VALIKKO
7.9.2019 12:11

Parhaat ilmastohankkeet: metsien suojelu ja kahden lapsen politiikka

Metsien suojelu –

Olen pohtinut viikon ajan, että mitkä olisivat tehokkaimmat ilmastohankkeet, joilla torjua ilmastonmuutosta nopeammin. Mietittyäni hetken tajusin, että metsillä on ilmastonmuutoksessa suuri rooli hiilinieluina. Metsät varastoivat hiiltä ilmakehästä ja myös ihmisten aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. Tämän takia meidän on suojeltava metsiämme. Biosin katsauksen mukaan hallituksen suunnittelemat hakkuutasot johtavat todennäköisesti metsien hiilinielujen pienenemiseen. Meidän tavallisten kansalaisten tehtävä on ostaa useita hehtaareja metsiä, joita suojella ja pitää kunnossa. Älkää ymmärtäkö väärin: arvostan silti hallituksen ilmastotavoitteita!

Metsät ja ilmasto liittyvät toisiinsa: metsien häviäminen ovat muuttuvan ilmastomme syy ja seuraus. Vähentämällä metsähäviötä voimme vähentää hiilidioksidipäästöjä ja torjua ilmastonmuutosta. Se on niin yksinkertaista! Metsien häviämisen vähentämisellä voi olla useita etuja ekosysteemeille ja ihmisille.

Meidän on parannettava metsänhoitoa, sillä metsien hävittäminen vastaa lähes 20% kaikista kasvihuonepäästöistä – enemmän kuin koko maailman liikenneala. Olisiko aika ottaa syyttävä sormi pois yksityisautoilijoista? – Kyllä! Polttoaineveron korotus on hyvä asia, mutta tällä hetkellä siitä voi koitua ongelmia työntekijöille.

Kahden lapsen politiikka –

Toinen suuri ilmastohanke täytyy olla kahden lapsen politiikka. On käsittämätöntä, että miten vähän puhutaan väestönmäärän vaikutuksesta ilmastonmuutokseen. Maapallon resurssit on tehty riittämään miljardille ihmiselle ja tällä hetkellä meitä ihmisiä on yli 7 miljardia. Jos tilanteelle ei tehdä mitään, elää maapallolla lähes 10 miljardia ihmistä vuonna 2050.

Me menetämme ilmastonmuutoksen seurauksena jatkuvasti luonnonvaroja. Mitä tapahtuu, kun maapallolla on 10 miljardia ihmistä ja luonnonvarat riittävät vain pienelle osalle? Alkaa kilpailu ehtyvistä luonnonvaroista, jotka lopulta johtavat kriiseihin ja jopa sotiin. Suurimpia kriisejä tulee olemaan ilmastopakolaiset, jotka pakenevat omasta maastaan, kun alue muuttuu ilmastonmuutoksen myötä elinkelvottomaksi. Suomen osuus maailman bruttokansantuotteesta on Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan noin 0,35 prosenttia. Kuvitellaan hetki, että Suomi ottaisi sen verran ilmastopakolaisia 150 miljoonasta ihmisestä, se tarkoittaisi yli 500 000 ilmastopakolaista. Voi olla, että ilmastopakolaisten ennustettu määrä on väärä, koska jos väestönkasvu pysyy samana voi määrä olla paljon suurempi – ilmastopakolaisia tulee eniten kehitysmaista, joissa syntyvyys on tällä hetkellä liian korkea.

Väestönkasvu lisää ilmansaasteita, melusaastetta, sekä vesien- ja maaperän pilaantumista. Ilman pilaantuminen aiheuttaa muutoksia ilmakehän koostumukseen ja siitä seuraa ilmaston lämpenemistä ja valtamerten happamoitumista.
Tällä hetkellä maailman väkiluku on noin 7,5 miljardia ja jokainen ihminen tarvitsee teoreettisesti 2 litraa vettä. Joka päivä tarvitaan siis 15 miljardia litraa vettä yhteensä terveellisten elämäntapojen vähimmäisvaatimusten täyttämiseksi.

Ihmisten hyvinvointi tulee heikkenemään, kun väestönmäärä kasvaa ja elinvoimaisten luonnonvarojen välisen epätasapainon kasvaessa tarvitaan enemmän viljelymaata, makeaa vettä, energian ja biologisia resursseja. Jos tällä hetkellä kärsitään näiden asioiden vähyydestä niin voitte vain kuvitella tilanteen 2050-luvulla.

Ennen sodat ja sairaudet tappoivat ihmisiä, mutta nykyään elämme rauhan aikaa ja meidän lääketiede on kehittynyt pitkälle, jonka seurauksena ihmisiä syntyy enemmän ja kuolee hitaammin.

Jos väestönkasvu jatkuu me ylitämme maapallon kantokyvyn. Sen seurauksena tapahtuu nämä asiat: ilmaston lämpeneminen karkaa käsistä, ekologinen romahdus, elämänlaatu heikkenee, kaikkia koskeva nälänhätä ja jopa sukupuutto, kun resurssit katoavat.

Meidän on tehtävä välittömästi kansainvälinen sopimus, jolla pyritään toteuttaa kahden lapsen politiikka! Kehitysmaille on annettava enemmän valistusta ehkäisyistä ja tarjota niitä heille. Tällä hetkellä suurin osa lahjoitusrahoista lähetetään vääriin paikkoihin, jotka eivät edistä ilmastonmuutoksen torjuntaa tai väestönkasvun pienenemistä.

Olen puhunut ihmisväestön kasvusta jo aiemminkin:

https://www.stoori.fi/ilmastonasialla/ihmisvaeston-kasvu/

Haluan muistuttaa, että kaikilla ilmastoteoilla on merkitystä. Kuka tahansa pystyy halutessaan lisäämään ruokavalioon enemmän kasviksia tai vähentämään yksityisautoilua. Kaikki luulee, että ilmastonmuutoksen torjuminen pitää aloittaa radikaalisesti, mutta lisäämällä pieniä ilmastotekoja viikottain pystyt pienentämään omaa hiilijalanjälkeä merkittävästi. Haluan vain, että päättäjät tekisivät suurimpia toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi, koska heillä on se valta. Me kansalaiset pystymme vaikuttamaan ilmastonmuutoksen torjuntaan juuri näillä pienillä toimilla.

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.