VALIKKO
28.3.2016 19:35

Kirjallisuuden ja kirjoittamisen opiskelu Jyväskylän yliopistossa

Yhteishaku on parhaillaan käynnissä ja ajattelin, että ehkä joku jossain voisi hyötyä kokemuksistani sitä oikeaa opiskelupaikkaa etsiessään. Oikeastaan suhteeni opiskelupaikkaani on monimutkainen. En taida uskoa siihen yhteen oikeaan… Antakaas, kun selitän. Kilometripostausvaroitus!

Mitä mä oikein haluun?

Kirjoitin ylioppilaaksi keväällä 2011. Hain silloin opiskelemaan journalistiikkaa, kuvajournalismia ja kirjallisuutta, mutta oikeastaan halusin pitää välivuoden, koska koin lukion tosi rankaksi, olin ihan puhki kirjoituksista eikä motivaatio opiskeluun tai pääsykokeisiin lukemiseen ollut kovin korkealla. En päässyt mihinkään ja tein vuoden töitä.

Keväällä 2012 motivaatiota oli, mutta en edelleenkään tiennyt sen paremmin, mitä haluaisin tehdä. Olin koulussa hyvä äikässä, joten sen perusteella yritin suunnistaa. Hain Helsingin ylipistoon opiskelemaan yleistä kirjallisuustiedettä ja logopediaa. Lisäksi Jyväskylän yliopistossa oli ensimmäistä kertaa sellainen hakukohde kuin taide ja kirjallisuus, johon ei ollut pääsykoetta, vaan sinne haettiin motivaatiokirjeellä. Sinnehän mä sitten pääsin. Sittemmin kirjallisuuden valintamenettelyissä on palattu pääsykokeeseen, josta en valitettavasti osaa sanoa mitään.

Kuka ei kuulu joukkoon?

Taiteen ja kirjallisuuden koulutusohjelmaan kuului siis taidehistoria, taidekasvatus ja kirjallisuus. Nykyään tosiaan kirjallisuuteen haetaan erikseen, mutta perusopinnoissa on muutamia yhteisiä opintojaksoja kaikille laitoksen opiskelijoille, niin kuin varmaan melkein kaikilla muillakin laitoksilla. Olisin voinut tehdä kaikkien kolmen aineen opintoja sekaisin, mutta tein oikeastaan vain kirjallisuuden kursseja. Pääaine valittiin varsinaisesti silloin, kun mentiin proseminaariin ja alettiin tehdä kandidaatintutkielmaa.

Kirjallisuuden perusopinnot olivat kivoja: kirjallisuuden analyysia, kirjallisuustieteen perusteita, kirjallisuuden tuntemusta ja kirjallisuushistoriaa. En kuitenkaan ole ollut kirjallisuuden opinnoissa ikinä erityisen hyvä ja tunne vahvistui aineopinnoissa. Yliopisto-opiskelijaksi olen oikeastaan aika käytännönläheinen ihminen, en kovin analyyttinen tai kiinnostunut pohtimaan eri teorioiden syntyjä syviä. Kirjallisuudenopiskelijana koen, että pitäisi olla jotenkin taiteellisempi ja filosofisempi. Olen ollut ihan keskinkertainen opiskelija.

kirjallisuuden ja kirjoittamisen opiskelu jyväskylän yliopistossa

Parasta yliopisto-opinnoissani

Kirjoittamisen perus- ja aineopinnot järjestetään avoimessa yliopistossa ja niihin on yleinen haku keväällä ja syksyllä. Jyväskylän yliopiston tutkinto-opiskelijoille on lisäksi syksyisin haku maksuttomaan kiintiöön, normaalistihan opinnot maksavat kympin per opintopiste. Itse olin hakenut keväällä 2012 yleisessä haussa enkä malttanut odottaa ja ottaa riskiä maksuttoman kiintiön suhteen (siihen valitaan noin viisi opiskelijaa), joten aloitin kirjoittamisen perusopinnot heti fuksisyksynä. Tällä hetkellä viimeistelen avoimen puolella aineopintojani.

