VALIKKO
5.9.2017 10:24

Syksysateet alkaa laita kuvitteellinen tohtorimiekka tanaan

Kela ei ole saanut vielä kolmen ja puolen kuukauden aikana käsiteltyä mun sairaspäivärahahakemusta (todella, todella kätevää kun sitäkin pitää häseltää kahden maan välillä) mutta jos joskus niin nyt tajusin että tää sluibaaminen ja ympäri chillaaminen on tehty jollekin muulle. Mulla on niin hirveä ikävä sitä aineistojen yhdistelemistä ja uusiks kirjoittamista, sitä kun esseet on jo omastakin mielestä niin hyviä että liihottaa puoliksi nirvanassa. Mindmappeja.  Eniten silti sitä pänttäystä millaista oli lukea reaalien yo-kirjoituksiin; sitä kun on määrä x aikaa ja määrä x materiaaleja opeteltavana, tyyli on vapaa mutta koska pitää olla täydellinen niin lukion oppimäärä ei silti riitä. Sitä, mulla on ikävä sitä että saa todistaa itselleen ja muille siinä ohimennen että pärjää siinä missä itselle on väliä.

On varmaan osa ylimaallimaallista pelastussuunnitelmaa että istun tänään yksin kotona nauttimassa aamukahvejani. On meinaa lähellä etten ala improvisoida vakuuttavaa kiitospuhettani niihin bileisiin kun saan maisterini ulos. Tai ala jo mittailla päätäni että varmasti saan ajoissa mittatilauksena tehtävän tohtorin hattuni sitten ehkä kolmentoista vuoden kuluttua. Viimeiset puolivuotta oon saanut noin viidesti viikossa hypätä päälleni henkisellä sumopainijan painolla ja raivolla etten oo alkanut selvittää että kuinka monta, kuinka pitkiä ja mihin saan vaihtoni kohdistaa. Vai voinko sittenkin vaihtaa suunnitelmaa ja aloittaa kolmannenasteentutkintoni saman tien vaikka Hauptunissa, Wienin pääyliopistossa.

Sinänsä ihan realistisia ja etenkin ajankohtaisia suunnitelmia, koska yhdellekään luennolla en ole osallistunut ja enkä vieläkään ole virallinen opiskelija edes Kittilän täydentävässä peruskoulutuksessa. Valitettavasti seuraava haku on vasta keväällä, mutta sentään huomenna pääsee luennolle. Ja ylihuomenna. Ja ens viikolla, kahdesti.

On varmaan ihan hyväksyttävää miettiä kolmatta viikkoa mitä haluaa pukea päälleen (well eikö kaikkialle voikkaa mennä juoksutrikoissa ja pinkissä addussa) ja että mihinkähän ohjelmaan sitä haluais muistiinpanonsa kirjoitella. Sen sijaan sellainen asia kuin mulla ei ole sitä kämppää on täysin toissijainen, samoin se etten tiedä missä yliopisto on tai omista edes bussikorttia sinne pääsyn edistämiseksi.

Mutta näin hän jaksoi olla kolme kuukautta (ainakin) seitsemästä sairaslomalla. Sitä paitsi on suorastaan pakottava mahdollisuus nostaa sairaspäivärahaa (kunhan se nyt joskus käsitellään) ja aloitella siinä samalla opintojaan. Täällä pitää alkaa viskoa aamupalaa blenderiin ja nostelemaan kahvikuppia vähän aktiivisemmin, muuten voi olla että joudun vielä käymään keskussairaalassa tai viimeistään Taysissa kofeiinitiputuksessa näillä viimeaikaisilla yöunilla.

Mitä sä opiskelet? Tai oot opiskellut? Teet nyt? 🙂

ps. mua jännittää aivan sairaasti jos ette vielä hoksannut!!

 

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.