VALIKKO
25.2.2016 17:22

Tunnetta ja tiedettä työelämässä

Aikuiskasvatuksen tutkijatapaamisen paneelissa puhuvat kirurgi, Start Up -ihminen, teollisuusalan tuntija ja työelämäkouluttaja. He ovat liikuttavan yksimielisiä siitä, että tunteiden hyödyntämisessä on työyhteisöissä vielä paljon tekemistä. Kaksipäiväisen seminaarin teemana on Oppiminen, tunteet ja luovuus aikuisuuden elämänkentillä.

Paikalla on parisen sataa tutkijaa suomalaisista yliopistoista.

Tunteita voi johtaa

Seminaarin toiseksi pääpuhujaksi on kutsuttu rajoja rikkoen ei-akateeminen mies, kirjailija, psykologi ja valmentaja Jarkko Rantanen.

– Työelämäkontekstissa tunteiden määritelmäksi riittää, että ne ovat tietoa ja energiaa, Rantanen oikaisee pitkän pätkän tutkimusta.

24922537530_244a230b5c

Jarkko Rantasen Tunneakatemia on erikoistunut työelämän tunnetaitojen ja tunteiden johtamisen kehittämiseen. Kuva: Panu Forsman 

“Tunteiden taitava johtaminen on yksinkertaisesti sellaista toimintaa, joka ottaa tunteet huomioon ja hyväksyy ne osaksi kokonaisvaltaista ihmisen elämää.”

– Tunteiden johtaminen ei ole tunteista puhumista. Se tarkoittaa sitä, että kaikenlaisiin tunteisiin on hyvä kiinnittää hyväntahtoista huomiota. Hyväntahtoinen huomio on myös hyvä indikaattori: negatiiviset tunteet lievittyvät ja positiiviset vahvistuvat.

Oppimisen kannalta tärkeimpiä tunteita ovat hämmästys, hämmennys ja uteliaisuus, Rantanen luennoi. Hämmästys myös tehostaa muistin toimintaa.

– Ilmapiirin parantamiseen vaikuttavat etenkin kiitollisuus ja ilahtumisen tunne.

– Ja esimerkiksi häpeä kertoo sen kokijan välittävän, mitä toiset ajattelevat, eikä se suinkaan ole vain negatiivinen tunne, Rantanen monipuolistaa.

Jos työyhteisön ilmapiiri ei ole kunnossa, hyvä alku sen parantamiselle on jo tunneilmaisujen aito havainnoiminen.

Lohdullista on, että tunneilmasto muuttuu parhaimmillaan hetkessä, vaikka varsinainen kulttuurin muutos veisikin enemmän aikaa.

Seminaarin aikana uuden omaksumiseen tarvittava uteliaisuus pysyy yllä, kun aina tapahtuu jotakin yllättävää. Luovat ja toiminnalliset menetelmät eivät ole ihan valtavirtaa tieteellisessä kontekstissa, ja moni tutkijasielu pääsee esimerkiksi illan sirkustemppuohjaajan kanssa tukevasti epämukavuusalueelleen.

Sillanrakentajat

Seminaarin järjestäjät, kolme energistä naista, Vähäsantanen, Hökkä ja Paloniemi, ovat itse tutkineet tunteiden merkitystä ammatillisen toimijuuden osana.

Järjestelyistä päävastuun kantanut Vähäsantanen viittaa varovasti tieteen käännettyyn paradigmaan: Tunteista on tullut tutkimuksen mainstreamia.

– Useampikin taisi seminaarin aikana hämmästellä sitä empirian määrää, joka tunteista on jo olemassa, hymyilee Hökkä.

bridge

– Järjestelyissä haluttiin pitää periaatteena osallisuutta ja yhteistyötä, Vähäsantanen kertoo. Seminaarissa esiintyi siksi useammankin Ruusupuiston laitoksen väkeä.

Tunteet, työelämän kehittäminen ja tiede kulkivat valoisassa rakennuksessa – tekisi mieli sanoa epätavallisen – mukavasti silloilla kohti toisiaan. Ehkä tunteiden tekemistä energisoiva vaikutus alkaa pikku hiljaa olla yhä useammalla sektorilla käyttötiedon tasolla, vaikka tunneasioissa knowing-doing-kuilu on Rantasen mukaan tavallistakin isompi.- Täällä oli mukava pöhis, Vähäsantanen hymyilee.

– Toivovaan, että pystyttiin rakentamaan uutta avoimuuden ja yhteistyön kulttuuria.

– Ja aikuiskasvatuksen vuosikirja on tulossa aiheesta tunteet lähitulevaisuudessa, mikä tekee aiheen tieteellistä kulmaa entistäkin näkyvämmäksi, Vähäsantanen palauttaa keskustelun vielä virkansa puolesta tieteen kentälle.

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.