VALIKKO
13.5.2019 00:04

Tajunnanvirtateksti (12.5.2019 klo 23.23-23.59)

Olen kuoleva. Eloni ei välttämättä pääty ihan lähiaikoina, mutta olen elävä olento, joka jonakin päivänä kuolee. Haloo Helsingillä on Hulluuden highway -niminen biisi. Aikuisuuteni on tuntunut usein siltä – ainakin tunnepuolen elämä. Eloisaa elelyä kylläkin. Rakkauden nimiin olen mm. maalannut pienen porsaan kokoisen kiven keltaiseksi ja pannut kellertäen noin niinku muutenkin – mitä nyt vihermielisenä vihertämiseltä olen ehtinyt. Samalla spray-maalilla olin aikeissa maalata asfalttiin ”S’oot huluude haiwei” (tarkoituksella yhdellä l:llä!), mutta loppui kama kesken – siis se spray-maali. Koska tämä on tajunnanvirtakirjoitus, tartun tarjottuun impulssiin: kama. Addiktoituminen. En uskalla kokeilla nuuskaa, tupakkaa tai mitään kamaa (huumeita), koska taidan olla helpohkosti addiktoituvaa sorttia. Kun jokin tuottaa mielihyvää, minulle syntyy helposti jonkinasteinen riippuvuussuhde. Tämä näkyy kiintymyksen tavoissani(kin). Alkoholi olisi aikanaan voinut lähteä lapasesta (terkut faijalleni – biologiselle siis, ei hänelle, jonka etunimi alkaa T:llä!) minullakin. Futista potkin skidinä ja teininä miltei pakkomielteisesti, ja toisaalta siinä rinnalla tietokone- ja konsolipelejä järkyttävät tuntimäärät. Ai että kun oli joskus 7v sitten jännää muuan K&M -pariskunnalla, kun tartuin ekaa kertaa liki vuosikymmeneen Super Nintendon peliohjaimeen ja ”hakkasin” Super Mario Worldin läpi parissa tunnissa – pariskunnan päästyä siinä ehkä puolivälin puoliväliin kymmenien tuntien aikana! 😀

Retro ünd Nostalgy! <3

Masturbointi ja seksi. Tavat muodostaneet tarpeet, ja etenkin romanttisten suhteiden aikakausina (mitä aikuiselämästäni ollut n. 90 %!) nämä ovat olleet suuressa roolissa. Seksi on toiminut egoboosterina, mutta toisinaan olen miettinyt, että kivuttomammin olisin päässyt, kun se ei olisi niin liimana minun ja toisen välillä. Pitkittyneitä eroja ja yhteenpalaamisia. Läheisyys, toisen palvonta ja tarpeiden tyydyttäminen – ”riitänhän mä, kelpaanhan mä, enkö olekin taitava…” … … Pellen rooli, miellyttämisen tarve. Niistä tuli osa minua viimeistään alakoulussa. Pellen rooli kääntyi paljolti minua vastaan. Nyt käyn terapiassa ja olen super iloinen siitä, että terapeuttini kysyy minulta joka kerta ”Mitä sä Ville haluat/haluaisit?” – oli keskustelussa aihe kuin aihe. Kyllä mä olen paljon tehnyt (puhtaasti?) itsekkäitäkin valintoja, mutta miellyttämisen tarve on tehnyt minusta etenkin naissuhteissa koiramaisen perässä läähättäjän (hieman joo kirjaimel… JA #SENSUURI!), jolle on tyypillistä hämmentäväkin avoimuus ja kiinnostuneisuus, kehutulva, liki tauoton flirtti ja pilke silmäkulmassa, intensiivinen itsensä tyrkyttäminen, muiden ihmissuhteiden odotuttaminen – ja näiden seurauksena raskasta melodramaattista marttyyrin eloa.

