VALIKKO

Lentävä joogamatto

28.5.2018 22:41

Kesäpäivä (tai kaksi) Helsingissä

Aikuisten miniloma helle-Helsingissä 

Rakastan Helsingissä käymistä, varsinkin kesäaikaan ja vielä erityisesti, kun ei ole tehnyt tarkkoja suunnitelmia eikä tunkenut  liian täyteen. Voi kävellä katsellen kauniita taloja (rumilla tehdaspaikkakunnilla asuneena voin sanoa, että on rakennuksia, jotka on yhtä ihania kuin koiranpennut tai vauvat) tai huristella itselle uusiin kaupunginosiin ratikalla tai metrolla. Onneksi Helsingissä asuu tuttuja, joten reissu ei vaadi joka kerralla hotellissa yöpymistä. Tällä kertaa auto jätettin Keski-Suomeen ja matkat tehtiin bussilla ja junalla, Helsingissä bussilla ja lähijunalla, ja yövyimme kavereiden luona.  Yllä olevat kuvat paikallisjunasta. Vuorokausilipussa ei muuten tule enää yötaksaa, joten julkisilla matkustaminen on paitsi kätevää, myös suht edullista. Kerrankin mies lähti mukaan, kun tämänkertaisen reissun syy oli kaveripariskunnan tuparit. Samaan viikonloppuun sattui onnekkaasti myös Maailma kylässä-festivaali, jonka olen muina vuosina aina missannut, koska yleensä käyn Helsingissä vasta myöhemmin kesällä. Alla kuvapäiväkirjaa viikonlopulta 26. – 27.5. Shoppailut jätimme tällä kertaa välistä kokonaan ja pistäydyimme vain nopeasti katselemassa kahdessa vaatekaupassa ja World of TRE-sisustuskaupassa (koska ihana sisäänkäynti ja suomalainen design). Olen keväällä saanut hyvän vaihteen päälle konmarituksessa. Miehelle piti näyttää Senaatintori ja Tuomiokirkko, ja sieltä juna-asemalle päin palatessa huomasimme  Kansalliskirjaston ihan sattumalta Tuomiokirkon vieressä. Nyt sattui olemaan juuri sellainen lauantai kuukaudesta, kun kirjasto oli auki. Kirjasto teki meihin ison vaikutuksen arkkitehtuurillaan.

Mikonkatu ja Aleksanterinkatu

Lauantain 26.5. kuvat: Kaisaniemenpuiston Maailma kylässä-festivaalilta Mikonkadun ja Aleksanterinkadun kautta Senaatintorille ja Kansalliskirjastoon. Sunnuntaina 27.5. kävimme reippaina järkevän hauskan tupari- ja baari-illan jälkeen Ateneumissa Fantastico!-näyttelyssä, jossa oli näytteillä italialaista maagista realismia (näyttely esillä elokuuhun asti). Maailma kylässä-festivaalilla oli mahdollisuus kuulla maailmanmusiikkia, nähdä lukemattomat järjestöt jalkautuneena yhteen paikkaan kertomaan toiminnastaan ja maistella ruokaa etenkin Afrikan ja Aasian maista. Hellepäivä oikein kutsui ulos aurinkoon. Festivaalialueella oli onneksi isoja puita, joiden varjossa oli kiva syödä. Kansalliskirjasto on Suomen suurin ja vanhin tieteellinen kirjasto, se avattiin 1840. Tänä kesänä se oli viimeistä kertaa auki lauantaina ja ehdimme ihastella sen arkkitehtuuri vajaan vartin, ennen kuin se meni kiinni. Helsingistä löytyi tälläkin kertaa uutta koettavaa, ja myöhemmin kesällä kaupunki kutsuu minua vielä Magnesia-joogafestarille Lonnan saarelle  ja Weekend Festivaliin elokuussa.



Kansalliskirjasto
Tsot tsot, opettaja puhuu

Olin opiskeluaikoina lukusalinvalvojana ja harjoittelussa  Jyväskylän yliopiston kirjastossa, melkein kirjastotäti siis itsekin.

Tupareissa syöty mansikka-halloumi-melonisalaatti päätyy varmasti jonain versiona kokeiltavien ruokien joukkoon myös omassa kotona. Kavereiden kerrostaloasunnosta oli loppuillasta poistuttuva jatkamaan iltaa keskustaan, tällä kertaa istuskelemaan Teerenpeliin. En pidä perusoluesta, mutta laadukkaita erikoisoluita testailen välillä, kuvan vadelma-kauraporter oli herkullisen vadelmainen muttei makea. Seuraava päivä alkoi kotibrunssilla tupareista yli jääneillä ruoilla, mikä onkin yksi parhaista asioista illanistujaisissa. Ateneumiin suuntasimme hyvävointisina, suht hyvin levänneinä ja vietimme vaihtuvan Fantastico!-näyttelyn parissa puolisentoista tuntia. Tapasin siinä samalla helsinkiläisen ystäväni ja sen jälkeen olikin lähes viisituntisen kotimatkan vuoro tänne väljästi asuvien ihmisten maakuntien Suomeen. Onneksi asun ihan lähellä Nelostietä, joten pääsen nopeasti pois, jos ja kun pikkukaupunkielämä taas alkaa ahdistaa.
Mihin sinun seuraava reissusi vie? Onko sinulla jotain must-vinkkejä kesäiseen Helsinkiin? Jaa ihmeessä kommentteihin! 🙂

Ateneum, nämä saisi ostettua julisteina kotinsa seinille. Pääsylippu 15 €/aikuiset tai Museokortilla.

Felice Casoratin maalaus, ei me opet onneksi tällä lailla oikeasti pönötetä oppilaiden kanssa luokassa

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.