VALIKKO

Lentävä joogamatto

31.3.2019 20:47

Kirja-arvostelussa Mia Kankimäen Naiset joita ajattelen öisin ja Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin

Maaliskuu tuntuu varsinaiselta naisten kuukaudelta Kansainvälisen naistenpäivän ja Minna Canthin ja tasa-arvon päivän ansiosta. Lisäksi olen lukenut alkuvuodesta enimmäkseen naisten kirjoittamia romaaneita sekä kokoelmateokset Sankaritarinoita tytöille ja Iltasatuja kapinallisille tytöille. Hankin luettavat kirjat enimmäkseen kirjastosta, ja kahden paikkakunnan väliä sompaillessa kirjavarausten kanssa joutuu välillä jännittämään, ehtiikö hakea ja sitten vielä lukea ja palauttaa kaiken ajoissa. Mia Kankimäen uudempaa, Naiset joita ajattelen öisin (tästä lähin käytän nimitystä Yönaiset), odotin varausjonossa kuukausia, ja sitten tuo ensimmäinen Kankimäen kirja ja vielä Samuel Bjørkin uusin dekkari tulivat yhtä aikaa. Ei paineita minulle. Olen intohimoinen matkustelija ja Yönaisia odotin eniten, joten aloitin siitä. Kankimäen kirjat sekoittelevat mielenkiintoisesti tieto- ja kaunokirjallisuutta ja ne ovat keränneet useita palkintoja. Rakastan matkakirjoja ja nämä ovat sellaisia.

Voisi sanoa, että kirjailija itsekin on aikamoinen yönainen ja omien polkujensa kulkija. Kankimäki jätti ensimmäisen kirjansa myötä vakituisen päivätyönsä kustantamossa, ensin vuorotteluvapaan ja kirjaprojektin vaatiman matkustelun myötä, sitten kokonaan. Perheettömänä ja sinkkuna nelikymppisenä elämä voi tuntua sekä ahdistavalta että vapauttavalta. Kankimäen teokset muistuttavat, kuinka vahvasti historia on miesten historiaa ja kuinka naiset ovat usein jääneet taustalle, jopa täysin piiloon.

Mia Kankimäki: Naiset joita ajattelen öisin

Kustannusosakeyhtiö Otava 2018

447 sivua

Yönaiset käsittää 10 Kankimäen valitsemaa naista, jotka uskalsivat matkustaa maailman ääriin ja elää oman näköistään elämää. He olivat tutkimusmatkailijoita, taiteilijoita, kirjailijoita. He elivät maailmassa, joka oli naisille monin tavoin rajoittavampi kuin miehille. Maailmassa, jossa naisen paikka nähtiin kotona.  Yksi yönaisista, japanilainen Yayoi Kusama, on vielä elossa. Suurelle yleisölle tunnetuin henkilö on varmastikin Karen Blixen.

Kirja on jaettu kymmeneen todelliseen henkilöön eli yönaiseen ja kolmeen osaan. Ensimmäinen yönainen ja osa – Karen Blixenin Afrikka – saa yksinään kirjan sivuista kolmasosan. Karen Blixenistä en ennalta muistanut oikein mitään muuta, paitsi että hän oli tanskalainen ja että Minun Afrikkani-elokuvassa häntä esittää Meryl Streep. Elokuvan näin joskus lapsena mutta se on tämän kirjan myötä ehdottomasti katsottava uudelleen. Kankimäki tekee Karen Blixenin jalanjäljissä pitkän reissun Afrikkaan ja retkeilee toki myös savannilla. Karen Blixenistä piirtyy Kankimäen mittavan taustatyön ja tulkinnan kautta voimakkaan ja yritteliään naisen kuva. Kahvifarmi aviomiehen kanssa menee kuitenkin aikoinaan vararikkoon, ja rahahuolien lisäksi on sairautta, epäonnea rakkaudessa, maailmansotia. Karen on valokuvissa metsästäjä ja uljas nainen ja kirjeissään reipas, mutta todellisuudessa tiettävästi usein sairas sekä rakastunut toiseen mieheen, joka ei halua sitoutua avioliittoon. Karen Blixenin kirjoittajan ura – se mistä hänet tunnetaan – alkoi vasta viisikymppisenä.

Yönaisten neuvoja (Karen Blixen): Ole rohkea. Ei haittaa, vaikka pelkäät.

Pelaa niillä korteilla, jotka saat.

Vaikka olisit sairas, voit silti elää täysillä.

Jos menetät kaiken, ala kirjoittaa.

Muut yönaiset keskiajalta nykypäivään ovat 1800-1900-luvuilla eläneet tutkimusmatkailijat Isabella Bird, Ida Pfeiffer, Mary Kingsley, Alexandra David-Néel ja Nellie Bly sekä taiteilijat Sofonisba Anguissola, Lavinia Fontana, Artemisia Gentileschi ja Yayoi Kusama. Kankimäki matkustaa kirjassa Afrikan lisäksi muun muassa Italiaan ja Saksaan. Japani on Kankimäelle erityisen tärkeä maa. Osa kirjan naisista on perustanut perheen tai hoitanut vanhana piikana suvun miesten tai muiden taloutta ja osa on keskittynyt työhönsä. Oleellista on ollut kuitenkin se, että jos lähtemisen palo on ollut kova, matkalle on lähdetty, vaikkakin sitten rahtilaivalla ja mukana yksi ainoa vaatekerta. Kankimäki löysi näiden 10 naisen elämää tutkiessaan yhteisen nimittäjän naisten menestykselle taiteilijana, kirjailijana ja maailmanmatkaajana: isän joka on kannustanut ja kouluttanut tytärtään konkreettisesti tai ollut tyttärelle taustalla häilyvä esikuva.