 

Kuolemasta lähdin liikkeelle. Elämä tuntuu olevan hulluuden highway’tä. Asiat ei mene käsikirjoitusteni mukaan, ja kuitenkin niitä kässäreitä väännän, eli mielikuvittelen etukäteen mitä milloinkin. Kuolemaan liittyy tappaminen. Elävä olento on tappaja. Vaikken söisi eläimiä, niin eläviä organismeja ovat vegetaristin ja vegaaninkin sapuskat. Vegetarismi ja vegaanius silti kunniaan kylläkin, VAMOS! … Elävä organismi tarvitsee sisäänsä elollista – siis ravintoa. Jos en saa sisääni elämää, täytyn kuolemalla, ja silloin kuolen. Koska ihminen vanhenee ja rapistuu, niin ”elämä on kuolemista” – kuolema sisälläni lisääntyy solu ja synapsi kerrallaan. Olen valmis tappamaan elääkseni; tukahduttamaan tai ainakin pieksemään mentaalitasolla minulle vahingollisia ajatus- ja käyttäytymismalleja (kiitos, terapia, jo nyt, vaikka matka on vasta aaaaivan alussa!). Vaikken syö lihaa (ja ylipäänsä eläinperäisten käyttäminen minimalisoituu, jee!) enää juuri lainkaan, niin tietyllä tapaa tappamista on tämä muukin syöminen ja juominen. Kuolema on minulle vakava ja vaikea asia. Olen aivan super ihmeissäni, mihin ovat jääneet henkeä kirjaimellisesti salpaavat (paniikkikohtauksille sukua, mutta erilaiset!) kuolemanpelkoahdistumiseni. Niitä olen saanut esiteinistä saakka muutamia tai muutamia kymmeniä per vuosi iltaisin/öisin. Ei ole ollut varmaan yli vuoteen(!?), ja nyt kirjoitan tällaista. Mutta kuolema. Ahdistavaa. Kyllä. Sitten vähän ällöä mustaa huumoria: Muistan teininä olleeni hämmentynyt-suruisa siitä, että spermassa itää elämää alku, ja niin meikämandoliini vaa hakkasi tumppua useamman sataa kertaa vuodessa.

Ei ole muuten helppoa löytää symbolisesti kuolema-aiheista kuvaa, joka ei edusta super-selkeästi jotain tiettyä kulttuuria.

 

Kuolema korjaa. Elämä on kuolemista. Tää on hulluuden highway, jne., yms..

Kirjoittaminen on (minulle) ajatusten jäsentämistä. Tämä ei ole ihan jäsentynein teksti. Halusin alkaa kirjoittaa äN Yy Tee NYT (eli ÄSKEN!) vailla selkeää aihetta. Kaikki edeltävät kirjoitukseni täällä blogissa ovat lähteneet selkeämmällä struktuurilla tai päämäärällä. Olen kirjoittanut ne selkeämmin yleisölle. Olen halunnut antaa muille, olen halunnut opettaa muita, ottaa kantaa, herättää muita ajattelemaan, paljastaa muille tms.. Mutta koska harjoittelen kuulemaan ja toteuttamaan säntillisemmin ”Mitä MÄ haluan (elämältäni, arjeltani…)” -eetosta, niin nyt mä halusin vain kirjoittaa – tajunnanvirtana. Ja jos joku nokkelapokkela kelaa ”Kyllä sä Ville tätäkin tekstiä kirjoitat jollekin yleisölle, etkä vain itsellesi vain koska itse haluat; joku sua kutsuu tai käskee…” Niinpä… Sa’ se.. Mun pitää alkaa nyt lopettelemaan, koska A. Kello on 23.59 (myöhä), B. Mua sattuu ranteisiin ja selkään (kirjoitin ennen tätä koulujuttuja miltei kaksi tuntia kovalla tahdilla, ja nyt hakkasin tän), C. Mul on nälkä, D. Pissahätä, E. Suihkussa on käytävä, ja F. Koska mä haluan lopettaa.

Lopettaminen. Tan tan taa!

Ehkä tää oli menossa kohti tuota. Kuolemaan liittyy loppu. Kenties kirjoitan seuraavaksi lopu(i)sta. Se se vasta onkin ahdistavaa: elämänaikainen loppu. Tässä kun voi vaikka seur. kk aikana loppua asioita, joiden tahtoisi jatkuvan.

…mutta niin se menee. Aina ei voi itse valita. Halusin tahi en, niin kuolema tulee – kuten osa elämänaikaisista lopuistakin.

 

#StooriFI #ihmisyys #elämä #performanssibittiavaruudessa #kuolema #death #life #loppu #toukokuu #kesääkohti #tajunnanvirta

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.