VALIKKO
18.1.2016 18:44

Rasmus perustaa isona Teatimen, mutta ei Säykkiin

Rasmus ottaa ensin kuvia seinähyllyn hopeanvärisistä teepurkeistä. Sitten hän tilaa vihreää päärynää, joka maistuu, niin, vihreältä päärynältä. – Juon teetä aamulla ja illalla, semmoista mustaa Liptonia, Rasmus kertoo.

– Kuulin eilen koulukaverilta, että Teeleidi on hyvä paikka, selittää 11-vuotias Rasmus K. – Olen täällä ensimmäistä kertaa ja näyttää kauniilta.

– Koulussa saa teetä, jos on joku erikoinen päivä.

Tänään koulussa on ollut ihan tavallista. – Oli pitkä päivä, matikkaa, liikuntaa ja äidinkieltä. Matikassa kerrattiin, kun huomenna saadaan uudet kirjat, liikunnassa oltiin mies miestä vastaan ja äidinkielessä opeteltiin sanaluokkia. Ja se mies miestä vastaan on vähän niin kuin polttopalloa.

Teen juomisessa parasta on Rasmuksen mielestä maku ja se, että se tuntuu juodessa kuumalta. Teeleidin haudutettu tee maistuu hänestä erilaiselta kuin pussiteet. – Sitä on vaikea selittää, mutta tätä on kivempi juoda ja tätä voi juoda enemmän, Rasmus kuvailee.

Rasmuksen teemieltymys on ihan hänen omansa, sillä äiti ja isä juovat enimmäkseen kahvia. – Kerman kanssa, poika tarkentaa. Kotiin teenystävä aikoo kuitenkin viedä Kattoratsastajan teetä, ja suunnitelmissa on muuttaa asumaan etiketissä näkyvään linnaan.

Toinen Rasmuksen unelmista on vielä kirkkaampi. – Mä perustan isona tämmöisen samanlaisen, ja sen nimi on Teatime. Siellä on samanlainen tunnelma kuin täällä, erikoisia teitä ja enemmän erilaisia kakkuja, hän kuvaa. – Mutta ainakaan Säykkiin sitä ei kannata perustaa, koska siellä se ei varmaan kannata, hän ratkoo.

– Oliko sulla unelmia, kun olit kymmenvuotias? Rasmuksen mummu kysäisee minulta. Kerron, että oli niitä, ainakin olla aikuinen ja matkustaa. Puhutaan mummun kanssa unelmoinnista pätkän aikaa.

Sitten olisi aika lähteä kotiin. – Ei vielä, ollaan vielä ainakin vartti! Rasmus toivoo.

Kerron blogistani ja kysyn uusilta tuttavilta lupaa kirjoittaa siihen. Onneksi Rasmuksen isä sattuu juuri soittamaan keltaiseen puhelimeen. Juttu sopii, niin kuin mummu ehti arvellakin.

– Hei mikä sun nimi olikaan, miten voi perustaa blogin? poika huikkaa vielä. Kerron, että on olemassa esimerkiksi semmoinen alusta kuin Blogger. – Jos sä oot joskus kirjailija, mä ostan kaikki sun kirjat!

Ja mä tulen Rasmus sinun Teatimeen.

Rasmus_3

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.