Kirjoittamisen syventävät opinnot taas järjestetään ”varsinaisessa” yliopistossa, jossa kirjoittaminen on suuntautumisvaihtoehtona kirjallisuuden oppiaineessa syventävien opintojen vaiheessa. Pääaine on siis virallisesti kirjallisuus, mutta kirjoittamisen linjalla on omat kurssinsa ja oma graduseminaarinsa. Graduun kuuluu tutkimusosuuden lisäksi taiteellinen osuus. Opiskelen nyt neljättä vuotta, otin juuri kandin paperit ulos ja menen syksyllä graduseminaariin. Kandin tein siis kirjallisuuteen ja nyt olen kirjoittamisen maisteriopiskelija, tuntuu hyvältä, ihan oikealta.

Millaisia ne kirjoittamisen opinnot sitten ovat? Puhun nyt yhteisesti sekä avoimen puolen opinnoista että syventävistä. Ensinnäkin tarvitaan harrastuneisuutta. Kirjoittamisen opinnoissa painottuu kirjoittamisen tutkimus ja kirjoittamalla luotu suhde kirjallisuuteen. Kursseilla kirjoitetaan tekstejä laidasta laitaan, luetaan ja pohditaan kirjoittamisen ilmiöitä. Käsitellään kirjoittamisen lajeja, omaelämäkerrallista kirjoittamista, terapeuttista kirjoittamista, kirjoittamisen opettamista, kirjoittamista prosessina… Ihan kaikkea. Kirjoittamisen opiskelu on ollut yliopistossa mielestäni kaikkein parasta: saa vaan kirjoittaa, ja kirjoittaa siitä kirjoittamisesta. No, pitää sielläkin vähän myös lukea ja analysoida.

kirjallisuuden ja kirjoittamisen opiskelu jyväskylän yliopistossa

Sivuaineiden merkityksestä

Ehkä voisin kertoa vähän vielä taustastani. Kerroin, että olin koulussa hyvä äikässä ja siihen oppiaineeseen sisältyvätkin suurimmat kiinnostuksenkohteeni. Yliopistossa ”äikän” sisältöjä on monessa oppiaineessa: kirjallisuudessa, kirjoittamisessa, suomen kielessä, draamakasvatuksessa, puheviestinnässä… ehkä muissakin viestinnän aineissa ja nykykulttuurin tutkimuksessa? Lukeminen ja kirjoittaminen ovat olleet minulle aina se juttu. Olen harrastanut niitä lapsesta asti ja merkittävä asia tämän urasuuntautumiseni kannalta on ollut sanataideharrastus Jyväskylän kansalaisopistossa (nykyinen sanataidekoulu). Tältä pohjalta olen siis lähtenyt opiskelemaan yliopistoon.

Vaikka kirjallisuuden opiskelu ei ole tuntunut ihan omimmalta jutulta, koen loppujen lopuksi kuitenkin olevani oikeassa paikassa, kiitos kirjoittamisen linjan. Kirjallisuuden ja kirjoittamisen lisäksi olen opiskellut suomen kieltä aineopintoihin asti sekä tehnyt liiketoimintaosaamisen perusteet -kokonaisuuden sekä viestinnän ja median perusopinnot. Mielestäni suomen kielen opinnot ovat erittäin olennaisia, jos aikoo kirjoittaa työkseen, mutta siitä voi kai olla montaa mieltä. Myös yritystaloustieteiden opiskelusta on ollut ihan selvästi hyötyä harkka- ja työpaikkojen saamisessa.

Sivuaineiden merkitystä ei voi liikaa korostaa, varsinkaan tällaisessa generalistisessa tutkinnossa.

kirjallisuuden ja kirjoittamisen opiskelu jyväskylän yliopistossa

Mikä musta sitten tulee isona?

Kysymys, joka aiheuttaa vilunväristyksiä ja kiusallista muminaa. Suurin osa kirjallisuudesta valmistuneista työskentelee opettajina. Äidinkielen opettajan pätevyyteen vaaditaan tietty määrä kirjallisuuden, suomen kielen, viestinnän ja kasvatustieteiden opintoja. Mulla ei ainakaan vielä ole kasvatustieteitä, ja vaikka olen tehnyt vähän ohjausjuttuja, en tähtää opettajaksi.

Kirjallisuudesta valmistunut voisi työskennellä esimerkiksi tutkijana, kustannusalalla, kirjastossa, kulttuuritoimen tehtävissä tai kirjoittamisen, median, mainonnan tai markkinoinnin parissa. Olen aina ollut kiinnostunut kustannusalasta ja olen ollut kustantamossa harjoittelussakin. Pieni realisti mussa kuitenkin on alkanut kallistua tuonne median, mainonnan ja markkinoinnin puoleen. Olenkin hakenut vielä opinto-oikeutta yhteisöviestinnän aineopintoihin, joista voisin saada enemmän osaamista sinne puolelle. Siis voiko sivuaineita olla liikaa, ei kai…?!

