VALIKKO

Lentävä joogamatto

14.6.2019 07:06

Kirja-arviossa Depressiopäiväkirjat

En ole itse masentunut, mutta tunnen ja tiedän monia, joilla on masennus tai muita mielenterveydenhäiriöitä. Se sai tarttumaan tähän kirjaan, sillä haluan ymmärtää tätä sairautta, joka on Suomessa hyvin yleinen mutta yhä vieläkin vaiettu tabu. Depressiopäiväkirjoista sain tietää Kirjarikas elämäni-blogista.

Peräti joka viides suomalainen sairastuu masennukseen elämänsä aikana ja yli puolella heistä se uusii (THL). Saastamoisen kirjan mukaan tilastot kertovat, että vakavaan masennustilaan sairastuu vuosittain Suomessa noin kuusi prosenttia työikäisestä väestöstä. Lievemmistä tiloista ja oireista kärsii useampi ja kaikki eivät ole vielä tunnistaneet sairauttaan.

Anni Saastamoinen: Depressiopäiväkirjat

Kosmos 2017

157 sivua

Miltä masennus tuntuu? (Siltä, kuin sisällä ei olisi enää mitään muuta toimintaansa jatkavaa kuin sisäelimet). Miten selvitä masentuneena läpi temppuradan eli kolmen kuukauden hoitosuhteen? (ei kovin helposti.) Kumpi auttaa todennäköisemmin: luomuruoka vai päälläänseisonta? (Ei kumpikaan.)

Määrittämätön masennustila F32.9. Mitä diagnoosien taakse kätkeytyy? Ihminen ja ihmisen tarina. Anni Saastamoinen on kirjan kansitekstin mukaan pohjoissavolainen Helsingin Kalliossa asuva toimittaja, blogisti, Twitter-hahmo, kokonaisen sukupolven ääni ja roller derby-aktiivi. Kirja on hänen ensimmäisensä. Se on myös omaelämäkerrallinen tarina hänen masennuksestaan, jonka juuret ovat jossakin varhaisessa teini-iässä. Masennukseen ei sinänsä ole yhtä tai kahta syytä, ja toipuminen vaatii aikaa, lääkitystä ja terapiaa. Kuten Saastamoinen itse sanoo, masentunut ei voi vaan ottaa itseään niskasta kiinni ja alkaa tuntea ja käyttäytyä normaalisti.

Kuten kirjan kansikuvasta näkyy, kiroilu on voimakkaasti läsnä Saastamoisen tavassa kirjoittaa. Minua se ei juurikaan häiritse, sillä kiroilisin itsekin paljon, mutta lapsiseurassa rajoitan tietenkin ja olen viime kuukausina korvannut useimmat kirosanani ”Voi hyvää päivää”-hokemalla. Saastamoinen kirjoittaa hyvin itseironisesti, ja harvoin masennuksesta lukiessani olen nauranut ja tyrskähdellyt ääneen niin paljon kuin tätä kirjaa lukiessa. Toimittajalla on taito kärjistää ja nähdä tilanteensa myös ulkopuolisen silmin, hyvin analyyttisesti. Huumorin kukka kukkii kuitenkin jatkuvasti.

Salapieru on sellainen, jonka omassa toimistohuoneessaan työskentelevä ihminen voi huoletta päästää suljettujen ovien takana, mutta sen aromi jää leijailemaan ja pahimmillaan uppoaa verhoiluun. Psykiatrin huoneessa ei ollut salapierua.

Sasastamoisen onni on, että aviopuoliso pysyy rinnalla ja tukee, on läsnä ja riisuu vaimon kengät, kun sosiaalisen illan jälkeen ei jaksa tehdä muuta kuin itkeä. Hyvä päivä ei jatku enää illalla. Terapeutin ja psykiatrin etsintä on melkoinen farssi, kuten myös Kelan vaatimukset sairasta ihmistä kohtaan.

Minä kadehdin näitä ihmisiä, jotka jaksavat. Elävät elämäänsä: arkea, töitä, harrastuksia. Tekevät lapsia. Eivät pelkää kohtaamisia tai sitä, mitä muut heistä ovat mieltä. He ovat tasapainossa ja hymyilevät. Jaksavat tukea toisia ja tukevat itsensä omalla itsellään sellaiseen asentoon, jossa ranka on suora ja väkevä.

Jos haluat ymmärtää masennusta ilmiönä tai masentuneen ihmisen tuntoja, lue tämä kirja. Katso kirosanojen ja diagnoosien ohi ihmiseen. Meidän nallekarkit eivät mene tasan, ja mielen ongelmat kohtaavat niin monia meistä jossain muodossa. Kaikkia ne eivät toki kosketa. Minulta masennus vei yhdessä muodossaan erään läheisen, joten aihe koskettaa paljonkin. Olen lisäksi kuunnellut sekä jakanut monen tuttavan kanssa kokemuksia jaksamisongelmista. Voisimmeko kuunnella ja olla enemmän läsnä ja yrittää ymmärtää paremmin myös niitä, jotka eivät pysty elämään ”tavanomaisen” elämänpolun mukaan? Jos koet asian tärkeäksi, käy allekirjoittamassa Terapiatakuu-kansalaisaloite osoitteessa kansalaisaloite.fi.

Menikö sun nallekarkit elämässä tasan? Kuka tahansa voi saada vaikkapa masentuneen vanhemman tai lapsen. Se vaikuttaa myös muihin kuin sairastavaan henkilöön.

Lisää masennuksesta? Lue myös Aurore-blogin Miltä masennus tuntuu

ja Hos Kandénin Masennus ja sen vaikutus kotiin. 

Lisää kirja-arvioita tietokirjoista? Lue myös arvioni kirjasta Aivot työssä.

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.