VALIKKO

Kriisistä kriisiin

Hei, pitkästä aikaa. Olen ollut vähän väsynyt ja se ulottui blogiinkin asti tällaisena reilun viikon hiljaisuutena. Viimeksi kerroin, että orientaatioviikko yliopistolla oli alkamassa uuteen pääaineeseeni liittyen ja sen jälkeen olenkin ollut aika kiireinen omien ajatusteni kanssa.

syksy-4

Mulla taitaa olla vähän koko ajan joku kriisi päällä. Tämänkertainen on jatkoa sille, joka alkoi vuosi sitten ja helpotti jo pitkäksi aikaa, mutta nyt se on tullut ryminällä takaisin. Yhtäkkiä olen taas tosi epävarma itsestäni ja kaikesta omasta tekemisestä.

syksy-1

Mietin, oliko virhe hakea opiskelemaan journalistiikkaa ja tekivätköhän ne ihmiset kenties virheen, jotka mut ottivat sinne. Voisinkohan pitää sapattivuoden? Jos pitäisin, mitä ihmettä tekisin? Olenkohan kaikkien mielestä vähän outo ja tykkääkö kaikki muut bilettää paitsi mä? Ja miksi edes mietin tällaista, enkö ole kehittynyt yhtään sitten vuoden 2006?

syksy-2

Kaiken tämän ammatinvalinta- ja identiteettikriiseilyn rinnalla olen kuitenkin aika innoissani kaikesta uudesta. Haluaisin vaan, että ne kurssit jo alkaisivat ja tässä syksyssä päästäisiin eteenpäin. Projektini tuplamaisteriksi 2018 on vaatinut myös melko paljon selvittelyä, ajatustyötä ja henkistä valmistautumista. En tiedä, miten kaikki onnistuu mutta haluaisin jo tietää.

Enkä oikeastaan tiedä miksi, varmaankin tästä kaikesta johtuen, olen ollut ihan super väsynyt. Tai olen edelleenkin, henkisesti ja fyysisesti. Mua ei huvita tehdä mitään muuta kuin olla kotona peiton alla ja lukea kirjoja. (Jotain positiivista kai siinäkin, sillä luin kesällä tasan yhden kirjan.)

Tämän viikon olen ottanut levon kannalta. Maanantaiksi harkitsen vakavasti ostavani energiajuomaa. Vai mitä ehdottaisitte, kun kahvi, uni eikä ulkoilu riitä?

Kommentit

  • Tuija Rajala

    Kyllä sistä joskus luvan kanssa saa olla väsynyt. Huomenna on uusipäivä ja pian alkaa uusi viikko.Jaksamista sinulle.

  • Sini

    Et oo outo, bilettäminen on vaan yks ajanviettotapa muiden joukossa! Touhuu just omalla tyylilläs sitä mitä tykkäät äläkä välitä mitä muut ajattelee 🙂

  • Nimetön Nimetön

    Kuulostaapa tutulta ajatussekamelskalta… Tsemppiä, kyllä kaikki varmasti selkenee ajan kanssa! Ehdottaisin myös hyvää ruokaa, kavereita tai vaikka jonkin uuden jutun kokeilemista 🙂

    • Anniina

      Kiitos tsempeistä ja ihana kuulla, että joku voi samaistua 🙂

  • Riikka

    Jaan sun fiilikset todellakin! Tutkinnot (mukaan lukien SE kandi näin 8 vuoden jälkeen) näyttäytyy epämääräisinä ja byrokratia niiden suhteen ahdistaa – siispä oon yrittäny pitää itseni lähes maanisen kiireisenä kaikkien muiden projektien kanssa. Epäilen, että omalla kohdalla tuo tavoite tuplamaisteriksi 2018 ei toteudu – mutta gradu- ja diplomityököntti sentään vähän avautuu…

    Tsemppiä Anniina! Turhaan epäilet itseäsi – jokainen sivuhaara, jonka kuljet urapolullasi tekee susta just sen uniikin työmarkkinoilla ja yksilönä. Ei kaiken tarvitse johtaa heti tehokkaaseen lopputulokseen. Usein sitä vasta muutaman vuoden jälkeen tajuaa, että ”kappas, tämmöisenkin jutuin tein”, eikä siitä olisi uskonut päätyvänsä esim. takaisin kotikaupunkiin. 😀

    • Anniina

      Ihana kuulla Riikka ja kiitos tsempeistä 🙂 Mitkään sivuhaarat eivät varmasti ole turhia, mutta tällaiselle kontorillifriikille on välillä vaikeaa hyväksyä kaikkea epämääräisyyttä ja keskeneräisyyttä… Voimia ja intoa myös sun syksyyn ja projekteihin 🙂

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.
Stoorin bloggaaja? Kirjaudu sisään tästä.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.