Konkreettisin haaveammattini on aina ollut toimittaja, jonka suhteen luovutin jo jossain vaiheessa. Olen kuitenkin päässyt tekemään vähän senkin alan hommia enkä voi unohtaa tätä haavettani. Vaikka kilpailu on kovaa enkä ole ehkä tyypillisintä toimittajatyyppiä, olen laittanut yhteishaun journalistiikkaan nyt menemään (sitä ei saa sivuaineeksi). Tokihan voisin tehdä toimittajan töitä ilman journalistiikan opiskeluakin, mutta ei siitä haittaakaan olisi. Kyllä työnhaussa ne just oikeaa ainetta opiskelleet kiilaavat tällaisten sinne päin -tyyppien ohi, se on kylmä fakta.

Kuten rivien välistä voi ehkä päätellä, mulla on paljon kiinnostuksenkohteita ja voisin opiskella vielä lisää. Yksi alue, joka on jäänyt opinnoissani täysin paitsioon, on yhteiskuntatieteet. Journalistiikan kylkeen sopisi sieltä joku sivuaine, eikös vaan? Niin ja jos olisin järkevä, tekisin ne kasvatustieteet. Tai sitten mä repäisen ja valmistun vuoden päästä, kuka tietää?!

Työelämän todellisuutta taitaa munkin kohdalla olla erilaiset pätkä-, osa-aika- ja freelancer-työt. Se on stressaavaa, mutta toisaalta sopii mulle. Voisin tehdä vähän kaikkea!

Huhhuh, tää on varmasti pisin tekemäni postaus ikinä. Tästä lähtien voin linkata tän kaikille, jotka kysyy mitä mä opiskelen! No ei vaan. Toivon, että tästä on jollekin oikeasti hyötyä! Vastailen myös mielelläni kysymyksiin, jos sellaisia herää 🙂

Tässä vielä linkkejä lisätietoja kaipaavalle:

Kirjallisuuden oppiaine JY:n sivuilla
Kirjoittamisen suuntautumisvaihtoehto
Kirjoittamisen oppiaine JY:n avoimessa yliopistossa

Kommentit

  • Hanna Laine

    Jaksoin kyllä lukea ja vieläpä luin, vaikka tämä ei ole minulle oikein mitenkään ajankohtainen 😀 Kävi mielessä, miten nopeasti nuo opintorakenteet ja linjat muuttuu. Mietin myös sitä, miten itse en osannut opintoaikoina niin paljoa miettiä sitä, mitä olisi työllistymisen kannalta parasta lukea…

    • Anniina

      Heh, kiva 🙂 Ne muuttuu tosi nopeesti. Nythän ollaan menossa yleisestikin siihen suuntaan, että jokaisella laitoksella pitäisi olla vain yksi laaja kandiohjelma. Siinä mielessä meidän laitos on ollut aikaansa edellä.

      Ja juu, tuo on ymmärtääkseni aika yleinen kokemus. Vaikeahan sitä on tietää, jos ei tiedä mitä haluaisi tehdä. Mun mielestä sivuaineyhdistelmistä on kyllä aika hintsusti tietoa, sanotaan vaan että lue sitä mikä kiinnostaa. Mä olen kyllä yrittänyt miettiä aika järkevästi, toisaalta nuo on ne aineet mitkä mua kiinnostaakin 🙂 Tai no joku laskentatoimen kurssi tuotti ehkä vähän tuskaa… 😀 Kaikissa aineissa on niitä kursseja, mitkä ei niin kiinnosta, ainakin mulla 🙂

  • Ulla

    Tää oli ihan paras postaus! <3 Oon haaveillut noista kirjoittamisen sivuaineopinnoista siitä lähtien, kun kuulin avoimen yliopiston sellaisia opintoja järjestävän, mutta vasta nyt rakastuin. Kuulostaa ehkä täydellisimmältä opinnoilta ikinä! Osaatko muuten sanoa, voivatko myös opelinjalaiset valita tuon kirjoittamisen suuntautumisvaihtoehdon maisterivaiheessa? Kun mikäli jostain syystä moinen hassu rajaus olisi tehty, pitää kyllä alkaa pohtia, mikäli sittenkin heittäisin ensisijaisesti hakupaperit yhteishaussa vain kirjallisuuteen enkä opelinjalle.. ':)

