VALIKKO

Lentävä joogamatto

23.8.2018 19:09

Saako kliseisistä matkakohteista postata?

Onko matkakohde kliseinen, jos muutkin turistit ovat löytäneet sen ja jos matkassa ei ole jotain erityistä hehkua tai päinvastoin kärsimystä? Näissä kuvissa näet hetkiä kaupungeista, joissa minä olen viihtynyt ja tuntenut itseni onnelliseksi ainakin juuri kuvanottohetkellä. Sitä hetkeä on kuitenkin alkanut analysoida ja sommitella, ja samalla on lipunut siitä läsnäolosta kauemmas, kun on tullut tarve dokumentoida se. Mutta kuvassa on vielä tallella jotain siitä, mitä kuvaa napatessa ajatteli tai tunsi. Somen, rajattoman kuvanmuokkauksen, blogien ja elämyshakuisuuden aikakaudella tulee helposti fiilis, että omat tekemiset ovat jotenkin liian tylsiä ja tavanomaisia ja muiden elämä kiinnostavampaa. Rakastan matkustelua, mutta en ole mikään reppureissaaja enkä seikkailija. Olen käynyt noin 25 maassa ja toivottavasti käyn vielä monessa muussa, mutta on myös paikkoja, jonne en lähtisi esim. hankalan poliittisen tilanteen tai jatkuvasti kylmän sään takia. Majapaikassani on oltava oma kylpyhuone. Erosin eräästä Facebookin matkaryhmästä, kun muut kyselivät vinkkejä soolomatkoihin johonkin rinkkavaelluksille Aasiaan ja itse mietin vain, että olisikohan joku Kanariansaarista kiva ensi talvena tai pitäisikö ensi kertaa valita paljon puhuttu ja kiistelty all inclusive Kreetalla. Kunnianhimoni ei riittäisi säästämään rahaa vuoden maailmanympärysmatkalle, ja jo teininä valitsin mieluummin shoppailukierroksen kuin huvipuistoon menemisen.

Tänä vuonna olen käynyt Madeiralla, New Yorkissa, Tallinnassa ja Barcelonassa. Tekevälle sattuu, ja vaikka matkani 16-vuotiaasta lähtien ovat yleensä sujuneet hyvin, tälle vuodelle sattui enemmänkin kommelluksia: Madeiralla kova talvimyrsky hiihtolomalla, lennolta myöhästyminen NYC:ssa ja lompakkovarkaus BCN:ssä. Matkoissa olen silti aina jäänyt positiivisen puolelle enkä voisi kuvitella luopuvani niistä. Tällä hetkellä minulla on kuitenkin harvinainen tilanne, etten ole varannut seuravaa ulkomaanreissua, mikä johtuu ihan siitä, että viime kesän reissut suurkaupungeissa olivat rankkoja. Uuden lennon ostaminen ja taskuvarkaus veivät yhden ulkomaanmatkan verran ylimääräistä rahaa. Vanhemmiten alan myös väsyä hälyyn ja kiireeseen. Otan kuvat edelleen älypuhelimella ja vasta haaveilen järjestelmäkameran hankkimisesta. Kuvia en käsittele muuten kuin rajaamalla. Enimmäkseen teen omatoimimatkoja yksin tai ystävän tai puolison kanssa ja yövyn hotellissa. Tarkoitus on tutustua asunnon vuokraamiseen tarkemmin, Barcelonassa minulla onkin tästä jo hyvä kokemus. Silloin tällöin varaan valmiin pakettimatkan, kun reissaan yksin. Ajokortittomana olen ulkomailla julkisen liikenteen varassa. Alla muutamia lempikuviani ja lempimaisemiani Euroopasta, USA:sta ja Aasiasta.

Barcelona: näköala Güellin puistosta. Gaudi, meri, hiostava päivä joka muuttuu lempeäksi illaksi.

 

Pariisi: Notre damen kellotornissa. Alle 26-vuotiaana tänne ja moneen muuhunkin nähtävyyteen Euroopassa pääsi ilmaiseksi.

 

New York: Empire State Building Bryant Parkista nähtynä. Pilvenpiirtäjät ja iltavalaistus ovat ihan must suurkaupungeissa. Viikko New Yorkissa meni aivan liian nopeasti. The city that never sleeps. Me kyllä nukuimme, joogasimme, söimme.

 

Tallinna: öisellä kävelymatkalla Laululavalta hotelliin Piritaan. Mahtavan The Hurts-keikan jälkeen heinäkuussa, kun lomaa on vielä edessä yhtä paljon kuin takana. Tallinnaan palaan aina uudelleen, löytääkseni aina jotain uutta, sillä vanhankaupungin lisäksi on niin paljon muutakin.

 

Madeiran luonto ja meri: yksi myrskyttömistä päivistä. Järkyttävä tuuli, mutta pieni ihminen oli aika mykkänä luonnon voimista ja vehreydestä. Aivan puhdas pakettimatka – ihanan helppoa!

 

Singapore. Täällä vietimme vain neljä yötä, mutta kaupunki vakuutti nähtävyyksillään, pilvenpiirtäjillään ja siisteydellään. Kaikki oli viimeisen päälle. Rakennettu Sentosan huvittelusaari ja trooppisen lämmin merivesi. Ja aina on hyvä hetki yoga poselle!

 

Kiinan muuri, Badaling: ei varsinaista lenkkimaastoa mutta jotain ihan käsittämättömän suurta 1500-luvulta. Kaksi viikkoa Pekingissä ja oli vain pakko päästä välillä muualle. Hellettä – noin 30 astetta – ja lierihattu melkein lensi muurilta alas.

 

Pikkukylä Mijas turistirysä Fuengirolan vieressä. Kylissä on jotakin niin pysähtynyttä tunnelmaa, rauhaa, aikaa.

 

Pietari: iltavalaistuksessa keväällä. Olen ollut kahdesti pitkän viikonlopun täällä juuri keväällä ja kerrankin avopuolisokin piti matkakohteesta.

 

Praha: Kommunismimuseo, tekstin vapaa suomennos alla. Miltä tuntuisi, jos valtio valvoisi joka askelta? Museo sai miettimään vapautta ja sitä, ettei se ole ollut eikä ole itsestäänselvyys kaikkialla. Praha oli kaunis, sopivan kokoinen kaupunki.

Anna minun elää elämääni

Nauttia vapaudesta

Koskettaa rajoja

Kurkotella tähtiä

Ymmärtää maailmaa

Sitä minä haluan

Matkustamisen ydin minulle kiteytyy näihin yllä oleviin säkeisiin. Onko sinulla suosituksia matkakohteista ja omia lemppareita, jotka haluat jakaa? Seuraa minua Instassa ja tykkää sivustani Facebookissa. New York-juttuni löydät alkaen tästä osat 1-4 ja Barcelona-juttuni osa 1/2 tästä.

Jätä kommentti

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia, voit kommentoida myös nimettömästi.

*

Kirjoitathan sähköpostiosoite-kenttään toimivan sähköpostiosoitteen, jos haluat saada tämän postauksen uusista kommenteista ilmoitukset sähköpostiisi.