Että meninkin kehumaan tiistaita, pitämään pientä flunssaa pahimpana huolenani. Ravasin koko yön lämmittämässä geelipusseja tai vaihtamassa niitä pakastettuihin ja hoitamalla niillä todella kipeitä, kramppaavia ja vihlovia, polttavia, särkeviä ja jonottavia hermoratojani. En muista milloin olisi ollut kipujen vuoksi noin hektinen yö. Soitin aiemmin gastrolle ylävatsakivusta, pahoinvoinnista ja sappiongelmista, ja tänään tuli Taysistä käsky... Lue lisää...
Nukuin aamulla melkein kymmeneen, kun sain silmäni auki, toi mieheni minulle kahvia ja suukkoja peittojen alle. Minä rakastan pitkiä aamuja kun köllitään, pussaillaan, hipsutetaan, silitetään hiuksia ja jutellaan tulevaisuudesta, tunteista ja on niin hyvä olla. Me lämmitettiin aamusauna, minkä lämmössä flunssakin hieman hellitti, stressilevelit laski ja hiuksiin sävytetty punainen näyttää monisävyisenä kivalle. Kuunneltiin Max... Lue lisää...
"Huomenta, sä oot Meilahden sairaalan teho-osastolla ja olit maksansiirrossa." yeah, vitut, mä nukun nyt. Niin, sit alkoi henkilökohtainen helvetti, vitun huono komedia. Ja ehkä koomisinta koko hommassa on se, että yleistäen muut elinsiirrosta heräävät kokee jonkunlaista euforista kiitollisuutta ja onnea uudesta mahdollisuudesta. Ja mä aloin sillon vasta viikko sen jälkeen toivoa et pääsis pois. Oon tuijottanut viikon systemaattisesti Greyn anatomiaa, ja... Lue lisää...
Viime päivinä olen tehnyt asioita joita en ole tehnyt koskaan ennen, tai ainakaan pitkään aikaan. Se tuntuu freshille. Mutta samalla pelottavalle, kun muuttuvia asioita on niin paljon. Hyviä asioita, ja vähän huonompia, ja niitä mitä rajaan someminäni ulkopuolelle. Olen loukannut käteni, kävin kolme kertaa kahdessa viikossa terveyskeskuksessa. Edellisen kerran räpylä oli kipsissä täsmällisesti vuosi sitten. Kynteni on maalattu sateenkaaren... Lue lisää...
Kaikki varmaan tietää sen paremmissa leikkipuistoissa olevan hämähäkkikeinuun? Sen, missä istutaan hämähäkinseittiä muistuttavalla alustalla missä on neljässä kulmassa ketjut ja missä saa hyvät vauhdit. No, ootteko ikinä seisseet sen edessä antamassa vauhtia muksulle tai kaverille? Varmaan melkein kaikki on. Mutta ootteko ikinä miettineet mitä käy,, jos kurottaa antamaan vauhtia, käsi meneekin keinun "sisäpuolelle" tai sille missä istutaan,... Lue lisää...
Täksi viikoksi on todella paljon suunnitelmia. Alkaa uusia kursseja, vanhojen kanssa alkaa tulla kiire viimeistellä, olen luvannut keholleni enemmän treenaamista ja parempaa palautumista. Viikon vaihteessa lähdetään reissuun mun sukulaisten luo, päästään vihdoin katsomaan mun pienen pientä kummipoikaa - vielä ehdittiin ennen ristiäisiä! Uusina kursseina mulla alkaa julkisoikeus, yritysjuridiikan perusteet, sosiaaliturvan ajankohtaiset kysymykset ja... Lue lisää...
Puhuttiin rakkaan ystäväni, Totuuden kaipuussa blogin Pinjan kanssa siitä, että näin syksyllä opiskelujen ollessa täysillä päällä ja aivojen loppu, on hyvä että blogia voi täydentää mielenkiintoisilla ja laadukkailla esseillä, joita on kursseille tehnyt. Tämän aamun taisteltuani kuitenkin Julkisen talousjohtamisen aineistoesseen kanssa, oon aivan varma, että te että ikinä lukis mun esseetä, jossa analysoin taloustiedon termejä ja teorioita niin... Lue lisää...
