VALIKKO
29.8.2019 10:00

TÖITÄ JA YLIOPISTOA TAPPOSAIKUN JÄLKEEN

Koulusta oon ollut sairaslomalla tammikuun ekasta viikosta, 2019, ja töistä maaliskuusta 2018.

Tarviiko kertoa miksi? Koska mun elämä, pää, jaksaminen ja mistään minkään tajuaminen meni täysillä ohi. Koska oon viettänyt liikaa aikaa Taysissä ja Pitkässäniemessä koska on ollut aika vaikea elää kivun kanssa, mikä ei anna kävellä ja hengittää yhtä aikaa. Ei siinä istuta 4h luentosalissa kun taju lähtee kivusta, eikä etenkään olla vastuussa kenenkään lapsista. Siitä kaikki kreditti itselleni, etten oo ees yrittänyt tehdä töitä kun oikeesti pitäis maata sängyssä ihan kolmiopäissään.

No, elokuu on tuonut mukanaan sekä karkkilakon että takaisin treenaamaan palaamisen (olin eilen body&box -tunnilla yliopistolla, ja musta tuntuu että jokainen lihas on muuttunut silkkipaperiksi), ja sit kirjallisuustentit, työt ja maanantaina alkavat luennot.

Mä siis teen taas, edelleen, vielä keikkaa yksityisenä lastenhoitajana parissa ihanassa perheessä. Oon aiemmin tehnyt sijaisuuksia päiväkodissa, eskareissa ja alakouluissa, ja keikkaillut Mannerheimin lastensuojelu liitolla, mutta nyt on niin hyvin muodostunut palapeliarki, että nuo lisätienestit on voinut ainakin toistaiseksi unohtaa. Helpottaa kummasti kun tietää etukäteen milloin on töitä ja missä, millainen odotus ja homma siellä odottaa. MLL:n kautta oon tehnyt töitä yli sadassa perheessä kuluneiden vuosien aikana, luonnollisesti valtaosassa vain kerran. Nyt mun työajat on tosi hyvin rytmittyneet ja nautin aidosti niistä tunneista lasten kanssa.

Oon tehnyt pari sukupuolentutkimuksen kurssia sisään tässä loppukesästä tenttimällä ne kirjallisuutena – huomenna 0800 odottaa viimeinen tentti hetkeen. Kirjallisuutena tenttiminen tarkoittaa siis sitä, että lukee määrätyt kirjat ja menee tekemään niiden pohjalta tehdyn tentin. Mun kohdalla ainakin kaikki kirjallisuustentit ovat sisältäneet pari esseeetä jokaisesta kirjasta. Näin ei siis tarvitse suorittaa koko kurssia luentoineen ja tehtävineen; – on tosin huomattava että kaikkia kursseja ei voi näin suorittaa. Mulle tämä on ollut kuitenkin ehdottomasti paras tapa palata opintojen pariin, sillä kirjojen lukeminen ja niiden sisäistäminen on mun vahvimpia puolia opiskelijana. Toki se vaatii sitkeyttä ja hermoja, keskittymistä ja aikaa, mutta on mulle paljon helpompi kuin vaikka 8 viikon ajan luennoilla istuminen, kun pakollisien luentojen aikana voi olla ties miten paha olla ja usein koko homma onkin mennnyt ihan päin vittua.

Oon meinaa istunut 4h luennoilla mm. päästyäni pari tuntia aiemmin Taysistä, aamuluennolla vietettyäni yön kipulääketipoissa Acutassa, käytyäni just kuulemassa että mun kipua ei voi hoitaa… Viime syksynä lähdin painamaan fuksivuottani sisään suoraan 13 viikon Pitkänniemen psykiatrisessa vietetyn kesän jälkeen. Voin sanoa, että oli aika kamalaa yrittää pärjätä ja tajuta, kun oli niin lääkkeissä ja mun papereihin kirjoitettiin vakavat masennukset monen muun tilalle, että mut pystyttiin kotiuttamaan, vaikka ihan itse tappelin itseni ulos siitä laitoksesta, koska kouluun oli pakko päästä. Jälkikäteen kadutti kyllä aika rankasti, etten jääänyt hoitamaan itseäni parempaan kuntoon vaan juoksin pää edellä hajottamaan itseäni yhä enemmän. No joo, ompahan siltäkin ajalta opintopisteitä kertynyt, mutta ehkä olisi voinut suorittaa koko lukuvuoden vähän paremmalla menestyksellä, jos olisi alkuun uskonut ettei pidä polttaa itseään aivan loppuun. Oli meinaa aika kamala kesä taustalla halvaantuneen jalan kanssa, loputtomissa kivuissa, sormet kurkussa ja järjettömien masennusaivojen kanssa. Että monella luennolla diat pyörivät ympäri kilpaa diapamien tai oxycontinien kanssa.

