VALIKKO
14.12.2019 20:58

Medialukutaito koostuu mistä?

2010-luvun yksi nouseva ilmiö on (ollut) medialukutaito. Sen voidaan katsoa sisältyvän monilukutaidon käsitteen sisään yhdessä esim. peruslukutaidon ja kuvalukutaidon kanssa. Medialukutaito perustellaan yleensä tärkeäksi kansalaistaidoksi nykyihmiselle, koska informaatiotulva on niin voimakas. Emme elä enää vain sanomalehtien ja kyläjuorujen varassa. Niiden lisäksi informaatiota on äärimmäisen paljon tyrkyllä etenkin internetin uutisvirran kautta. Eikä vain uutisvirran, vaan myös sosiaalisen median – mielipidevaikuttajineen ja mainostajineen. Toki tähän vielä trollaus, eli ns. nettipeikkotoiminta, jolla levitetään disinformaatiota ja yleisesti pilataan hedelmällisiä keskusteluja – jopa kokonaisia keskustelufoorumeja.

 

Ennen oli trollit söpömpiä.

 

Jos elämme hetkistä aikaa, infoa tulvii joka puolelta ja mielipiteitä/aatteita/tulevaisuuskuvia vyöryy ovista, ikkunoista ja näyttöpäätteiltä, kuulostaa medialukutaito järkevältä taidolta handlata. Moni onkin jo vuosikymmenemme alusta saakka vaatinut / toivonut sen opetuksen juurruttamista peruskouluun. Uskon, että monissa kouluissa lukuisat opettajat opettavat medialukutaitoa erittäin pätevästi. Mutta kun miettii, mistä medialukutaidon oleellisuuden koetaan kumpuavan, niin… …kuinka sen tärkeyden juuret kohtaavat lapsen maailman – lapsen ajatukset, lapsen kokemusmaailman, lapsen mielenkiinnonkohteet…?

 

Aikuinen kuplassaan #jonne

 

Jos minä aikuisena ihmisenä koen kriittisen medialukutaidon tärkeäksi siksi, että ei kannata aivan pureksimatta niellä jokaista itänaapuriamme tai ilmastonmuutosta tai maahanmuuttoa koskevaa uutista, niin silloin puhutaan paljolti aikuisten asioista ja politiikasta. Toki em. asiat koskevat lapsia. Ja toki lapset ovat kansalaisina, kuluttajina, harrastajina ja-vaikka-minkä-kategorian-edustajina jopa osa politiikkaa – ainakin edustuksellisen demokratian valtiossa. Mutta… …Kaikki meitä aikuisia kiinnostavat asiat eivät kiinnosta lapsia. Vaikka minä listaisin 20 konkreettista asiaa, joiden käsittelyssä medialukutaito on mielestäni oleellista, ei niistä välttämättä yksikään hetkauttaisi lapsiani tuon taivaallista. Eli kun mietitään medialukutaitoa, niin sukelletaan syvemmälle. Ei mietitä vain uutisotsikoita. Ei puhuta vain kategorioista, joiden äärellä medialukutaidosta lienee hyötyä. Sen sijaan puhutaan kokonaisuuksista ja käsitteistä niiden yläpuolella.

Eli…

Miksi se medialukutaito on tärkeää? Kyse on ainakin kriittisyydestä, kyvystä ns. käyttää omia aivojaan infoa vastaanottaessa (ja luodessa). Eli on tärkeää, etten usko kaikkea täysin kyseenalaistamatta – että käytän omaa harkintaa. Että olen kiinnostunut tiedon lähteistä ja ns. totuudellisuudesta. Että tulisi erottaa faktapuhe ja tunnepuhe, mielipide ja yleinen tieto. Että tulee ymmärtää sananvapauden ja vihapuheen välistä suhdetta. Jne., tms., etc…