Pidin Yönaisissa siitä, ettei kirja fanittanut vain yhtä henkilöä vaan se esitteli kymmenen vahvan naisen tarinat. Kankimäen tyyli kirjoittaa on itseironinen ja hauska, ja nelikymppisen naisen pohdiskelu elämän realiteeteista ja haaveista on näin reilun kolmikymppisenkin naisen näkökulmasta oivaltavaa. Vuodet vierivät, mitä oikein haluan elämältä ja repäisenkö koskaan, jos en nyt. Rohkeus ja epävarmuus, itsekritiikki ja uskaltaminen, sosiaalisuus ja epäsosiaalisuus, lähteminen ja jääminen vuorottelevat. Välillä Kankimäki tekee tutkimusta ja kirjoittaa vanhempiensa vintillä ja välillä maailman metropoleissa.

Jos kärsit masennuksesta, turhautuneisuudesta tai päänsärystä, lähde matkalle.

 

Mia Kankimäki: Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin

Kustannusosakeyhtiö Otava 2013

380 sivua

Löysin Kankimäen ensimmäisen kirjan vasta Yönaisten menestyksen myötä. Vuonna 2013 paikkeilla luin tosi vähän romaaneja. Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin keskittyy yhteen esikuvalliseen naiseen, Sei Shonagoniin. Sei on Japanissa vuoden 1000 molemmin puolin elänyt hovinainen ja kirjailija. Tiedot Seistä ovat melko vähäisiä ja ristiriitaisia, mutta hänen teoksensa Tyynynaluskirja on tuon ajan naisen kirjoittamaksi epätyypillinen. Kankimäen kirjassa kiinnostavaa on, että hän lähtee japania taitamattomana ja ketään Japanissa tuntematta asumaan Kiotoon kuukausiksi tutkimaan Seitä. Heian-kauden historia ja nyky-Japanin arki kietoutuvat kirjassa yhteen tiiviisti.

Kankimäki kuvailee itseään hiljaiseksi suomalaiseksi, mutta hän saa silti ystäviä joka paikassa, ja Kioton-kämppisten kanssa tutustutaan nähtävyyksiin ja baarielämään, karkotetaan torakoita asunnosta ja jutellaan syvällisiäkin asioita. Sein kirjoitustyyliin kuuluvat monenlaiset listat kuten hurmaavia asioita tai masentavia asioita. Myös Kankimäki tekee paljon Sein tyyppisiä listoja. Kankimäki puhuttelee Seitä suoraan ja harmittelee, kuinka vaikea hänestä on löytää tietoa ja kuinka vaikea on uskoa aiempien tutijoiden tulkintoja. Kääntäjät ovat myös lyhennelleet Sein alkuperäisiä kirjoituksia. Suomenkieliset lainaukset Sein teksteistä Tyynynaluskirjasta ovat Kankimäen suomentamia. Historian valossa Sei Shonagon on aikamoinen mysteerinainen, nokkelasti kirjoittava vahva nainen, mutta mikä sitten todella tapahtui ja mikä ei. Nautin eniten Kankimäen omista Kioton kuukausista.

(Sei Shonagon kirjoittaa:) Asioita jotka herättävät mieluisan muiston

Kun löytää palasen syvän violettia tai viinirypäleen väristä kangasta, joka on talletettu muistikirjan sivujen väliin. Sataa ja sitä on ikävystynyt. Aikaa kuluttaakseen sitä alkaa käydä läpi vanhoja papereita. Käteen sattuu kirjeitä mieheltä, jota aikanaan rakasti. Yöllinen täysikuu.

Siinä missä Yönaisten lukemisen jälkeen Minun Afrikkani-elokuva on katsottava uudestaan, Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin nostattaa matkakuumeen Japaniin. Koska luin kirjat putkeen, aloin kärsiä hieman jo turnausväsymyksestä. Kirjan pyöriminen yhden idolin ympärillä oli Yönaisten jälkeen hieman tylsää, joten kirjat kannattaisi ehkä lukea toisin päin, vanhempi ensin. Mutta matkakuume näistä nousee, varoitan teitä. Kankimäki kuvailee taitavasti kukkivat kirsikankukat, temppelit, ruoat, kohtaamiset, tunteet ja tutkimusprosessin Suomessa, Japanissa, Lontoossa ja Ranskassa.

 (Mia Kankimäki kirjoittaa:) Sei, aivan kuin puhuisit juuri minulle, vuosituhannen takaa. Luulen että ystävänikin pitäisivät sinusta, jos vain sinusta tietäisivät.

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.