Tässä kuvassa voin niin helvetin huonosti, olin saanut kieltävän vastauksen alalta mihin oikeesti olin lukenut monta kuukautta ihan sata lasissa ja skipannut sen takia syömisen ja nukkumisen.. Ja sit päässyt sisään Johtajakorkeakoulun hallintotieteille, mistä ei uskaltanut edes haaveilla. Jep, olen päässyt sisään yliopistoon just siks, että piti osallistua kaksiin pääsykokeisiin. Ja aattelin että en mä menetä mitään jos käyn katsomasssa niin vaikean ja mielettömän upean alan pääsykokeet. No en luonnollisesti ees tiennyt mitä siellä oli etukäteismateriaalina, mutta improvisoin kokeen tarjolla olevan materiaalin ja omien ajatusteni ja aivojeni kanssa; ja tadaa, meikästä tuli hallintotieteiden fuksi 2018! Ja kyllä, olin psykiatrisessa kun sain sen ilmoituksen, ja meni ehkä 3min ja koko sairaala-alue noin 15 rakennuksella ties että neiti Kuparinen on yliopisto-opiskelija… Onneks oli niitä hoitsuja ketkä itki mun kanssa onnesta, muuten olisin varmaan joutunut viettämään siellä toiset 13 viikkoa seottuani koulupaikkatiedosta… :’D

No en luonnollisesti ees tiennyt mitä siellä oli etukäteismateriaalina, mutta improvisoin kokeen tarjolla olevan materiaalin ja omien ajatusteni ja aivojeni kanssa; ja tadaa, meikästä tuli hallintotieteiden fuksi 2018!

Mut joo, tällei yli puolen vuoden tauon jälkeen tekee hyvää vetäistä roskakuskin vihreät haalarit päälle ja lähteä konttaamaan kohti haaveammatteja!

Mulla on tässä ekassa periodissa (meillä ainakin lukuvuosi jakautuu neljään periodiin mihin kurssit rytmittyvät) 20opintopisteen edestä tekemistä; sosiaali työtä, taloushallintoa, julkista johtamista ja oikeustieteen pohjia. Ainakin. Tästä on tulossa työläs, mutta toivottavasti myös erittäin palkitseva syksy! Tavoite on pystyä opiskelemaan koko vuosi suhteellisen tasaisesti, ja periodeissa missä on vähemmän lähiopetusta, on tarkoitus saada tehtyä parikolme kurssia kirjallisuutena.

Ens viikolla saatte uudet fiiliskuvat alkavasta lukuvuodesta, voin luvata, että ykskään ei oo otettu Taysissä, käteni ei ole murtunut, silmänaluseni eivät ole noin vaaleat eivätkä haalarini noin yksiväriset. Vielä hetken voitte tuudittautua ajatukseen että hymyilen hennosti lukiesssani luomiani sivuhirviöitä!

Millainen boogi sulla on uudesta lukuvuodesta?

ps. Ostin just etuosto-oikeudella itselleni ja miehelleni liput Slipknotin keikalle, pari viikkoa takaperin tehtiin sama Ghostin kanssa. Enkä oo vielä ees muistanut tulla näyttämään teille miten sairaaan kova Rammstein oli kun heitti keikan kirjaimellisesti meidän naapurissa ja eka versio näkyi hyvin parvekkeelle!

 

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.