VALIKKO

Lentävä joogamatto

27.3.2019 09:36

Päivä ja yö Ho Chi Minh Cityssa ja kadunylityksissä ikuisuus

Sisääntulo Ho Chi Minhin kaupunkiin

Hotellini oli aivan keskustan ytimessä, kaikkialla on ulkopöytiä ja myös aikuiset istuvat liikuttavan pienissä lasten muovituoleissa

Onneksi minun ei tarvinnut enää hotellini kulmilla ylittää tietä

Kansojen halli ja johtaja Ho Chi Minh

Ben Thanhin kauppahalli

Postitalo ja siirtomaatyyli

Postitalo sisältä

Notre Damen kirkko

Vasta helmikuun alussa vaihtunut vuosi näkyi vielä katukuvassa

Hindutemppeli. Muistathan ottaa kengät pois.

Hindutemppeli ja Saigon-ostoskeskus, kunhan pääsee tien yli

Yleensä suurkaupungeissa olen matkustanut jonkun kanssa, mutta tällä kertaa olin yksin. Viimeksi lähdin miljoonakaupunkiin yksin parikymppisenä, kun tein yliopiston kesäkurssin Berliinissä ja Berliini tuntuikin suht helpolta myös yksin liikkuessa. Kuukauden takaisella Phan Thietin rantalomallani Vietnamissa minulla oli mahdollisuus yhdistää Ho Chi Minhin/Saigonin retki ja kokea Mui Nen rennon elämän lisäksi suurkaupungin syke, tartuin siis tähän mahdollisuuteen. Vietnam on siitä mukava maa, että jos matkustaa alkuvuodesta, varsinkin keski- ja eteläosassa maata on lämmintä, noin 30 astetta, ja vaikka vaihtaisi vain vajaat 50 euroa paikalliseen valuuttaan, pääsee miljonääriksi. Hintataso on suomalaiselle usein poskettoman edullinen. Aurinkomatkojen 8 päivän pakettimatka Phan Thietiin ja Mui Nehin maksoi äkkilähtönä 760 euroa ja Saigonin yönylireissu 98 euroa lisää. Suosittua ovat myös kaksi kohdetta, Saigonin ja esimerkiksi Hoi Anin yhdistävät kahden viikon reissut, ja reppumatkailu. Vietnamin matkailu kehittyy vielä, mutta ainakin jo viisi vuotta sitten Vietnamista povattiin uutta suosikkikohdetta.

Vietnamin pääkaupunki on pohjoisessa sijaitseva Hanoi, mutta Ho Chi Minh City tai (kaupungin vanhaa nimeä Saigon käytetään edelleen yleisesti) on suurin. Monet puhuvat koko kaupungista edelleen vanhalla nimellä Saigon, lähinnä Saigonin alue käsittää aivan ydinkeskustan keskeismmät districtit, kaupunginosat. Ennen Vietnamin yhdistymistä Saigon olikin Vietnamin pääkaupunki 50-70-luvuilla Vietnamin sodan aikaan. Ennen tätä sotaa Vietnam oli Indokiinaa, ja ranskalaisen siirtovallan aika näkyy edelleen rakennuskannassa. Kiinan vaikutus Vietnamin kulttuuriin on ollut iso, mutta Vietnam luopui kirjoitusmerkeistä kauan sitten ja kieltä alettiin kirjoittaa länsimaalaisesti.