Mun stressaaminen, ahdistus ja niissä vellominen on lähtenyt taas omaan nousukiitoonsa. Otetaan nyt tilanteesta ilo irti, ja katotaan kuka pääsee lähimmäksi stressitason kattoa tai meikän pointseja! STRESSIBINGO 1. Itket usemman kerran päivässä 2. Juot ainakin litran kahvia päivässä 3. Et nuku kunnolla; joko et saa unta, heräät liian aikaisin tai painjaiset pitävät hereillä (ota piste jokaisesta vaihtoehdosta... Lue lisää...
Koulusta oon ollut sairaslomalla tammikuun ekasta viikosta, 2019, ja töistä maaliskuusta 2018. Tarviiko kertoa miksi? Koska mun elämä, pää, jaksaminen ja mistään minkään tajuaminen meni täysillä ohi. Koska oon viettänyt liikaa aikaa Taysissä ja Pitkässäniemessä koska on ollut aika vaikea elää kivun kanssa, mikä ei anna kävellä ja hengittää yhtä aikaa. Ei siinä istuta 4h luentosalissa kun taju lähtee kivusta, eikä etenkään olla vastuussa... Lue lisää...
Tämä postaus - tai kuvasarja - edustaa täydellisesti tätä viikkoa meidän kotona. Ollaan oltu nyt viikonpäivät ihan vaan kotona, ja ai saaatana se on tuntunut hyvälle. Ollaan kokeiltu erilaisia Smoothieita, kävelty pitkin kaupunkia ja sen puistoja. Pidetty kädestä kiinni ja katseltu elokuvia, luettu omia kirjoja ja olen maannut kainalossa. Kotona olon lisäksi arkeen paluu on näkynyt mun psykoterapian alussa, apteekissa... Lue lisää...
Yhteistyö Suomi Pop festivaalien kanssa. No siis SANNI KURKISUO on ainoo asia mitä haluan viikonlopusta sano,koska mä en tarvii pornoo kun beibi mulla on sut; onhan sun muija aika pommi; työnnä mut vasten vessan seinään; ihan sama Jeesus vai allah kunhan saan olla sun alla; ja mä lupaan pysyy aitona ja aina rokkaa koska; ennen syötiin lettuja, nyt lasketaan kaloteita; prinsessoja ja astronautteja piti meistä tulla; sanat kaikki, vailla voimaa... Lue lisää...
Hei, onhan sulla hallussa HETKENKETKU:n Facebook-sivut, joille ilmestyvät niin uudet postaukset, storyt kuin jututkin, joita ei blogissa asti nähdä? Mun akuutista elinsiirrosta tuli viime viikolla, 27.5 täyteen kaksi vuotta. Kaksi vuotta. Se on aika pitkä aika ihmisen nuoruuden vauhdissa, mutta toivottavasti pitkästä elinajasta hirveän lyhyt tovi. Kaksi vuotta sitten mä pelkäsin kaikkea, vaikka olin niin sekaisin etten tajunnut mitä oikeasti... Lue lisää...
Todellisuudessa elän kompostiaidan ympäröimässä sängyssä; Benedictus on alkanut syödä johtoja ja sänkyä, ja ainoa tapa saada ne turvaan oli aidata sängyn ympärys... Lattia on täynnä banaanilaatikoita, sillä me napattiin vähän vauhdilla loistava asunto keskustasta, muutetaan yhteen ja sellaista pientä muutosta. Tänään olin ensimmäisellä oikealla käynnillä psykoterapiassa, joka saatiin vihdoin alkamaan, eikä enää siirretty liian... Lue lisää...