Kuinka usein lapsella on syytä tai kiinnostusta erottaa toisistaan fakta ja tunne, tai mielipide ja yleinen tieto…? Jos kysyy lapselta noilla sanoin, voi olla hiljaista. Mutta itse asiassa peruskouluikäisten lasten elämä on täynnä tilanteita, joissa mielipide ymmärretään yleiseksi tiedoksi, tai sananvapaudesta nauttiva yksilö ottaa oikeuden vihapuheeseen. Ja joo. Toki paljolti lapsen käytös liittyy hänen ikäänsä, aivot sitä, ja etuotsalohko tätä, itsesäätelykyky, jne… Kyllä kyllä… Mutta. Mutta peruskoulussa olen nähnyt lukuisia lapsia, jotka syystä tai toisesta kykenevätkin kriittiseen ajatteluun. En usko, että Suomessa (ja tarkemmin ottaen lähinnä Järvenpäässä, Tuusulassa ja Helsingissä) kohtaamani lapset ovat ainoita laatuaan. Toisin sanoen maailmassa lienee liuta esim. 10-12v lapsia, jotka todistavat sen, ettei heille ole mahdotonta kyetä hyvinkin kriittiseen ja toisaalta luovaan ajatteluun, tulkintaan sekä yleensä monilukutaituruuteen. Nämä lapset muistuttavat minua siitä, että medialukutaitoa, empatiaa ja vaikka mitä on mahdollista oppia. Joku voi sanoa, että ”niin voi, mut ei koulussa”. Minä vastaan: Koulu on rakenteistaan huolimatta ihan tavallisten ihmisten ihan tavallinen paikka, jossa on mahdollista vaikka mikä!

Takaisin asiaan eli pihviin (ja ei, en viittaa lihaan, sillä minulle pihvi on muoto)…

Minulla ei ole lähtökohtaisesti mitään sitä vastaan, että jo alakoulunkin puolella puhutaan medialukutaidosta. Kenties sen opettamisessa ei ole kuitenkaan viisasta jumittaa sanassa MEDIA, vaan laajentaa opetusta yleisemmälle tasolle. Siis käyttää arkea peilinä. Arjessa kun tapahtuu medialukutaitoon sisältyviä asioita jatkuvasti. Siis, että joku valehtelee päin naamaa. Toinen näyttää itsestään ns. vain pintaa. Kolmas juoruilee. Neljäs ylitulkitsee. Viides puhuu tunteella ja väittää kertovansa faktoja. Kuudes elävöittää tarinoitaan liioittelulla ja valkoisilla valheilla. Seitsemäs salaa. Kahdeksas kertoo vain osan, valikoidusti, tiettyinä hetkinä, tietyille tyypeille, tietyin tarkoitusperin. Yhdeksäs mustamaalaa. Jne., etc… Tuota arkista tasoa koen, että olisi syytä käyttää lasten opetuksessa medialukutaidon osalta. Siihen sisältyy myös tulkinta. Tulkinta taas on tyypillinen käsite taidepuolella. Kenties siis jotain oppeja medialukutaidon opetuksessa olisi hyödynnettävissä taiteen saraltakin…

 

Kuten muitakin asioita peruskoulussa, myös medialukutaitoa on syytä opettaa lapsille ikätaso huomioiden, heitä kiinnostavin välinein ja menetelmin. ”Ei koulu voi mennä lasten ehdoilla” sanoo taas joku jukuripää. Ei voikaan, vastaan. Ja jatkan: Mutta motivaatio on syytä huomioida.

Kuinka motivoida lapsi medialukutaidon harjaannuttamiseen, jos 1. Hän ei seuraa uutisia, 2. Harvempi kansallinen uutinen koskee / liikuttaa / kiinnostaa suoraan lapsia, ja 3. Hänen some-toimintansa rajoittuu vyöhykkeelle ”en oo somes — on mul Instagram, jossa katselen siistei kuvii”…? … …tuollaiseen kelaan viitaten kannustan medialukutaidon käsitettä ajateltavan syvemmin; mitä (ala)taitoja se sisältää..? Mistä muusta on medialukutaito tehty kuin vain itse median lukemisesta..?

Infoähky / Huomionkohteita

 

Keemu Tutti oli taitava jalkapalloilija, armoitettu maalinsylkijä. Viimeistelynsä oli ontumaton. Jokainen maalivahti oli ilta toisensa jälkeen aseeton, kun Tutti veti pallon maaliin – molarin yli, kainalosta, jalkojen välistä, you name it. Hänellä oli maalintekemisentaito. Tuota taitoa kuitenkin edelsi usea muu taito, kuten taito juosta kovaa, taito juosta kovaa palloa kuljettaen, taito potkaista palloa erilaisin tavoin, taito ajoittaa vartalon painonsiirrot ja ratkaiseva potku eri tavoin, taito hallita hermonsa, taito suojata palloa, taito harhauttaa, jne…”

 

#stooriFI #medialukutaito #monilukutaito #kriittinenajattelu #oppiminen #peruskoulu #performanssibittiavaruudessa #järvenpäämainittu #osataidot #trollit

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.