VALIKKO

Kirjoituksia unelmista

16.1.2017 00:24

Väärä kysymys

”No, oletko hakenut töitä?” Kuinka usein työttömäksi jäänyt joutuukaan vastaamaan tähän kysymykseen, joka jo itsessään ilmaisee kysyjän asenteen työttömän ihmisen saamattomuudesta, laiskuudesta ja epäonnistumisesta. Sama asenne paistaa uutisten lukijoiden teksteistä, lehtien otsikoista ja ajankohtaisohjelmien puheenvuoroista, joissa puhutaan potkujen saaneiden määristä.
Kun irtisanominen osuu omalle kohdalle, ei se kenenkään mieltä piristä tai itsetuntoa kohota. Irtisanottuja on niin korkeasti koulutettujen joukossa kuin 30 vuotta uskollisesti palvelleiden tehdastyöläisten joukossa. Asemasta riippumatta samaan tilanteeseen joutuu yritysjohtaja, konsultti, sihteeri tai kaupan alan työntekijä. He ovat olleet hyviä työssään, hoitaneet tehtävänsä sovitusti eivätkä useimmitenkaan ole itse aiheuttaneet irtisanomista. Miksi siis jatkuvasti puhutaan potkuista, joka sanana viittaa siihen, että työ on hoidettu huonosti, on laiminlyöty annettuja tehtäviä tai rikottu muulla tavoin työsopimusta. Sanan suorastaan fyysisesti väkivaltainen mielikuva ei vähennä tilanteen henkistä iskua päin kasvoja.

 

Epäonnistuja noissa tilanteissa ei ole työntekijä vaan työnantaja, joka ei ole kyennyt hoitamaan liiketoimintaansa niin että olisi voinut turvata palkkaamiensa henkilöiden työpaikat tai markkinoiden muuttuessa kouluttaa ja uudelleen sijoittaa heidät toisenlaisiin tehtäviin. Silti syyllisyyttä ja häpeää kantaa todennäköisemmin vain irtisanottu.
Toivon että uutisoinnissa käytettäisiin harkitummin sanaa ’potkut’. On toki ihmisiä jotka käyttävät asemaansa väärin ja ansaitsevat potkut. Me tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotut emme tarvitse lisää syyllistämistä vaan tukea, neuvontaa, ymmärrystä, tunteiden läpikäymistä, rohkaisua, vaihtoehtoja kotiin suremaan jäämiselle.
Ensimmäiset tunnemyrskyt on rauhassa saatava käydä läpi, sen jälkeen jokaisen irtisanotun on hyvä löytää tukihenkilö tai vertaisryhmä, jossa otetaan tilanne haltuun. Suurin osa ryhtyy etsimään aktiivisesti töitä, kouluttautuu uuteen ammattiin tai ryhtyy yrittäjiksi. Kysymykseen ”no, oletko hakenut töitä” ei ole yksiselitteistä vastausta. Jollekin ratkaisu on ehkä ottaa ensimmäinen vapaa tarjolla oleva paikka vastaan, vaikka kokemus ja koulutus riittäisi muuhunkin. Aktiivinen oman paikan löytäminen vaatii kuitenkin paljon enemmän kuin jokaiseen avoimeen puhelinmyyjän tai kaupankassan sijaisen paikkaan hakeminen. Oma työhistoria, omat tiedot, taidot ja kokemukset on paketoitava selkeäksi paketiksi. CV’n päivittäminen, avoimien hakemusten muotoileminen, vaihtoehtoisten täydennyskoulutusten etsiminen, omien verkostojen läpikäyminen – kaikki tämä on työpaikan hakemista. Kun TE-toimistoja nyt rasitetaan haastattelemalla työttömiä kolmen kuukauden välein, toivon että siellä todella ymmärretään, että työnhaku on muutakin kuin lähetettyjen työhakemusten listaamista.
 
’Vaikka olisit 24-vuotias ja työskennellyt avustajana kahden vuoden ajan, sinulla on taitoja. Eräs nuori nainen sanoi työhaastattelussa: ”Haen kahvit nopeammin kuin mitä koskaan olet nähnyt.” Huumorintajunsa ja se että hän osasi olla ylpeä hänelle uskottujen tehtävien vähäpätöisyydestä huolimatta – auttoi häntä saamaan paremman työpaikan.’ (Chin-Ning Chu, Viisautta johtamiseen)

 
 Ainutlaatuisen ansioluettelon tekeminen vaatii, että kurkistat syvälle sieluusi keksiäksesi, mikä tekee sinusta erityislaatuisen. Kerro tarinoita siitä, miten olet ratkaissut vaikeita tilanteita, korosta henkilökohtaisia ominaisuuksiasi esimerkeillä ja vältä kuluneita ilmaisuja kuten motivoitunut, vastuullinen, järjestelmällinen tai tiimipelaaja.  Ole ylpeä erityislaatuisista kyvyistäsi ja tuo ne työhaastatteluissa rohkeasti esiin, erotu joukosta olemalla oma itsesi.

 

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.