VALIKKO
14.1.2016 12:45

Intovoimalla

”Viisi minuuttia”, Saku Tuominen vinkkaa ja kaarrattaa puheluaan loppuun. Istahdan latteni kanssa sovittuna hetkenä häntä vastapäätä. Jonkun hetken päästä kuvittelen miehen kohta kertovan, että hän on salaa turhautunut työhönsä.

”Tämä on vasta alkua, tulee vielä mielenkiintoisempia ja hienompia asioita”, Tuominen uskoo. Uskon sen, kun katson, miten hän sen sanoo. Puhutaan äkkiseltään hölmönisosta, maailmanlaajuisesta koulutuksen kehittämisen hankkeesta.

”Jos Suomi ei ole rohkea ja toimi, hyvin ei käy”, on Saku Tuomisen kriittinen viesti. ”Tällä hetkellä kotimaisen koulutuksen kanssa pääsee vielä kenen tahansa pöytään”, hän kertoo. Iso huoli on, että hyvän maineen siivittämä tilaisuus kulkee hyödyntämättä ohi.

Siksi Tuomisen ja HundrED-hankkeen tavoite on luoda sata vuotta täyttävään Suomeen isoin ja hienoin koulutushanke, joka maailmassa on koskaan tehty. Kuulostaako mahdottomalta?

Maailmalla vastaanotto on ollut lämmin. Silicon Valleyn HighSchool vastasi kymmenessä minuutissa olevansa mukana. Reissukuulumisia on Singaporesta, Austinista, Lontoosta ja Lähi-Idästä.

Suomessa yhteistyökumppaneina ovat Opetushallitus, Opetusministeriö, OAJ ja muutama yliopisto, täkäläinenkin, ei hullumpaa.

Tuomisen toimintaa ohjaa halu ja into tehdä hienoja asioita, joista on hyötyä. ”On vaikea keksiä tällä hetkellä globaalisti kiinnostavampaa aluetta kuin koulutus.”

Intialaisissa kouluissa nuoret ovat alkaneet kysyä samaa kuin HundrEDkin pohjimmiltaan, miksi koulu yhä on. Miksei opiskelisi netissä sitä, mikä kiinnostaa ja sitten perustaisi StartUpin ja saisi elantonsa ihan ilman papereita? Kouluista lähtevät siellä nyt kävelemään parhaiten menestyvät, Tuominen kertoo.

”Ei meillä ole mitään kristallipalloa, joka tietäisi mitä ja miten pitää tehdä”, Tuominen kuvaa. HundrED ei varsinaisesti keksikään mitään uutta, vaan kokoaa ja jakaa toimivia tapoja valmentaa lapsia ja nuoria tulevaisuuteen.

Hankkeen tavoitteena ei ole kirja tai dokumentti, vaikka sellaisetkin syntyvät, vaan tekeminen itsessään. Selvitetään, mitä käytössä olevilla resursseilla voidaan tehdä ja sitten se tehdään.

Entä miten massiivinen hanke on saatu liikkeelle sillä vauhdilla, jolla se liikkuu? Vastaus on varman nopea: intohimolla, innostuksella ja niin, että mukaan otetaan uudistumishaluisia ja -kykyisiä tahoja. Kyynisten, huonotuulisten ja valittavien ihmisten kanssa ei lähdetä edes keskustelemaan, sillä ei hyvä muutos vääntämällä synny.

Into ei aina ole itsestään selvä luonnonvara. Monet meistä tarvitsevat tukea löytääkseen intohimonsa, innostuksensa ja vahvuutensa. Niiden etsimisessä auttaminen on yksi tulevan koulunkin tehtävä.

Vähäpätöiseksi ei ole muuttumassa myöskään erilaisten ihmisten kohtaamisen taito, joka suomalaisessa koulussa on Tuomisen mukaan edelleen yksi syvä vahvuus.

Globaali idealisti ei ole huolissaan siitä, että suomalaiset koulut putoaisivat Pisassa, vaikka roimastikin. Miksi? Siksi, että suomalaiset ovat mestareita muuttumaan, mutta vasta kun ollaan katastrofin äärellä. Sekin on minusta melkoinen voimavara.

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.