    Tuo mainisemasi "syntyjen syvien pohdiskelu" ei kyllä ole mullekaan ominaisin luonteenpiirre. Opiskelin lukiossa lähinnä luonnontieteitä ja yliopistoon tullessa oli järkytys, kuinka paljon humanistit pyörittelevät teorioitaan ja haahuilevan ei vaihtoehtojen välillä, kun olin tottunut iskemään kemiallisen kaavan pöytään ja toteamaan, että tässä on totuus. 😀 Mutta tähän mennessä kirjallisuuden perusopinnot on tuntuneet mukavilta, joten kokeillaan nyt sitten sitä. Tuntuu, että todennäköisyys päästä töihin kasvaa sitä mukaa, kun haalii osaamista vähän sieltä ja täältä ja tekee mahdollisimman kattavasti sivuainepinnoja. Sulle ainakin vaikuttaa tulevan varsin laaja kattaus kaikenmoista pätevää noiden sivuaineiden saralta – vois asettaa itellekin samantyyppisen sivuainelaajuustavoitteen! 🙂

    Ja hei mielenkiintokysymys vielä: millaista työtä pääsit tekemään kustantamossa? Millaiseksi koet kustannusalan ja mitä se työ on käytännössä? Mulla on mielikuva, että kustannustoimittajat lukevat päivästä toiseen romaanikäsikirjoituksia, eivätkä paljoa muuta tee, mutta kustantamoissa tapahtunee paljon kaikkea muutakin ja olisi mielenkiintoista kuulla siitä lisää! 😀

    • Anniina

      Ihanaa, kiitos <3 Kyllä opekin voi tietääkseni valita kirjoittamisen linjan ihan hyvin, kaikkihan suuntautuvat johonkin 🙂 Ja tosiaan tutkintoon tulee joka tapauksessa pääaineeksi kirjallisuus, joten ei se siihen muodolliseen pätevyyteen vaikuta. Käsittääkseni kirjallisuuden ja kirjoittamisen syventäviä voi myös tehdä sekaisin? Kirjoittamista opiskellut opehan voisi äikän opettamisen sijaan opettaa kirjoittamista tai sanataidetta vaikka opistoissa 🙂 Ohjaushommiakin on erilaisia, voi suuntautua vaikka kirjallisuusterapiaan.

      Kustantamo, jossa olin harkassa, on tietokirjakustantamo, joten romaanikäsikirjoituksia en päässyt lukemaan. Muuten käsikirjoituksia kyllä ja sitähän se työ suurelta osin on: lukemista ja tekstien kommentointia, yhteydenpitoa kirjailijoiden kanssa, ideointia, palavereja, kustannuspäätösten tekemistä, kielenhuoltoa… Riippuu paljon kustantamosta, pienessä kustantamossa kustannustoimittaja saattaa tehdä tiivistä yhteistyötä markkinoinnin kanssa, osallistua tiedottamiseen ja niin edelleen. Isoissa lafkoissa ne on aika pitkälle käsittääkseni eriytetty, itse tein tuota kaikkea.

      Millaiseksi koen kustannusalan..? Tosi kiinnostavaksi, monipuoliseksi ja vaativaksi. Yksi asia mikä joidenkin kirjallisuudenopiskelijoiden/humanistien voi olla joskus vaikea hyväksyä, on se raadollinen kaupallisuus. Sitä tehdään, mikä myy. Siihen kannattaa siis asennoitua ja olla sellaista kiinnostusta 🙂 Lisäksi suosittelen suomen kielen opiskelua, jos kustannustoimittajan hommat kiinnostaa!

  • Olive Green

    Kiitos mielenkiintoisesta tekstistä! Vihreä marsilainen löysi kaltaistaan seuraa XD Tuntuu, että kirjoittamisesta kiinnostuneita ihmisiä on aika harvassa, ja minusta kun olisi niin hauskaa jakaa tekstejä ja keskustella toisten kanssa! Olen hakenut Jyväskylään, toivottavasti pääsen. 🙂

    • Anniina

      Kiitos! Kiva kuulla 🙂 Pidän sulle peukkuja!

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.
Stoorin bloggaaja? Kirjaudu sisään tästä.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.