Etukäteen luin Ho Chi Minh Citysta, että se on mielenkiintoinen sekoitus uutta ja vanhaa ja että kapitalismin vaikutus on ollut Vietnamin sodan jälkeen suuri, vaikka kommunistinen puolue hallitsee maata. Keskustassa näkeekin Versacen tyyppisiä huippubrändien liikkeitä tai esimerkiksi hindutemppelin ja lasisen modernin Saigon-ostoskeskuksen vastapäätä toisiaan. Kauppahalli Ben Thanh on suositeltava kurkkaus paikallisiin ruokiin ja matkamuistoihin, mutta siellä on hyvä myös pitää silmällä omia tavaroitaan ja rahojaan taskuvarkaiden varalta. Käytän kaupungista jatkossa nimeä Saigon. Itse palloilin kaupungissa iltapäivällä saapumisen jälkeen vain alueella 1 noin kahdeksan tuntia ja menin kymmenen jälkeen nukkumaan seuraavan aamun aikaista herätystä ja lentokentälle lähtöä varten. Kinnalainen kaupunginosa Cholon olisi suositeltava, mutta se jäi nyt välistä. Onneksi viime vuonna New Yorkissa ja toissa vuonna Singaporessa olen päässyt käymään elämää kuhisevissa Chinatowneissa. Tällä kertaa ei vain aika riittänyt. Tarkoitukseni oli käydä Saigonin sotamuseossa, mutta suunnittelin kävelyreittini pidemmän kautta eli nähtävyyksiä reitille enkä enää ehtinyt museolle. Saigon on huonojen teiden ja liikennemäärien vuoksi Phan Thietistä noin viiden tunnin bussimatkan päässä, vaikka meikäläisillä nopeuksilla ja infralla matka taittuisi ehkä puolessa ajassa.

Suurkaupungin vilkkaasta liikennekulttuurista luin ennakkoon ja kuulin myös Aurinkomatkojen oppaalta, että mopoja kaupungissa on lähes sen verran kuin ihmisiä, ehkä vajaat 10 miljoonaa. Tästä tulee myös paljon melua, koska tööttiä käytetään jatkuvasti. Kadun ylittäminen ei aina ole aivan yksinkertaista, koska vaikka valot ovat vihreät kävelijälle, paikallaan seisovien autojen välistä tulee aina mopoja. Vinkkinä on kävellä kadun yli tasaista vauhtia ennakoivasti ilman yllätysliikkeitä, niin mopot kyllä väistävät. Silti monia monia kertoja seisoin minuuttikaupalla suojatien reunassa. Jopa niin kauan, että välillä joku paikallinen huusi minulle vastapuolelta Go, go! Usein lähdin jonkun toisen jalankulkijan rytmiin kävelemään, niin kuolemme sitten ainakin yhdessä. Välillä paikalliset selkeästi huomasivat kauhuni ja näyttivät kädellä, että lähden seuraamaan. Koin ylitykset aika stressaavina ja muutin tai siis lyhensin kävelyreittiänikin sen takia. Kaupungin liikennekulttuuri muistuttaa mielestäni paljon Kuala Lumpurin liikennettä. Se oli 2017 liikenteeltään kaoottisin kaupunki, missä olen koskaan ollut mutta silloin olin reissussa mieheni kanssa. Jostain syystä mieheni ei ahdistunut liikenteestä. Kieltämättä saattajaa kaipailin Saigonissakin.

Hotellille päin palatessa otin taksin, joka ilta-ajasta huolimatta oli Saigon-ostoskeskuksen edessä tolpalla odottamassa. En jaksanut enää hermojännitystä. Tämä 1-2 kilometrin matka maksoi huiman alle euron. Hotellilta jatkoin vielä kulman ympäri kumpaankin suuntaan kävellen niin pitkälle, kuin ilman kadun ylittämistä pääsi. Kävin vielä olutpaikassa juomassa tumman Leffen (reilut kaksi euroa), paikallisia vaatteita myyvässä kaupassa ja mehukojulla, jonka lapsituolille jäin seuraamaan vilkasta katuelämää (vilkasta vielä kello 22). Ostoksia en kauppakeskuksessa tehnyt, kävin vain syömässä ja katselemassa. Matkalaukkuni on vain 15 kilon yksilö ja se oli jo aivan täynnä Phan Thietistä lähdössä. Ostin tosin Hard Rock Cafesta puolisolle T-paidan ja sukulaismiehelle snapsilasin sekä Starbucksissa itselleni uuden vesipullon.