Toivottavasti ymmärrät, että mun päivätyö on olla rehellisesti paskana. Olen aloittanut monta postausta ja ne ovat tulossa. Mutta nyt mun on pakko keskittyä itseeni, hengittämään, tuntemaan itseni ja ajatukseni. Tietämään mun defenssit. Mä heittäydyn nyt joogamatolle etsimään helpompaa tapaa hengittää. Pitäkää huolta itsestänne, muistakaa ottaa oma aikanne.... Lue lisää...
Viime viikot ovat kuluneet nopeasti. Olen maannut sairaalassa kivunhoidossa ilman mitään apua. Olen tärissyt melkein 40C kuumeessa suihkun lattialla ja oksentanut lattiakaivoon. Olen itkenyt, parkunut, vollottanut ja itkuhuutanut. Olen rakastanut. Olen nauranut. Olen ollut pakahduttavan onnellinen. Olen aloittanut lääkkeitä. Olen nostanut vanhoja. Olen kokenut enemmän vieroitus- ja sivuoireita kuin ikinä ennen. Olen juossut verikokeissa. Ja olen juossut - olen... Lue lisää...
Kysyin, tahtooko poikaystäväni kirjoittaa blogiini hänen näkemyksensä meidän arjestamme minun ja sairauksieni ja kipujeni kanssa. Ja tästä voitte lukea eteenpäin, - katsotaan olenko ainoa kenellä menee itkuksi! Hain eilen Saran psykiatrisesta sairaalasta kotiin. Ennen hoitojaksoa Saran psyykkinen ja fyysinen vointi oli kohtalaisen paha, siinä määrin kuitenkin, että jos Sara ei olisi itse hoitanut itse itseään osastolle olisin sen seuraavana... Lue lisää...
H E I N Ä K U U 2017 I 2018 L O K A K U U 2017 I 2018 Uskallan väittää, että nyt ei ole enää kortisonista ulkomuodossa tippaakaan. Sisäpuolelta varmastikin käyn kortisonilla ja suoniin imeytetään subutexit. Vahvoja aikoja, mutta ei kortisoniposkia, vaan ihan omat kasvot. K E S Ä K U U I L O K A K U U 2017 I 2018 Tämä lienee ainoa kuvapari, mistä näkee, että vaikka suoria leikkauksen jälkeisiä... Lue lisää...
Mä pääsin psykiatrisesta sairaalasta elokuun lopussa. Ei vain ole ollut sanoja mitä kirjoittaa. Kipuni eivät jääneet osastolle. Vaikka niiden 11 viikon aikana kyllä yritettiin saada minut kivuttomaksi, edes hetkeksi. Lääkäriopiskelijat, joille kerroin tarinani, itkivät. Hoitajani itkivät. Taxikuskini itkivät. Mä itken edelleen, enkä tiedä miten helvetissä se on määrä kyetä lopettamaan, jos kipukohtaukset kiertävät piirissä ympärillä. Tällä... Lue lisää...
Olin eilen aamulla sovitusti lähdössä käymään tyttöystäväni luona 09:15 bussilla. Ei mitää huolta, mun aamuhan on jo pitkään koittanut 04-06 välillä, joten ei tule kiire. Paitsi sinä aamuna kun heräät tunnin ennen bussin lähtöä, 35min ennen paikallisbussin lähtöä. Hyvässä aamukoomassa voi alkaa keittää puuroa 15min ennen lähtöä; aivan kovia kaurahiutaleita joista vesi on haihtunut pois, joita varmaan metallilastalla revit muumikulhoon, voi ei... Lue lisää...
Kyllä te tiiätte että mä joskus ihan tosissaan yritän pärjätä elämässä, jos en pärjätä nii ainaki painella täysillä eteenpäi. Myös tänään. Pakkasin aikaista töihin lähtöä -ensimmäinen päivä uudessa paikassa- varten kassin illalla valmiiksi. Kyllä mieli lepäs ja kaikkee muuta kun katseli aikaan saannostaan; kaikki vaihtosukista ja ulkohousuista verokorttiin järjestettynä. Sit vaan ajoissa sänkyyn ja pitkille yöunille, kun edeltävänä... Lue lisää...
