Kalteva kaktus – Urban Outdoors

Tyhmänrohkeasti, tosissaan

Tänään on ollut vähän haastava päivä luonnonolosuhteiden näkökulmasta: yksi lyhty on mennyt rikki kovassa tuulessa ja istuinalustat piti samasta syystä ottaa sisälle.

Ensimmäinen investointi oli muurinpohjapannu, ja nyt Laajavuoren laella on kokonainen villin lännen rinnekahvila. What?

Harva voi olla ostamatta kahvia, jos rinteen päälle kiivettyään löytää lumen keskeltä lännen saluunan. – Haluttiin tehdä erilainen rinnekahvila. Ja päätettiin sitten myötäillä takarinteen Snowparkin Wild West -fiilistä, Harri Mustonen juttelee.

– Joo, tää oli sellanen juttu, että tyhmänrohkealla idealla, mutta ihan tosissaan, kollega Aittasen Heidi hymyilee kahvilalleen. Jossakin on onnistuttu, sillä tämä ei ole tavanomainen rinnekahvila.

Kotakahvilasta asuntovaunukahvilaksi

Vuosi sitten tarjoiltiin takarinteen kodalla nokipannukahveja, lättyjä ja makkaroita.  Nykyinen Kalteva Kaktus, kiinteä kahvila, tarjoaa tavanomaisten rinnekahvilajuotavien lisäksi muun muassa vaahtokarkkikaakaota ja hodareita. Yrittäjinä on neljä nuorta.

Kalteva Kaktus on rakennettu laudoista asuntovaunun ympärille. Kaikki on tehty itse. – Kun nikkaroin tuota roskista kuormalavan lopuista, pakkasta oli – 27 astetta, Harri kuvailee. Asuntovaunu lämpiää sähköllä.

Hyvää palautetta on tullut rinnekahvilan ulkonäöstä ja juuri siitä, että kaikki on itse nikkaroitua. – Kun seinät ja kaiteet saatiin pystyyn, tiedettiin jo, että hyvä tulee.

Jänniä paikkoja on ollut senkin jälkeen. Riittääkö sähkö? Mahtuvatko kylmälaitteet? Asuntovaunun ovi on 52 cm leveä ja kaappi 50 cm. Siitähän mahtuu sisälle.

Urbaanisti ulkona

– Tavaran toimittajissa ollaan pyritty huomioimaan paikallisia, Harri kertoo. – Kahvi ja tee tulevat Papu-paahtimolta, nakit Tiituspohjan palvarilta ja sämpylät Ruthin leipomosta.

Ei ihme, että Kaltevalla kaktuksella on jo uskollinen vakioasiakas. – Tänäkin aamuna vakkarimies tuli kyselemään, joko kahvi on valmista ja sitten kehui toisille asiakkaille, miten hyvä juttu tämä on, Harri myhäilee. – Ja eräs vanhempi nainen tuli tänne ja tuumasi, että menkääs pojat tohon, niin mä otan teistä kuvan.

Portinpielien myrskylyhdyt heiluvat tuulessa. Lumi ei pysy puissa. Alkaa palella.

Kahvilayrittäjien idea kehittyy edelleen, mutta tämänhetkiseen ollaan tyytyväisiä. – On ollu tosi hauska taistella täällä kelejä vastaan, Heidi hymyilee pipo päässään. – Tavoiteltiin tässä sellasta Urban Outdoors -fiilistä, Harri kuvaa, eikä näytä palelevan.

Lämmittelen käsiäni pahvikahvin ympärillä. Ideoidaan, miten hyvän ulkofiiliksen saisi leviämään vielä laajemmalle.

– Nyt vaan toivotaan aurinkoa ja pakkasta pitkin kevättä, Heidi summaa. – Ja hiihtolomaviikolla on tulossa sitten jotain uutta ekstraa!