Ruoka Vietnamissa on hyvää ja halpaa. Alla olevassa kuvassa on aloeverasalaattia ja kevätkääryleitä. Kuumuuden vuoksi vaihdoin kahvin, oluen ja viinin usein paikan päällä valmistettavaan tuoreeseen  hedelmämehuun. Jäätelöä ja muita herkkuja söin todella vähän (harvinaista minulle), koska aina oli hyviä valintoja ja tuoreita hedelmiä tarjolla. Kirjakahvilassa syöty jäätelö tuli lähinnä henkiseen lepoon taas yhden vilkkaan kadunpätkän jälkeen. Koko matkalla en saanut mitään vatsaoireita, paitsi paluumatkalla lentokoneessa. Nämä kymmentuntiset lennot ja kukonlaulun aikaan tapahtuvat aamuherätykset eivät ole kropalle mitään varsinaisia helppoja juttuja. Onneksi hotellini Le Duyn aamupala alkoi kello 6, jolloin kello 6.30 tapahtuvaan lentokentälle lähtöön mennessä ehti syödä. Nukuin katkonaisesti, koska en herkkäunisuuteni vuoksi pitänyt tuuletinta päällä (tuli kuuma) ja jostain huoneeseen oli tullut hyttysiä (kiduttivat minua välillä törmäilemällä korviini).

Mutta koska kotona voi aina olla ja pienellä paikkakunnalla sielu räytyy välillä tapahtumien vähyydestä, lähden aina ennen pitkää reissuun ja jos seuraa ei ole, lähden silti. Seuraavaksi lähden Vilnan vanhankaupungin kaduille, joissa meno on varmasti taas hyvin erilaista. Sitten Montenegroon joogaamaan ja Dubrovnikin ja Bosnia-Hertsegovinan retkille. Sitten miehen seuraksi Saksaan autokisoihin ja moneen eri kaupunkiin. Sitten tyttöjen kanssa Ruotsiin. Lähimatkailua unohtamatta. Kotona luen Yönaisia ja muita kirjoja, jotka vievät arjesta pois. Vaikka en ole rohkea, voin silti uskaltaa.

Breikki kirjakaupassa ja – jippii- autoton ja mopoton katu

Onko sinulla kokemusta Vietnamista tai muista Kaakkois-Aasian maista? Jaa ihmeessä kokemuksesi kommentteihin.

Muista LENTAVAJOOGAMATTO-koodini nettitreenipalvelu Yogaiaan huhtikuun loppuun asti, tarkemmat ohjeet täällä. Somessa minulla on käynnissä arvonta, jossa voi voittaa suomalaisten naiskirjailijoiden runoja täynnä olevan Joka tytön runokirjan ja Myy-vihkon (palkinnon sponsoroi Kuortaneen kirjakauppa). Osallistu ja seuraa siis Instagramissa tai Facebookissa.

Painamalla tekstin lopussa sydäntä voit osoittaa, että haluat lukea tämän tyyppisiä juttuja jatkossakin. Matkajutut vievät aina eniten aikaa (ja rahaa), ja seuraan lukijamääriä aika tarkkaan. Yhteistyöt ovat pienelle blogille aina iso juttu – toivottavasti siis myös hyödynnätte ne ja jäätte seurailemaan blogia. Lue myös viime vuoden suurkaupunkijuttuni:

New Yorkissa kesällä-sarja

Barcelonassa

ja edellinen Vietnamin matkan osa:

Päiväretkiä Mui Nesta

 

 

Kommentit

    • Lentävä joogamatto

      Vietnamissa on kyllä niin paljon nähtävää, huikeaa luontoa, hyvää ruokaa ja edullista, kunhan välttelee sadekautta.

       0
  • Anni

    Ihania kuvia! Aasiassa ei ole tullut ikinä käytyä, mutta ehkä sinnekin joskus eksyn! Suurkaupunkielämä sen sijaan on tuttua, kun on tullut asuttua muutama vuosi Lontoossa 🙂 matkustelu on parasta!

     0
    • Lentävä joogamatto

      Oi että Lontoo! Olen käynyt kerran ja uudestaan pitäisi päästä. Aasiassa on monenlaisia suurkaupunkeja tai vaikka rantalomakohteita, Singapore, Hong Kong ja Japani kalliita mutta muuten suomalaiselle aika edullista ja paljon nähtävää ja koettavaa. Vielä kun tutustuisi paikallisiin eli viipyisi kauemmin, niin oikeasti oppisi eri kulttuureista.

       1

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.