelyä - tässä on Sara, mun... Lue lisää...
I DON'T WANT YOU TO SAVE ME. I WANT YOU TO STAND BY MY SIDE AS I SAVE MYSELF. Teksti itse lipui mieleeni keskiviikkona ja oli hakattu yläselkääni perjantaina. Tekstin googlettamalla huomaa, etten ole ainoa joka sen merkityksellisyyden on huomannut, mutta kyllä kolahti. Leimana teksti on parantunut tosi nopeasti ja vaivattomasti, oon sipaissut siihen Easy Tattoo nimistä rasvaa. Vaja viikko tatuoinnin otosta, olin taas psykiatrisessa sairaalassa. Itsetunto on... Lue lisää...
Tämä mielenkiintoinen ja paljon ajatuksia herättävä kysymys tuli lukijan kysymyksenä Instagramissa. Miten sun sairaudet/kivut/nää kaksi vuotta ovat muuttaneet sun tulevaisuuden suunnitelmia? Työ? Perhe? Mä olen 22 vuotta, kihloissa ja avoliitossa upean miehen kanssa, joka on aivan täysin mun seitsemän oikein. Kaksi vuotta sitten olin "melkein parisuhteessa" toista vuotta, aikalailla olin just asunut 10kk Tukholmassa, mutta se suhde kesti sen vuoden... Lue lisää...
Lääkärini hyvin sanoi: "onhan tää ihan naurettavaa että tätä terapiaa ei ole aloitettu aiemmin, koska sun tilanne on ollut liian akuutti. Ihan kun sun tilanne olis nyt yhtään parempi kun aiemminkaa..." Mulla meni puoli vuotta löytää terapeutti. Mua neuvottiin etsimään kriisi- ja traumaterapeutti, ja mä yritin ja yritin. Ja kävin tapaamassa kaksi todellista tahvoa; meikä ei kyllä puhu yhdellekään Pikku Kakkosen juontajaa muistuttavalle lässyttävälle... Lue lisää...
Hei, onhan sulla hallussa HETKENKETKU:n Facebook-sivut, joille ilmestyvät niin uudet postaukset, storyt kuin jututkin, joita ei blogissa asti nähdä? Mun akuutista elinsiirrosta tuli viime viikolla, 27.5 täyteen kaksi vuotta. Kaksi vuotta. Se on aika pitkä aika ihmisen nuoruuden vauhdissa, mutta toivottavasti pitkästä elinajasta hirveän lyhyt tovi. Kaksi vuotta sitten mä pelkäsin kaikkea, vaikka olin niin sekaisin etten tajunnut mitä oikeasti... Lue lisää...
