VALIKKO
29.7.2018 10:48

Ihmeellisiä vinoutumia ja improvisoitua johtajuutta

Sara mitä hittoa

Olen ollut vähän reilun kuukauden psykiatrisessa sairaalassa kivunhoidossa ja oppimassa elämään kivun kanssa.

Sen lisäksi että hermokipuni on edelleen todella kovaa myös norspan laastareiden kanssa, on myös päässä kipua kohtaan enemmän vihaa ja raivoa enemmän kuin olen ikinä tuntenut.

Psyykkisesti olen siis vihainen, mutta myös katkera, vittuuntunut, epätoivoinen, kyllästynyt, surullinen, eksynyt, hajonnut ja yksinkertaisesti paskana.

Väsynyt, niin väsynyt, mutta on aivan sama nukunko vuorovaudessa 5 vai 16 tuntia. Väsyttää vaan.

Sitten tuli se, että toistaiseksi tuntemattomasta syystä oikea nilkkani on rikki. Toissa aamuna se vain roikkui vasemmalle taittuneena, enkä saanut sitä käännettyä oikein, enkä liikuttamaan kuin varpaita. 16h myöhemmin pääsin takaisin nukkumaan oikeaan sairaalaan, kun taysissä oltiin neuvottomia ja lopulta vain lastattiin. Kyynersauvat tästä nyt vielä puuttui – hermokipu ehk nelinkertaistui !!

Mä hain yhteiskunatutkimukselle, luin kaks kuukautta ihan crazynä. Olin varasijalla 3. enkä päässyt sisään.

Mun toinen, hakukohde oli hallintotieteet Johtamiskorkeakoulussa. En opiskellut, kun ykköskohde vei ajan ja energian loppuun. Pääsykoe oli mielenkiintoinen ja innostuin käyttämään aivoja ja mielikuvistusta, ja siinähän kävi niin , että –

JOHTAMISKORKEAKOULU KUTSUU !!!

Vähän vauhtia tänne psykiatrisellekin. Enemmän juttua tulee edelleen igstoryyn, @pullankuvatus, jota voitte katsella vaikka ette tiliäni jostain syystä seuraisikaan!

Voimien mukaan kirjoittelen meininkejä!

Kommentit

  • Nimetön Nimetön

    Sara, jospa ottaisit Jeesuksen matkakumppaniksi, kokeile edes.

     0
    • Sara Kuparinen

      Hienoa, jos sinä tunnet Jeesuksen kulkevan mukanasi, se lienee tuovan sinulle rauhaa.

      Minä uskon moniin eri asioihin, joskus ehkä Jeesukseen, mutta ensin yritän 11vuoden yrityksen jälkeen uskoa itseeni.

      Kaikkea hyvää kesääsi!

       2
  • Eve

    Jeesukseen! Mitähän vittua?
    Ehkiä viimeinen asia mitä ehdottaa kipupotilaalle.
    Mä taasen jaksan uskoa sinuun itseesi ja odotan kovasti puolestasi opintojen alkamista ja että pääset keskittymään inspiroiviin juttuihin, ennenkaikkea että kivut jäävät kakkoseksi ihan vaan elämälle <3
    ….ja tietenkin tulevia blogauksiasi!

     1
    • Sara Kuparinen

      Kiitos Eve siitä että uskot muhun ja tosissasi kannustat eteenpäin! Toivottavasti säkin voit mahdollisimman usein mahdollisimman hyvin ja oot onnelinen! <3 Me uskotaan toisiimme ja heihin muihin kenen ollaan nähty taistelevan ihan sairaiden asioden ja kipujen läpi – harva tapaa niin montaa vahvaa ihmistä elämänsä aikana kun me ollaan tavattu, jopa ystävystytty <3
      Aloittaja ja moni muu uskoo Jeesuksen apuun ja varmaan parannukseen, ja ehkäpä joku todella saa siitä uskoa ja voimaa, ja se on hienoa.

       1
  • Eve

    Anteeksi murut kielenkäyttö, viittaus oli Sannin biisiin, joka soi päässäni.

    Luen juuri kirjaa ”sieluani et saa”, joka kertoo kamalan tarinan narsistin vaimosta ja sijoittuu juurikin uskonnolliseen yhteisöön.

    Pidän siitä että jaat todellisia tunteita, joihin samaistua. Suomalaisnaisissa elää vielä tiukassa usein kiltin tytön syndrooma.

     0
    • Sara Kuparinen

      Tarvitaan hoivaajia, mutta niin tarvitaan tiukkoja johtajia ja auktoriteetteja. Ja totta helvetissä jokainen ihminen voi pyrkiä intohimojensa mukaan mihin tahansa suuntaan elämässään ja ammatinvalinnassaan.

      Tytöttely voidaan lopettaa kokonaan.

       0
  • Nimetön Leena

    Voimia kiputaisteluun ja opinnot ovat niitä mitä minäkin opiskelisin jos olisi mahdollista. Innolla jään odottamaan yhtä johtamisen ammattilaista, koska Suomi tarvitsee kipeästi hyviä johtajia

     0
    • Sara Kuparinen

      Kiitos uskostasi muhun! Oon aina kokenut että musta ei ole rivityöhön eikä oikeestaan ees tyytymään yhtään vähempään kun mitä voi saavuttaa.
      Tälle allalle pääseminen on niin mahtava juttu etten oo vielä edes sisäistänyt miten pitkälle tästäkin voi pääästä!!

       0

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.